29.11.2018

TINFO-tiedote 39 / 29.11.2018

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Selvitykset vahvistivat näkemystä näyttelijästä kutsumus- ja arvoammatin harjoittajana. Markkinaorientoitunutta identiteettiä ei vastauksissa juurikaan näy.

TINFO PALVELEE

UUTISIA

TAPAHTUMIA

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

HAKUJA

TYÖPAIKKOJA

MUITA ILMOITUKSIA

twitter.com/tinfotweets

Tilaa TINFO-tiedote sähköpostiisi

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Todellisuuksia ja tulevaisuuksia

TINFO tuotti Teatterikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Nätyn pyynnöstä alkuvuodesta 2017 selvityksen siitä, miten näyttelijämaisterit olivat työllistyneet, minkälainen oli heidän toimeentulonsa ja työuransa. Tuolloin tutkittiin vuosikursseja 2002, 2006 ja 2009. Tuo yhteisselvitys syntyi yliopistojen hallinnon tilauksesta, Teakin ja Nätyn yhdistymisuhkien ilmapiirissä.

Selvitys osoitti, miten nätyläisten ja teakilaisten näyttelijöiden alueelliset työskentely- ja työllistymisprofiilit erosivat toisistaan. Näimme koulutusten täydentävän toisiaan. Nätyltä lähdettiin myös ”alueille”, siinä missä teakilaiset jäivät pääkaupunkiseudulle freelancereiksi.

Yhteistyössä Teatterikorkeakoulun N- ja S-laitosten sekä Nätyn kanssa toteutimme keväällä 2017 kyselyn myös näyttelijäksi opiskeleville. Kyselyissä selvitettiin opintoja, opiskelumotivaatiota ja tulevaisuuden näkymiä.

Tämä nyt vain taustoitukseksi ja muistutukseksi kokonaiskuvasta.

Teatterikorkeakoulun ruotsinkielinen ja suomenkielinen näyttelijäkoulutus ovat viettäneet vuosijuhliaan. Samaan aikaan koulussa on käynnissä opetussuunnitelmien uudistamistyö. Juhlavuoteen tähdäten ja opetussuunnitelmatyön tueksi Teatterikorkeakoulu halusi meidän selvittävän saman kyselyaineiston pohjalta koulun N-laitoksen näyttelijämaistereiden ja opiskelijoiden työuria ja työllistymistä koskevia suunnitelmia.

Sen teimme ja tulokset ovat olemassa, selvitys Todellisuuksia ja tulevaisuuksia on nyt kaikkien tutustuttavissa. 

Heti on itsekriittisesti muistutettava, että kyselyt on tehty ennen #metoota ja myös ennen ilmastonmuutosraporttia. Kysymyksiä olisi saatettu fiksata vähän toisin. Opiskelijakommenteissa myös huomio, että kysymykset ovat osittain vanhentuneita!

Selvitykset vahvistivat näkemystä näyttelijästä kutsumus- ja arvoammatin harjoittajana. Markkinaorientoitunutta identiteettiä ei vastauksissa juurikaan näy.

Kaikki eivät kulje samaan suuntaan, niin ajattelen. Työvoima- ja koulutuspoliittiset kysymykset pääsevät raapaisemaan vain pintaa. Koulutuksen suuri haaste on vahvistaa hyvinkin erilaisia opiskelijaorientaatioita ja tunnistaa erilaiset ryhmäpaineet ja kollektiiviset identiteetit. Haaste on myös kyetä artikuloimaan kaikenlaiset piilevät odotukset ja normitukset. Tällainen tarkastelu ei sisältynyt kyselyyn. Kannattaa lukea selvityksen johtopäätökset ja ehdotukset tulevalle.

Huomaan, että tämä prosessi lisää halua selvittää lisää. Jospa olisikin mahdollisuus kaivautua esimerkiksi siihen, mitä taidetyö ja ura ylipäätään tarkoittavat ja merkitsevät ekokriisin sukupolvelle tai millaisia arvoja ja mahdollisia (piilo)hierarkioita ja -rakenteita koulutus tulee välittäneeksi.

Miten voisimmekaan saada entistä paremmin esiin sen, mitä näyttelijä tarvitsee vahvistaakseen toimijuuttaan ja tekijyyttään? Mitä näyttelijä tarvitsee pystyäkseen käyttämään osaamistaan ja asiantuntijuuttaan ennakkoluulottomasti hyväkseen? Entä tämä yhteiskunta – ymmärtääkö se näyttelijän kinesteettisen asiantuntijuuden arvon?
 

Tunnustusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölle

Jo aiemmin olemme esitelleet Svensk Scenkonstin yhdessä muiden toimijoiden kanssa toteuttamaa raporttia seksuaalisesta häirinnästä ja toimenpiteistä, joilla ongelmaa torjutaan ja tilannetta parannetaan  .

Ruotsalaisten työ sai nyt tunnustusta Pearlessa, joka on eurooppalaisten näyttämötaiteiden työnantajaorganisaatioiden yhteenliittymä. Pearle koostuu yli 10 000 jäsenyhteisöstä, jotka työllistävät yli 1,2 miljoonaa alan toimijaa. Svensk Scenkonst sai erityismaininnan Diversity & Equal Opportunities -kategoriassa. Pearlessä on useita palkintokategorioita: yhteistyö, osaamisen kehittäminen, elinikäinen oppiminen, työehtosopimusneuvottelut ja sosiaalinen vuoropuhelu. Kaikki palkitut selviävät täältä.
 

Prosessit kuntoon – koulutusta luvassa

Suomessa alan toimijat Suomen Teatterit ry:n, Stefin johdolla tulevat OKM:stä haettavalla erillismäärärahalla toteuttamaan koulutuskokonaisuudet, joilla pyritään saamaan alan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävät käytännöt ja prosessit kuntoon. Koulutus on suunnattu kaikille, ei vain yli 30 työntekijän työpaikoille. Ja Valta, vastuu, vinoutumat -kyselyhän on auki. Sen kautta jokaisen on mahdollisuus vaikuttaa. 
 

Messumatkalla pelkoon

Kello 18.20 käyn Hakaniemen Alepan kautta ostamassa itselleni jotain naposteltavaa. Vilkuilen ympärilleni.  Hakaniemen hallin takaisella kadulla seisoo verinen jättisilmämuna, joka heiluttaa Pelkomessu-lippua. Meidät ohjataan bussiin. Messuemännältä saan oman messupussukkani, josta löytyy kaikki välttämätön messukartta, korvalaput, tyhjä tulitikkuaski, numerolaput pelkokertoimen mittaukseen. Hän kehottaa minua matkan aikana miettimään omia pelkojani.

