25.09.2020

Hyde blogikuva satamassa

Umpihangesta-sarja:

 

Avoin ja yhteisöllinen 

 
Ensimmäinen ulkomaan työmatkani seitsemään kuukauteen! Kolme esitystä kahdessa päivässä. Uusia ihmisiä, yhteisöllisyyttä, tarinoita, muisteloita, suunnitelmia ”sitten kun”. Menolaivamatkalla profiloin nuoret virolaismiehet raksaäijiksi. Paluun kanssamatkaajat roolitin eri slaavikieliä puhuviksi rekkakuskeiksi. Laivoilla on tilaa. Maissa kohtasin jopa pelottavan rentoa koronakäyttäytymistä. Itselläni oli matkassa sekä kankaisia että kertakäyttöisiä suojamaskeja. Vaan sepä tästä korona-ajasta; koukataan kohta takaisin, mutta pienen historialenkin kautta. 
 
Kymmenkunta vuotta sitten yhdeksän virolaista vapaan kentän teatteri- ja tanssiryhmää kokoontui Tallinnassa pohtimaan yhteistä esitystilaongelmaansa ja vierailunäyttämöiden puutetta. Ryhmistä on festivaalivieraina Suomessa nähty muun muassa Polygon ja R.A.A.A.M. Joukko oli tuolloin noin kolmasosa kaikista ryhmämuotoisista esittävän taiteen toimijoista. Mutta tätä ennen oli pitänyt käydä Guatemalassa.  
Uusia ihmisiä, yhteisöllisyyttä, tarinoita, muisteloita, suunnitelmia ”sitten kun”.
Kaksi ystävystä, teatterintekijä Märt Meos ja kansainvälisiä järjestöjä avustava juristi Allan Kaldoja pohtivat kuumassa viidakossa, miten Viron teatterikenttää ja -tiloja saisi avautumaan sekä uusien ryhmien että kansainvälisten projektien käyttöön. Heille alkoi hahmottua kuva avoimesta tilasta, joka olisi muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Entisen metalliverstaan tyhjä tila löytyi Telliskivi-teollisuusalueelta, joka ei vielä tuolloin ollut koko Tallinnan luovien alojen sykkivä keskus. Mukaan hankkeeseen saatiin liikemiehiä ja yksi mobiilialan yritys pääyhteistyökumppaniksi.  
 
Neljän suunnittelu-, valmistelu- ja remonttivuoden jälkeen Viron ensimmäinen, säätiöpohjalta toimiva Vaba Lava vihittiin käyttöön ja avattiin esitystoiminnalle 2014. Katsojia riitti heti: ensimmäisenä vuonna yli 14 000. Viime vuosina kävijämäärä on ollut noin 70 000. Vaba Lava -toimintamalliin kuuluu teknisesti hyvin varustellun tilan lisäksi tuotanto- ja tekninen henkilöstö. Omaa taiteellista ensemblea ei ole. Ravintolatoiminnan ohella Tallinnan-tiloissa on Viron Teatteriagentuurin toimisto. Viron kulttuuriministeriön tuki on noin 50 prosenttia Tallinnan Vaba Lavan vuotuisista kustannuksista. 
 
Noin puolet kunkin näytäntökauden ensi-illoista on ulkomailta kutsutun teatteritaiteilijan kuratoimaa ensi-iltaohjelmistoa, loput ulosvuokrausta, konsertteja tai yhteistuotantoja vapaiden ryhmien kanssa. Ulkomainen kuraattori työskentelee virolaisen kollegansa kanssa ja tekee valinnat kahdeksi vuodeksi avoimen tuotantoideakilpailun kautta. Ensimmäiset kuraattorit olivat venäläinen teatterintekijä Oleg Lojevski ja virolainen kriitikko Madis Kolk. Tämänhetkisen ohjelmiston on kuratoinut liettualainen näytelmäkirjailija ja elokuvaohjaaja Marius Ivaskevicius. Kansainvälistä esitystuotantoa tukee Viron Kulttuurirahasto.  
 