Jossain vaiheessa selviää, että olemme matkalla Puotilaan. Silmämuna esitellään messumaskotiksi. Messuemännän ääni vaivuttaa minut silmät kiinni meditatiiviseen välitilaan. Puotilassa alkavat messujen avajaiset. Simuloitu messutila, messupisteitä, esitelmiä, demonstraatioita. Valitsen randomisti eri pisteitä.

Blaue Fraun Räddslomässan on kaltaiselleni arkajalalle siedätysterapiaa. Olen hyvä ohittamaan, pakenemaan, sivuuttamaan, vaientamaan, rationalisoimaan. Okei, ampiaisia, torien lokkeja ja puluja, ne tulevat liian lähelle, hyökkäävät ja ampiaisen ääni saa minut liki hysteeriseksi tai jäykistää kauhusta. Isoja joukkoja kammoan, Tiloista, joista ei pääse pois, en pidä. Minusta ei missään nimessä olisi näyttelijäksi tai laulajaksi, en hallitsisi pelkoja. Ja muistan lapsuuden painajaisunet, kaikki möröt. Ööö. Olenko ylivarautuja? Ei ihan helppoa mennä tällä tavoin itseen.

Mutta Pelkomessu on enemmän kuin subjektiiviset pelkoni. Se muokkaa yhteisöjä ja yhteiskuntia. Mietin, miten meillä luodaan uhkakuvia, vieraan pelkoa ja miten pelon ympärille kukoistaa kokonainen turvallisuuskonsumerismi turvajärjestelmineen. Ja turvamiehiä, niitä on yhä enemmän. Varautumisen politiikkaa, kuinka paljon myös luotuja harhoja. Tutkijat puhuvat globaalin pelon narratiiveista. Ja pelko on useimmiten valkoista, länsimaista.

Blaue Fraun kaltaiselle normikriittiselle feministiryhmälle Pelkomessut on sen toiminnan ja ajattelun ytimessä. Pelko on poliittista, siksi sitä pitää käsitellä. Mitä seurauksia on pelon kulttuurilla?
 

Karamazovin veljekset – mihin sinä uskot? Onko meillä toivoa?

Kansallisen Karamazovissa katson, kuulostelen ja aistin, miten ihmisiä riivaavat ristiriidat kielellistyvät, fyysistyvät ja esityksellistyvät. Esityksen prosessinomaisuus ja tapahtumallisuus, sen irtonaiset yhtäaikaiset nyt-hetket rujossa tilassa vievät minua myös itseeni. Tästä ei tule niiden Karamazov vaan meidän, minun. Esitys heittää meille katsomoon piinallisen preesensinsä, jossa ihminen etsii vastauksia.

Esityksellä on vahva jakamisen ele, yhteisten kysymysten äärellä oleminen. Karamazov on kuin bändi, tai bäkkäri.  Minua virittävät äänet, tila, valo ja liikkeet, jotka asuttavat ja ympäröivät ihmisen. Tähän projisoidun luolan pimeyteen tuotaisiin hetkiseksi ajatuksenpoikasia, kylmänä tai lämpimänä loistavaa valoa tai tämän hillittömän etsinnän pysäyttää kalakeiton syönti tai teen juonti. Nämä arjen aktit projisoidaan taustalle. 

Esitystä rakennetaan samankaltaiselle kielen materiaalisuudelle kuin Dostojevskin romaani.  Se ottaa sisäänsä kaiken, se selittää ja esittelee, mutta ei puhkiselitä. Jättää asiat ja puheen kesken. Tässä kuuluu Kellariloukon miehen ääni.

Näyttelijöille Karamazovin julma tapahtumapreesens tarkoittaa huimaa puheen- ja liikkeen-, sielun- ja ruumiinmaratonia. Kuinka tärkeätä onkaan, että näyttämöllä on vastavoimana läsnä Seela Sellan Zosima. Hänen pienenpieneen ulkoisesti hauraalta näyttävään olemukseensa sisältyy suunnaton voima, jokainen sana ja ajatus läpäisee. Vähemmästä tulee enemmän.
 

Oman onnensa nojaan jätetyt

Onpas nyt ollut esityksiä, jotka usuttavat itsetutkiskelun äärelle. Myös Teatteri Quo Vadiksen Sisarelleni -siirtymäriittejä aikuisuuteen  Marko Järvikallaksen Sisarelleni on tekstinä ja esityksenä sellainen. Minulle se näyttäytyy David Lynchin elokuvien kaltaisena kauhistuttavana outoutena, sellaisena, että haluan miltei torjua sen. Tämä teksti ja esitys hiertävät. Mikä on totta, mikä kuvittelua, mitä kaikkea oikeastaan on tapahtunut, tapahtuu ja tulee tapahtumaan näille oman onnensa nojassa jossain syrjäisessä kyläpahasessa asuville teinisisaruksille: opettajan/rehtorin seksuaalista häirintää, naapurin hyvää tarkoittavaa huolenpitoa, joka sekin karkaa lapasesta. Ja miten tytöt kokemaansa prosessoivat, hengissäselviytymisroolileikkeinä, jotka sitten kohtalokkaasti muuttuvat leikistä todeksi.

Järvikallas on kirjoittanut käsikirjoituksen näyttelijöiden kanssa tehtyjen harjoitteiden synnyttämän materiaalin pohjalta. Tällaisen tekstin kirjoittaminen ja esityksen tekeminen tuskin olisi ollut mahdollista ilman kollektiivista tekijyyttä. Juuri sen kautta rakentuu tekstiin ja esitykseen häirintää ja ennakoimattomuutta, avoimuutta. Voin myös kuvitella, että tätä kaikki eivät nielaise. Häiritseekö minua toivottomuus vai pitääkö keskittyä eloonjäämiskeinoihin?

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät
 

twitter.com/tinfotweets

TINFO PALVELEE

TINFO-tiedote ensi viikolla itsenäisyyspäivän aattona

TINFOn toimisto on suljettu 30.11.2018 ja itsenäisyyspäivänä 6.12.2018. Joululomia vietämme 19.12.2018-4.1.2019
 
Poikkeusaikatauluista johtuen TINFO-tiedote ilmestyy jo keskiviikkona 5.12.2018. Syyskauden viimeinen uutiskirje ilmestyy tiistaina 18.12.2018.

Kaikkiin TINFO-tiedotteeseen tarjolle lähetettävät uutiset ja ilmoitukset viimeistään edellisenä päivänä: tinfo(a)tinfo.fi

Valta, vastuu, vinoutumat – kysely tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta esittävien taiteiden alalla

Valta, vastuu, vinoutumat – kysely tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta esittävien taiteiden alalla.

Kyselyyn toivomme vastauksia kaikilta teatterin, tanssin ja sirkuksen parissa työskenteleviltä. Kysely on auki 15.11.2018-15.1.2019.

Kysymykset voi valita vastattavakseen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Näitä asioita selvitämme

  • Kohdellaanko jokaista tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, äidinkielestä, ulkonäöstä, taustassa tai muusta henkilökohtaisesta ominaisuudesta?
  • Minkälaista ja miten paljon esiintyy syrjintää, häirintää, kiusaamista, epäasiallista käyttäytymistä, yliolkaista tai vähättelevää suhtautumista työkumppaneiden tai johdon taholta?
  • Miten paljon joutuu kohtaamaan sukupuoli- ja muita stereotypioita – kaikenlaisia kaavamaisia oletuksia? 
  • Toiminko minä, toimiiko työkumppani, toimiiko esimies/johtaja yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti?  Miten toimin tilanteissa, joissa tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta loukataan? Puutunko, olenko huomaamatta vai hiljaa?

Tällä kyselyllä selvitämme alalla vallitsevan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilaa. Jotta vinoutumat ja vääristymät saadaan korjatuksi, tarvitaan tietoa siitä, miten teatterin, tanssin ja sirkuksen alalla erilaisissa asemissa ja työtehtävissä toimivien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat työn arjessa ja käytännöissä.  

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat yhteisiä asioita

Emme tee kyselyä vain kyselyn vuoksi. Teemme julkaisun, nostamme kyselyn tulokset esiin seminaareissa, keskusteluissa ja kirjoituksissa. Tuotamme yhdessä toimenpide-ehdotuksia ja -suosituksia, joilla rakennetaan nykyistä yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa työtä. Seuraamme toimenpiteiden vaikuttavuutta. 

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on (itse)kriittistä hereillä oloa ja valppautta, jatkuva prosessi.

Kyselyssä yhteistyökumppaneita ovat Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) rinnalla Centralförbundet för Finlands Svenska Teaterorganisationer (CEFISTO), Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (Teme), Suomen Näyttelijäliitto, Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat (Sunklo), Teatterikeskus, Suomen Teatterit (STEFI), Globe Art Point sekä Tanssin tiedotuskeskus ja Sirkuksen tiedotuskeskus.

Tule mukaan tekemään asioita näkyviksi työpaikoilla vastaamalla tähän kyselyyn!

https://www.webropolsurveys.com/S/68DC97C09C920EC5.par


Kyselyä koskevat tiedustelut:

TINFO / tutkimus- ja hallintokoordinaattori Mikko Karvinen, mikko(a)tinfo.fi tai                                                 
TINFO / johtaja Hanna Helavuori, hanna(a)tinfo.fi

Ehdota Silmänkääntäjä-, Thalia- ja TINFO-palkintojen saajia

Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) jakaa kolme palkintoa Thalia-juhlassa 11.3.2019. Kutsumme nyt kaikki ehdottamaan palkinnon saajia.  
 
Tässä alla ovat palkintojen kuvaukset ja linkit, joiden kautta ehdotuksensa voi jättää nimettömänä. Jokaiselle palkinnolle on oma linkkinsä. Ehdotuksia otetaan vastaan 10.12.2018 saakka. Tervetuloa osallistumaan!
 

Silmänkääntäjä-palkinto

Silmänkääntäjä-palkinnon kautta TINFO haluaa nostaa esiin mahdollisimman monipuolisesti sitä työtä, jota teattereissa tehdään maan teatteritaiteen hyväksi.

Silmänkääntäjä-palkinnon nimi muistuttaa ensimmäisestä suomenkielisestä näytelmästä, Pietari Hannikaisen Silmänkääntäjästä, mutta samalla se viittaa teatteritaiteen ominaispiirteisiin toden ja fiktion, katsojan ja esiintyjän väliseen vuorovaikutussuhteeseen, teatterin taikaan ja vetovoimaan.

Silmänkääntäjiä voi löytyä mistä tahansa teatterin ammattikunnasta. He ovat henkilöitä, jotka omassa tehtävässään ja omalla alueellaan ovat vaikuttaneet ilahduttavasti teatterin esitystoimintaan, työn laatuun tai imagoon. Palkintoja voidaan myöntää useampia kerrallaan eikä elämäntyönkään palkitseminen ole kokonaan pois suljettu.

Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) perusti vuonna 1998 Silmänkääntäjä-palkinnon, jota aluksi jaettiin joka toinen vuosi Maailman teatteripäivänä valtakunnallisessa juhlassa. 

Kuka on Silmänkääntäjä 2019? Otamme vastaan ehdotuksia.
 

Thalia-palkinto

Thalia-palkinnon tarkoituksena on palkita yhteiskunnallista keskustelua herättävä, uusia yleisöryhmiä houkutteleva, kansainvälisesti menestynyt tai muuten erityisen ansioitunut esitys, ja siten synnyttää keskustelua esittävän taiteen merkityksestä. Palkinnon voi saada mikä tahansa pääasiassa suomalaisten tekijöiden tuottama esitys.  
 
Vuoden esitys voi olla teatteria, tanssia, sirkusta, esitystaidetta tai näitä yhdistelevä esitys. Thalia-palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010.

Vuoden esityksen Thalia-palkinnon saavan esityksen (tai esitykset) ensi-ilta on ollut joulukuun 2016 ja joulukuun 2018 välisenä aikana.

Ehdota esitystä Thalialla 2019 palkittavaksi.

TINFO-palkinto

TINFO-palkinnolla palkitaan teatteritiedon tuottajia, tiedottajia, toimittajia, kriitikoita, alan tutkijoita tai uudenlaisia hankkeita ja nostaa esille parhaita käytäntöjä teatteria koskevassa viestinnässä. Palkintoehdokas voi olla yksityishenkilö, työryhmä, hanke, teatteri tai muu yhteisö, joka on toimitus-, tiedotus- tai tutkimustyöllään syventänyt teatteritaiteen tuntemusta.  
 
TINFO-palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010.

Kenelle TINFO-palkinto 2019. Ehdota.

Tiedustelut: tinfo(a)tinfo.fi

Ilmoita loppusyksyn ja tulevan vuoden ensi-illat TINFOn verkkosivuille

Ilmoita loppusyksyn ja tulevan vuoden ensi-illat TINFOn verkkosivuilla avoimesti selattavaan ensi-iltojen tietokantaan.

Voit ilmoittaa tiedossa olevat ensi-illat kätevästi verkkolomakkeella. Jos teatterisi puuttuu teatterilistalta, ilmoita teatterin tiedot tällä lomakkeella. Voit myös päivittää teatterin tietoja samalla lomakkeella, tai ilmoittaa muutoksista sähköpostitse osoitteeseen tinfo(a)tinfo.fi

UUTISIA

Valtionpalkinnot 16 taiteilijalle

Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet arkkitehtuurin, elokuvataiteen, esittävien taiteiden, kirjallisuuden, kuva-, media- ja monitaiteen, muotoilun, musiikin, sarjakuva- sekä valokuvataiteen valtionpalkinnot. Kukin valtionpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa. 