 

Kohtaamispaikkana Narva 

Joulukuussa 2018 Vaba Lava avasi teatteritilan myös Narvaan, jonne Neuvostoliiton romahdettua oli jäänyt jäljelle vain nuortenteatteri Ilmarine, mutta ei yhtään teatteritilaa tai nykyaikaista vierailunäyttämöä teatterille, uudelle sirkukselle tai nykytanssille. Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki, mutta historian saatossa se on jäänyt paitsioon EU:n itärajalle. Kaupungin asukkaista noin 95 prosenttia on venäjänkielisiä, ja lähinnä sosiaaliset ongelmat ovat tuoneet Narvaa esiin suomalaisessa mediassa. Neuvostoaikaan Narva ja sen lähellä sijaitseva Narva-Jõesuu hienoine hiekkarantoineen olivat muun muassa monikulttuurisen Pietarin asukkaiden kesälomakohde.  
 
Pietariin on matkaa vain 150 kilometriä ja kun raja jälleen avautuu, niin Vaba Lava Narvan suunnitelmissa on esitellä näyttämöillään (iso 210-paikkainen musta laatikko ja kaksi pientä studiota) venäläistä huipputeatteria ja järjestää Freedom-työnimellä tabuja kaihtamaton teatterifestivaali elokuussa 2021.  
 
Vaba Lava Narva sai alkunsa, kun Allan Kaldoja palasi maailmalta synnyinseudulleen ja osti kaupungin keskustassa sijaitsevan entisen Baltiets-sotatarviketehdaskiinteistön. Mukaan hankkeeseen neuvoteltiin Viron kielen keskus, Viron television paikallinen lähetysasema ja pohjoismaisen ministerineuvoston toimipiste. Vaba Lava Narva avasi ovensa joulukuussa 2018 ja jo ensimmäisenä toimintavuonna (2019) siellä nähtiin 28 esiintyvää teatteri-, tanssi tai sirkusryhmää ja 37 eri esitystä. Katsojia kertyi lähes 20 000. Myöhemmin kiinteistöön on remontoitu myös ravintola ja OBJEKT-nimellä toimivat yhteistyötilat (co-working) luovien alojen start-up -yrityksille sekä nuorille suunnatut virtuaalitodellisuusstudiot ja e-Sports -pelitilat. 
Omia Vaba Lava -katselmuksia on suunnitteilla Vilnaan ja Zagrebiin.
Allan Kaldoja esittelee Narvan-tiloja. Saavumme yhteen entiseen tehdashalliin, joka on täynnä isokokoisia maalauksia. ”Graffiteja kankaalla”, selittää Allan. ”En ole vielä keksinyt mihin tarkoitukseen tämä tila remontoitaisiin, joten olkoon nyt galleriana”. 
 
Tallinnan ja Narvan lisäksi Vaba Lavalla on säännöllistä yhteistyötä Tartossa sijaitsevan Viron Kansallismuseon kanssa. Märt Meos kuvailee, että tavoitteena on esittää mahdollisimman moni Vaba Lava -tuotanto kaikissa kolmessa kaupungissa. Omia Vaba Lava -katselmuksia on suunnitteilla Vilnaan ja Zagrebiin. Märtin visiossa Narva voisi tulevaisuudessa olla pääasiallinen tuotekehitys- ja ensi-iltapaikka. Vaba Lavan merkitys koko Narvan kaupungille korostuu, kun tekijät kertovat tilan saamasta palautteesta ja sen kävijämääristä. Avoimesta tilasta on tullut yhteisöllinen kohtaamispaikka kaiken ikäisille. Teatteri on todellakin palannut alkujuurilleen. 
 
 
Jukka Hyde Hytti
 
Kirjoittaja on teatterituottaja vuodesta 1992 ja Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) kansainvälisten asioiden päällikkö. Umpihangesta-sarja on kuin kirjoittajansa, avarakatseinen ja maailmasta utelias.
 
 
 

Sinua voisi kiinnostaa

Kansainvälisyys Blogit