Esittävien taiteiden palkittujen joukossa ovat mm. koreografi Anna Mustonen, dramaturgi, teatteriohjaaja ja esitystaiteilija Anna-Mari Karvonen, dramaturgi Marja Louhija. Taiteilija Anette Arlanderille myönnettiin monitaiteen valtionpalkinto.

Valtionpalkinnot vastaanotti yhteensä 16 taiteilijaa.

Lue uutinen kokonaan

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto tanskantaja Birgita Bonde Hansenille

Valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon on saanut Birgita Bonde Hansen (s. 1977). Bonde Hansen on useiden kansainvälisesti tunnettujen kirjailijoidemme, kuten Sofi Oksasen, Laura Lindstedtin ja Antti Tuomaisen kääntäjä. Hänen tähänastisiin ansioihinsa kuuluu 40 teoksen vakuuttava kokoelma suomenkielisen nykykirjallisuuden tanskannoksia.

Kööpenhaminan yliopistossa suomea opiskellut Birgita Bonde Hansen päätyi käännöstyön pariin näytelmäkirjallisuuden kautta. Ensimmäiset romaanikäännökset olivat Kari Hotakaisen ja Sofi Oksasen teokset vuonna 2011. Molemmat kertojat ovat kulkeneet mukana Bonde Hansenin uralla: julkaistuihin töihin kuuluu neljä Hotakaisen ja neljä Oksasen romaanin käännöstä. Lisäksi hän tanskantaa virolaista kirjallisuutta.

Tanska on ollut yksi suomalaisen kirjallisuuden käännetyimmistä kohdekielistä viime vuosina. Suomalaisen proosan menestyksestä Tanskassa voidaan kiittää myös Birgita Bonde Hansenin erinomaisia käännöksiä. Aiemmin tänä vuonna hänet palkittiin Tanskan kääntäjäliiton Blixenprisenillä vuoden kääntäjänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon vuodesta 1975 lähtien. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se myönnetään Veikkauksen tuotoista. Palkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle Kirjallisuuden vientikeskuksen (FILI) ehdotuksen perusteella.

Tunnustuksen myöntänyt eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho pitää palkintoa osoituksena kääntäjien merkittävästä työstä suomalaisen kulttuuriviennin hyväksi.

Lisätietoja: vs. tiedottaja Johanna Sillanpää, FILI, johanna.sillanpaa(a)finlit.fi, 050 4300 119

Aiheesta lisää:

Birgita Bonde Hansenin haastattelu FILIn 100 kääntäjää -sarjassa

Birgita Bonde Hansenin CV

Birgita Bonde Hansenin näytelmäkäännökset 

Lue uutinen OKM:n sivuilta

Lasten Teatteritapahtuma Kuulas on vuoden festivaali

Finland Festivalsin hallitus on nimennyt Kouvolassa järjestettävän Kuulas – Lasten Teatteritapahtuman Vuoden festivaaliksi 2019. Hallitus toteaa perusteluissaan:

Iloa, elämyksiä, syvällisiä kysymyksiä, vauhdikkaita vastauksia – ja ennen kaikkea riehakasta yhdessäoloa!  
 
Kouvolan Kuusankoskella jo yli 30 vuoden ajan järjestetty Lasten Teatteritapahtuma Kuulas on aina osannut yhdistää riemastuttavaksi kokonaisuudeksi niin huipputason teatteriesitykset, välittömät työpajat, katuteatterin ilmeikkäimmät ilmiöt sekä kotimaiset ja kansainväliset vieraat.  
 
Tapahtuma on suunnattu niin lapsille kuin myös koko perheelle, aina muistaen, että lastenkulttuurissa rima on erityisen korkealla ja taiteellisesta tasosta ei koskaan pidä tinkiä.

Festivaalin päätuottaja on Työväen Näyttämöiden liitto yhteistyökumppaneinaan Kouvolan kaupunki, Kouvolan Teatteri ja Kuusankosken Teatteri. Ensimmäinen Lasten Teatteritapahtuma järjestettiin Kuusankoskella jo vuonna 1988. Silloin festivaalilla esiintyi vain kotimaisia teatteriryhmiä, mutta pian mukaan tulivat myös kansainväliset esitysvierailut.  
 
Nykyisen Kuulas-nimen tapahtuma sai vuonna 2008. Festivaalin keskiössä on laadukkaan lastenteatterin lisäksi myös monipuoliset, osallistujille ilmaiset työpajat, kuten esimerkiksi maskeeraus- ja puvustustyöpajat. Ilmaisten tapahtumien ja maltillisten pääsylippuhintojen avulla osallistumiskynnys on pidetty mahdollisimman matalalla. Koulu- ja päiväkotiryhmiä palvelevat myös ilmaiset festivaalibussikuljetukset.

Kuulas – Lasten Teatteritapahtuma järjestetään ensi keväänä 15.-18.5.2019 ja sen ohjelmisto julkaistaan maaliskuussa. Ohjelmistosta vastaavat toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen ja tuottaja Mikko Väänänen. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.kuulas.info

Lisätietoja:

Kai Amberla, toiminnanjohtaja, Finland Festivals, kai.amberla(a)festivals.fi, 040 5515 752
Annukka Ruuskanen, Työväen Näyttämöiden Liitto, annukka(a)tnl.fi, 050 540 3802

Lue lisää

Åbolands Teaterskola sai Lapsenpäivä-palkinnon

Åbolands Teaterskola ja Helsingin kaupungin järjestämät Pormestarin itsenäisyysjuhla neljäsluokkalaisille ovat saaneet valtakunnallisen Lapsenpäivä-palkinnon. Palkinnot jakoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.  
 
Palkinto myönnetään yhteisölle taideharrastuksen ja -kasvatuksen edistämiseksi tehdystä merkittävästä työstä. Molemmat palkinnonsaajat saivat 9 000 euroa. Palkinnot myönnetään Veikkauksen tuotoista.Palkintopuheessaan ministeri korosti taiteen ja kulttuurin merkitystä osana lasten osallisuutta yhteiskunnan jäseninä.
 
Åbolands Teaterskolan palkintoperusteluissa todetaan mm. seuraavasti:
 
Åbolands Teaterskola tarjoaa teatteritaiteen opetusta lapsille ja nuorille Turussa ja Paraisilla. Koulun toiminta alkoi vuonna 2009 ja siinä on mukana 100 nuorta harrastajaa. Monet ryhmistä järjestetään iltapäivisin - huomioiden erinomaisella tavalla lasten ja nuoren aikataulut.
   
Teaterskolanin taiteen perusopetuksen yhteensä 500 oppituntia antavat monipuolisen tieto- ja taitopohjan kuten fantasiaa, liike- ja äänioppia, suullista esittämistä ja improvisaatiota.  
   
Lasten ja nuorten esitykset ovat tärkeä osa koulun profiilia. Niiden kautta opitaan taiteellista yhteistyötä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista. Erityismaininnan ansaitsevat koulun verkkosivut hienoine esitysjulisteineen ja -kuvineen.
   
Koululla on suuri merkitys Turun seudun ruotsinkielisessä taidekasvatuksessa. Lastenpäivä-palkinto Åbolands Teaterskolanille on arvostuksen osoitus loistavalle työlle lasten ja nuorten identiteetin kasvun tukemiseksi.

Lisätietoja:
- neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM, p. 02953 30069

Lue lisää

TAPAHTUMIA

Lisää ajankohtaisia ja tulevia tapahtumia: www.tinfo.fi/tapahtumia

Tanssikuu-festivaali | 2.-10.12.2018, Pori

Tanssikuu-festivaalilla 2.-10.12.2018 Porin Teatterin päänäyttämöllä nähdään kuuden omaleimaisen ja ajankohtaisen teoksen sarja. Mukana nykytanssin huippuja, kuten Susanna Leinonen Company alkusyksystä hienon vastaanoton saaneella, naisten oikeuksiin väkevästi kantaa ottavalla teoksella Nasty, Kinetic Orchestra koko perheen vauhdikkaalla teoksella Rohkeat ja koreografi Theo Clinkardin festivaalilla nähtävä kantaesitys The Days, jonka tulkitsevat Maria Nurmela ja Ville Oinonen. 

Tutustu festivaalin ohjelmistoon

Teatteriväen kauneimmat joululaulut VI | 10.12.2018, Helsinki

Teatterikorkeakoulun alumnit ry – Teaterhögskolans alumner rf järjestää Teatteriväen kauneimmat joululaulut  Kansallisteatterin Lavaklubilla ma 10.12.2018 klo 19 alkaen.

Alumniyhdistyksen puheenjohtaja Taisto Oksanen avaa illan.

Vuoden alumni 2018 julkistetaan.

Teatteriväen kauneimmat joululaulut lauletaan yhdessä. Laulujen sanat projisoidaan seinälle kaikkien näkyviin. Esilaulajina Taisto ja Katariina, säestäjänä Lasse Hirvi.

Loppuillan ohjelmassa on taideyliopistolaisten osuus.    

Tilaisuus on kaikille avoin, pääsymaksu 4 euroa.

Liput ovelta sekä ennakkoon Kansallisteatterin lippumyymälästä 010 733 1331. Kansallisteatterin esitysten saman illan lipulla sisään ilmaiseksi.

Lue lisää

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

Ajankohtaiset apurahahaut löydät Apurahavahdista

OKM: Yleisavustukset lastenkulttuurin edistämiseen | Haku 12.12.2018 mennessä

Avustukset lastenkulttuurikeskuksille ja valtakunnallisesti merkittäville lasten taide- ja kulttuuritapahtumille

Haku päättyy 12.12.2018 klo 16:15.

Avustuksiin voidaan käyttää yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.

Avustuspäätökset pyritään tekemään helmikuun 2019 aikana. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: valtionavustuslaki (688/2001).

Lue lisää

HAKUJA

Aiemmin TINFO-tiedotteessa ilmoitettuja avoimia hakuja: www.tinfo.fi/fi/hakuja

Mahdottoman esityksen residenssiohjelma | Haku residenssiin 31.12.2018 mennessä

Mahdottoman esityksen residenssiohjelma on tarkoitettu uraansa aloittaville taiteilijoille tai muuten utooppisille tekijöille, jotka toimivat Suomessa, ja joilla on esitystaiteellisia, vielä toteutumattomia unelmia.Ohjelma on osa Todellisuuden tutkimuskeskuksen pääohjelmistoa vuosina 2019-2021. Pääyhteistyökumppanina toimii ANTI-festivaali Kuopiossa. Todellisuuden tutkimuskeskus valitsee residenssitaiteilijat avoimen haun kautta ja kunakin vuonna residenssi tuottaa ANTI-festivaalin ohjelmistoon syyskuussa ”mahdottoman” esityksen, jollaista ei ole vielä ennen koettu.

Mitä tarjotaan?

Vuonna 2019 residenssiin valitaan yksi taiteilija. Todellisuuden tutkimuskeskus maksaa taiteilijalle yhden kuukauden palkan. Sen lisäksi hän saa käyttöönsä vähintään 1500 euroa tuotantorahaa ja harjoitustilan Eskus – Esitystaiteen keskuksesta, Helsingin Suvilahdesta 24.6.–21.7.2019.  
 
Residenssitaiteilijalle korvataan matkakulut Kuopioon sekä majoituskulut siellä kahden viikon ajalta. ANTI-festivaali järjestää teokselle sen vaatiman esitystilan ja vastaa yhdessä Todellisuuden tutkimuskeskuksen kanssa teoksen tiedotuksesta ja markkinoinnista. Tämän lisäksi molemmat tuotantotahot, Todellisuuden tutkimuskeskus ja ANTI-festivaali, tarjoavat tekijälle mentorointiapua ja tuotannollisen tuen esityksen harjoitus- ja esitysvaiheessa.

Miten hakea?

Hakuaika vuoden 2019 residenssiin on 26.11.-31.12.2018. Lähetä hakemus sähköpostilla hakuajan puitteissa osoitteeseen info(a)todellisuus.fi. Merkitse sähköpostin nimikenttään ”Hakemus mahdottoman esityksen residenssiin”. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Hakemuksen tulee sisältää:

  • Yhteystietosi: nimi, sähköpostiosoite, puhelinnumero ja postiosoite
  • Ansioluettelosi
  • Kuvaus mahdottomasta esityksestä, jonka haluat residenssissä toteuttaa
  • Vastaus kysymyksiin: 1. Miksi esitys on mielestäsi mahdoton tai ennenkokematon? 2. Miksi esitys pitäisi silti toteuttaa?
  • Esityksen budjetti, eli arvio siitä miten paljon tuotantorahaa käyttäisit ja mihin

Vaikka residenssiesitys esitetään ANTI-festivaalilla, sen ei tarvitse olla paikkasidonnainen.

Miten residenssitaiteilija valitaan? 

Vuonna 2019 Todellisuuden tutkimuskeskuksen taiteellinen johtaja Janne Saarakkala valitsee residenssiohjelman ensimmäisen mahdottoman teoksen tekijän tammikuun aikana hakemusten perusteella ja ilmoittaa valinnasta kaikille hakijoille 4.2.2019.

Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, +358 400 641 989 / annu(a)todellisuus.fi   

Lue lisää

Suomen Lontoon-instituutti etsii ohjelmaehdotuksia vuodelle 2019 | Haku 14.1.2018 mennessä

Etsimme taiteellisia teoksia ja yhteiskunnallisia projekteja, jotka käsittelevät eurooppalaisen identiteetin ja vapaan liikkuvuuden tulevaisuutta.

Projekti tulee toteuttaa vuoden 2019 aikana Britanniassa tai Irlannissa. Tuemme valittuja projekteja maksimissaan 10 000 euron summalla. Olemassa olevat kumppanuudet kohdemaissa katsotaan eduksi.

Lähetä hakemus viimeistäään 14.1.2019 Suomen aikaa kello 18.00 mennessä osoitteeseen info(a)fininst.uk otsikolla AVOIN OHJELMAHAKU 2019.

Hakemus saa olla maksimissaan kahden A4-sivun mittainen ja englanninkielinen. Siitä tulee selvitä kaikki ehdotuksen olennaiset tiedot, mukaan lukien budjetin pääkohdat, olemassa oleva rahoitus, aikataulu sekä mahdolliset kumppanit Suomessa ja Britanniassa ja/tai Irlannissa.

Mahdollisiin kysymyksiin vastaavat sähköpostitse 19.12.2018 saakka taide- ja kulttuuriohjelman osalta Jaakko Nousiainen (jaakko.nousiainen(a)fininst.uk) ja yhteiskunta- ja kulttuuriohjelman osalta Ninni Lehtniemi (ninni.lehtniemi(a)fininst.uk), sekä puhelimitse numerosta +44(0)20 3764 5090 perjantaina 14.12.2018 tai tiistaina 8.1.2019, kumpanakin päivänä kello 12-18 Suomen aikaa.

Lue lisää

Har du en programidé till Sommarscen Malmö 2019? | Deadline 31.1.2019

Har du ett programförslag som du tycker att Sommarscen borde förverkliga? Har du en idé, liten som stor, en spännande plats, ett nytt koncept eller något annat du tror kan berika sommarens utbud?  

Just nu befinner sig Sommarscens produktionsteam mitt i programplaneringen av det som ska komma att bli Sommarscen Malmö 2019. Hör av dig till oss med dina idéer, tankar, programförslag eller tips!  

Programläggningen sker löpande så hör gärna av dig redan nu. Sista dagen vi tar emot förslag är den 31 januari 2019.  

Mejla oss på: sommarscen(a)malmo.se | Läs mer om oss på: www.malmo.se/sommarscen

Hjälp oss gärna att sprida ordet! Vi ser fram emot att höra ifrån dig. 

Om Sommarscen Malmö: 
Under åtta veckor, från mitten av juni till början av augusti presenterar Sommarscen varje sommar runt 160 föreställningar och konserter i både stort och litet format, på ett fyrtiotal platser runtom i hela Malmö. Programmet äger rum utomhus med fri entré och ska bjuda på en mångfald av scenkonst för både barn, unga och vuxna. Programmet 2019 pågår 15 juni - 8 augusti.

Tillfrågningar:
Anna Palmer   
Producent/Promoter Sommarscen Malmö
+46 721 50 43 27

www.malmo.se/sommarscen 

HIGH FEST International Performing Arts Festival  | Deadline 15 March 2019

Main festival in the countries of the former USSR (outside of Moscow) 1 – 10 October 2019 / Yerevan, Armenia 

Application deadline – March 15th, 2019

We are pleased to inform, that the HIGH FEST International Performing Arts Festival welcomes performing arts companies and artists to present their productions in all genres of performing arts including theatre (drama, comedy, mime, movement, circus, street performances, puppet/marionette, fingers theatre, visual etc.), dance (contemporary, modern ballet, folk, classic etc.), music (opera, classical, musical, contemporary, jazz, folk etc) and other forms of performing arts.

If you are interested in participating at the HIGH FEST 2019, please read carefully the information below and send the application form and the info pack till the March 15th 2019 to the following address: 

HIGH FEST International Performing Arts Festival
Yerevan State Institute of Theatre and Cinema
Amiryan 26
Yerevan 0002
Armenia

Application form (in English)

TYÖPAIKKOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja avoimia työpaikkoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja

1-4 tutkijatohtoria tai yliopistotutkijaa CERADAan | Haku 11.12.2018 mennessä

Taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADA (Center for Educational Research and Academic Development in the Arts) on yksi Taideyliopiston tutkimuksen fokusalueiden kolmesta keskuksesta. CERADA:n fokus on taidekasvatuksen tutkimuksessa ja taidealan korkea-asteen koulutuksen tutkimusperäisessä kehittämisessä. CERADA on vahvasti verkottunut, kansainvälisesti tunnustettu ja yhteiskuntaan vaikuttava toimija. Se tarjoaa postdoc -tutkijoiden urakehitystä tukevan avoimen ja mukaan ottavan moni- ja poikkialaisen tutkimusympäristön sekä alustan tutkimushankkeille (esim. ArtsEqual, Global Visions, The Music Teacher Education Development Project in Nepal).

Haemme nyt taidekasvatuksen tutkimuksen alueelle

1-4 Tutkijatothtoria tai yliopistotutkijaa 

määräaikaisiin 15.1.2019 (tai sopimuksen mukaan) alkaviin työsuhteisiin. Hakijan tilanteesta riippuen, työsuhteet voivat olla osa- tai kokoaikaisia. Työsuhteiden kaudet ja prosentit määritellään kunkin valittavan henkilön kanssa projektin luonteesta riippuen. Haemme tutkijoita, jotka ovat motivoituneita osallistumaan aktiivisesti CERADA:n taidekasvatusta ja taidealan korkea-asteen koulutuksen tutkimusperustaista kehittämistä koskevan tutkimustoiminnan kehittämiseen ja tutkimusyhteistyöhön niin Taideyliopiston sisällä kuin ulkopuolistenkin tutkimuspartnereiden kanssa.  

Tutkimusalat ja tehtävät

Taidekasvatuksen tutkimus on taiteellisen tutkimuksen ja taidehistorian tutkimuksen rinnalla keskeinen taidealan käytäntöjä (Praxis in the Arts) tarkasteleva tutkimuksellinen lähestymistapa Taideyliopistossa. Taidekasvatuksen tutkimus musiikin, tanssin, teatterin ja kuvataiteiden alueilla muodostaa monialaisen ja erilaisia tutkimustraditiota yhdistävän kontekstin, jonka erityispiirteenä on tiivis tutkijoiden välinen yhteistyö ja vaikuttaminen yhteiskuntaan vuorovaikutuksessa strategisten kumppaneiden kanssa.

Tutkijatohtorina tehtäviisi voi sisältyä oman tutkimuksen ohella myös Taideyliopiston tutkimustoiminnan kehittämistyötä kuten hankesuunnittelua, tutkimusrahoituksen hakemista sekä muuta yliopistoyhteisöllistä toimintaa. Näiden yksilöllisesti sovittavien tehtävien osuus kokonaistyöajastasi on noin 25 %. Odotamme tutkimuksesi kytkeytyvän CERADA:n tutkimusalaan ja CERADA:ssa tehtävän tutkimuksen ajankohtaisiin teemoihin.

Tehtävien vaatimukset

Odotamme Sinulta

  • soveltuvaa tohtorin tutkintoa
  • näyttöjä aktiivisesta tutkimus- ja julkaisutoiminnasta
  • erinomaista englannin kielen taitoa
  • kykyä itsenäiseen tutkimustyöhön, mutta myös kykyä yhteiskirjoittamiseen
  • hyviä esiintymis-, opetus- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä toimia osana tutkimusryhmää ja kansainvälistä tutkimusverkostoa

Lisäksi arvostamme tutkimusrahoituksen hakemiseen liittyvää osaamista ja näyttöä kansainvälisestä tutkimustoiminnasta.

Taideyliopistossa noudatamme yliopistojen yleistä työehtosopimusta. Tutkijan kokonaistyöaika on 1 624 tuntia vuodessa. Tehtävien palkkaus perustuu yliopistojen palkkausjärjestelmän opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoon 3–6. Palkkaus tarkentuu valittavan henkilön pätevyyden ja työkokemuksen perusteella tehtävänkuvaa määriteltäessä.

Lisätietoja ja hakuohjeet

Haetaan yhteisötaiteilijoita Joensuuhun ja Lieksaan | Haku 14.12.2018 mennessä

Hyvä me! on yhteisökeskeisen asumisen hanke, joka toimii Joensuussa Rantakylän ja Noljakan alueilla sekä Lieksan Rantalassa. Joensuun Setlementti ry hallinnoi tätä Stean rahoittamaa hanketta. Hankkeessa luodaan yhteisöllistä toimintakulttuuria ja 2020-luvun asukasosallisuutta. Tavoitteena on luoda yhteisöllistä toimintaa, vähentää eritaustaisten asukkaiden toisiinsa kohdistamia ennakkoluuloja sekä muuttaa naapuruston fyysistä ympäristöä. Sosiaalinen integraatio omaan asuintaloon ja asuinalueeseen on merkittävässä osassa.

Haemme hankkeeseen yhteisötaiteilijoita Lieksaan ja Joensuuhun. Yhteisötaidetoiminnan tavoitteena on yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen ja mahdollistaminen kaikille naapuruston asukkaille. Taidetoiminnassa tulee huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet, kyvyt ja mahdollisuudet osallistua yhteisötaideprosessiin. Valituksi tulevilla taiteilijoilla on kokemusta erilaisissa yhteisöissä työskentelystä ja ymmärrystä siitä, kuinka yhteisötaideprosessi suhteutetaan kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin.

Taiteenlajit ovat hakutilanteessa avoimet, mutta toivotaan, että yhteisötaideprosessi tuottaa jonkin pysyvän tai pitkäaikaisen tuotoksen asuinalueelle. Teoksen muoto on vapaa ja se voi olla esimerkiksi valokuvakooste, video, luontopolku tai jokin muu tuotos. Haussa kannustetaan myös työpareihin, sekä työryhmiin.

Hakijoita pyydetään laatimaan työsuunnitelma, josta käy ilmi suunnitellun yhteisötaidejakson sisältö ja toteutus. Valinnassa painotetaan työsuunnitelman soveltuvuutta ja toteutettavuutta.

Lieksa

Yhteisötaiteen kohdealueena on Lieksassa sijaitseva Rantala, tarkemmin Reunatien alue.  

Lieksassa on 11 580 asukasta ja kohteena olevassa Reunatien naapurustossa asuu noin 200 henkilöä. Reunatiellä Lieksan Kiinteistöt Oy:n vuokrataloissa asuu ihmisiä kaikista ikäluokista ja useista eri kulttuureista.

Talot edustavat 60-70 lukujen matalia betonikerrostaloja. Alueella on tyhjillään purettava kerrostalo, jota voidaan sovittaessa hyödyntää yhteisötaideprojektissa. Asuinkorttelin piha-alueet ovat myös sopimuksen mukaan käytettävissä. Yhdessä kerrostaloista sijaitsee hankkeen yhteisötila ja se on myös käytettävissä soveltuvin osin.

Taiteilijan/työparin palkkio on 6500,- euroa ¤ laskutuksella ja se sisältää taiteilijan/taiteilijoiden palkkion sivukuluineen ja lomarahoineen, materiaali- ja matkakustannukset sekä mahdollisen alv:n. Taiteilijan työskentely sijoittuu ajalle 1.4.-30.6.2019. Taiteilija/taiteilijat voivat halutessaan asua Lieksan Kiinteistöt Oy:n vuokratalokohteessa. Taiteilijat kustantavat sähkömaksun asumisajalta. 

Lieksaa koskevat hakemukset tulee lähettää 14.12.2018 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: patrik.ikalainen(a)setlementtijoensuu.fi

Joensuun Setlementin toiminnanjohtaja Katja Asikainen ja projektikoordinaattori Patrik Ikäläinen tekevät taiteilijavalinnat. Tarvittaessa hakijat pyydetään haastatteluun. Haastattelu voidaan toteuttaa myös Skype-yhteyden välityksellä.  

Mahdollinen haastattelu järjestetään 20.12.2018 kello 9.00-12.00 aikana.

Taiteilijarekrytoinnit toteutuvat, mikäli hankkeen rahoitus toteutuu täysimääräisenä vuodelle 2019.

Rantakylä ja Noljakka

Joensuussa Rantakylä ja Noljakka ovat väkiluvultaan suurimpia asuinalueita, joissa on monikulttuurista väestöä ja paljon kaupungin vuokrataloja. Taloissa, joissa toiminta tapahtuu, on yhteensä 270 asuntoa ja asukkaita arviolta 400-450. Rantakylässä ja Noljakassa on hankkeen käytössä kerrostalon kerhohuone, jota voidaan käyttää myös yhteisötaideprojektin tarkoituksiin soveltuvin osin. 

Rantakylän ja Noljakan yhteisötaideprosessin toteuttajaksi toivotaan työparia tai työryhmää. Sama työpari/ryhmä toteuttaa yhteisötaideprosessin sekä Rantakylässä että Noljakassa.  

Työparin/työryhmän palkkio on 13 000,- euroa ¤ laskutuksella ja se sisältää taiteilijoiden palkkion sivukuluineen ja lomarahoineen, materiaali- ja matkakustannukset sekä mahdollisen alv:n. Työskentelyn toivotaan sijoittuvan kahteen jaksoon: ensimmäinen jakso 1.4.-30.6.2019 aikavälillä ja toinen jakso 1.8.-31.10.2019 aikavälillä. 

Rantakylä-Noljakka aluetta koskevat hakemukset tulee lähettää 14.12.2018 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: patrik.ikalainen(a)setlementtijoensuu.fi

Joensuun Setlementin toiminnanjohtaja Katja Asikainen ja projektikoordinaattori Patrik Ikäläinen tekevät taiteilijavalinnat. Tarvittaessa hakijat pyydetään haastatteluun. Haastattelu voidaan toteuttaa myös Skype-yhteyden välityksellä.  

Mahdollinen haastattelu järjestetään 20.12.2018 kello 9.00-12.00 aikana.

Taiteilijarekrytoinnit toteutuvat, mikäli hankkeen rahoitus toteutuu täysimääräisenä vuodelle 2019.

Lisätietoja:
Patrik Ikäläinen, Joensuun Setlementti ry/Hyvä me! -yhteisökeskeisen asumisen hanke
patrik.ikalainen(a)setlementtijoensuu.fi
Puhelin 040 123 8997

Lue lisää

HIT Helsinki etsii äänisuunnittelijaa ja näyttelijöitä | Haku 22.12.2018 mennessä

HIT Helsingin lastenkulttuuriosasto HIT Mini tekee kesällä 2019 jälleen uuden lasten näytelmän Tervasaaren amfiteatteriin. Näytelmä on musiikkipainotteinen, noin tunnin mittainen ja sitä esitetään ulkona säiden armoilla toukokuun 25. päivä alkaen aina elokuun loppuun / syyskuun alkuun asti.

Näytelmän tuottaa HIT Helsinki, joka on tehnyt kahdeksana viime vuotenaan lasten kesäteatteria Tervasaareen ja muutamaan muuhun kaupunkilokaatioon. Lue lisää HIT Helsingistä osoitteessa www.hithelsinki.com

Näytelmän ohjaa Julia Gauffin, sen on kirjoittanut Anna Jaanisoo ja musiikin säveltää Annimaria Koivunen.

Äänisuunnittelija / näyttämöteknikko

Etsimme hauskaan freelance-taiteilijoista koostuvaan joukkoomme taitavaa ja ahkeraa äänisuunnittelija-teknikkoa.

Äänisuunnittelijan tehtäviin kuuluu näytelmän äänisuunnittelu yhdessä ohjaajan kanssa, suunnitelmien toteuttaminen, ääniajotekniikan päivittäminen ja hankinnat sekä kiinnostuksen mukaan äänten ajaminen esityksissä tai ajajan opettaminen.

Esitysteknikkona toimimiseen sisältyy teatteriesitysten rakentaminen ja purkaminen, esitysten ääniajot, äänitekniikan hallinta ja ylläpito, muut näyttämötekniset tehtävät mm. lavasteiden roudaaminen, työtehtäviin kuuluu sekä ilta- että viikonlopputöitä.

Näytelmän ohjaa Julia Gauffin, sen on kirjoittanut Anna Jaanisoo ja musiikin säveltää Annimaria Koivunen. Esitys on noin tunnin mittainen lasten musiikkinäytelmä, jossa tulee olemaan paljon laulettua musiikkia.

Työ on palkallinen.

Lähetä työnhakulomake verkossa, sekä vapaamuotoinen hakemuksesi (inspiraatiokirje) mahdollisine työnäytteineen osoitteeseen info(a)hithelsinki.com 22.12.2018 mennessä.

Kolme näyttelijää

Etsimme kolmea musikaalista näyttelijää. Täytä työnhakulomake ja lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi CV:neen 22.12.2018 mennessä osoitteeseen info(a)hithelsinki.com. Mainitse hakemuksessasi jos laulat tai soitat jotain instrumenttia. Kerro myös mahdolliset muut erityistaitosi. Työstä maksetaan palkka.  Esityspaikka on Tervasaari, joka on ulkoilusaari Kruununhaan edustalla pohjoisrannassa. Näyttelijöiden odotetaan osallistuvan näyttämön rakentamiseen ja purkamiseen ennen ja jälkeen jokaisen esityksen. Näytelmän ensiesitys on 25.5. ja sitä esitetään yhteensä noin 40 kertaa aina 1.9. asti.

Kutsumme näyttelijät koe-esiintymistilaisuuteen, jotka pidetään 10., 11., 15., 16. ja/tai 18.1.2019. Jos tiedät jo nyt, että joku näistä päivistä ei sovi sinulle, kerro siitä hakemuksessasi. Saat casting-kutsussasi ennakkotehtävän. Päätökset teemme perjantaihin 25.1.2019 mennessä.

Valituilta näyttelijöiltä edellytetään osallistumista HIT Helsingin tuottamaan Actor-musician kurssiin (työnantaja maksaa osallistumisen) linkki Facebook-tapahtumaan alla, sekä Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa ja Seurasaaren pääsiäiskokolla esiintymistä osana harjoitusprosessia. Tarkemman aikataulun saat pyydettäessä. Lähetä sähköposti osoitteeseen info(a)hithelsinki.com.

Lisätietoja:
info(a)hithelsinki.com
www.hithelsinki.com
www.facebook.com/hithelsinki

Lue lisää ja katso muut HIT Helsingin avoimet työpaikat

MUITA ILMOITUKSIA

UNO podcast: äänessä kirjailijat Marie Kajava ja Laura Valkama

Uuden näytelmän ohjelman (UNO) ja Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) yhteistyönä syntyneet kolme kirjailijakeskustelua ilmestyvät syksyn aikana podcasteina.

Toisessa keskusteluparissa äänessä ovat Marie Kajava ja Laura Valkama. Haastattelijana Hanna Helavuori.

Kuuntele: https://soundcloud.com/user-367032165/uno-podcast-42018-marie-kajava-laura-valkama
 
Muissa kahdessa osassa keskustelijoina ovat E.L. Karhu ja Otto Sandqvist (ilmestynyt) sekä Pipsa Lonka ja Iira Halttunen (ilmestyy joulukuussa).

Kuuntele myös: https://soundcloud.com/user-367032165/uno-podcast-32018-el-karhu-ja-otto-sandqvist

twitter.com/tinfotweets

TINFO julkaisee ajankohtaisista teatterialan tapahtumista uutiskirjeen kerran viikossa.
Voit tilata TINFO-tiedotteet sähköpostiisi tästä.

Aiemmin ilmestyneet TINFO-tiedotteet.