30.08.2018

Hanna blogikuva

Digitaalista immersiota

AmosRex tuo teamLabin immersiivisen virtuaali-installaation Massless Lasipalatsiin. Tämä liippaa meitä läheltä. Pohditaanhan moniaalla sitä, mitä digitaalisuus voisi tarkoittaa nimenomaan taiteena, ei vain jakelualustana. Samalla pohditaan sitä, miten digitaalisuus vaikuttaa perinteisiin taiteilija-ammatteihin ja mitä uusia taiteellis-teknologisia mahdollisuuksia se tarjoaa myös esittävien taiteiden tekijäkunnalle. Ja tietenkin pohditaan myös sitä, minkälaista eri alojen taiteilijakoulutusta meillä tarvitaan tulevaisuudessa.

TeamLab on monen sadan ihmisen kollektiivi. Mukana on taiteilijoita, koodareita, tietokoneanimaattoreita, arkkitehteja, graafisia suunnittelijoita, kirjailijoita… Tässä on kyse yhteistekijyydestä ja rajapintayhteistyöstä Tässä on juuri kyse työskentelystä laajentuneilla kentillä. Pitkälle erikoistuneet eri alat kohtaavat ja tekevät yhteistyötä tällaisissa hankkeissa. Mitä se edellyttää? Asenteiden ja pään kääntämistä, taide-teknologialähtöisiä ammatillisia orientaatioita, ylirajaisia opetussisältöjä, täydennyskoulutusta, uusia tuotantomalleja ja tuotanto- ja rahoitusrakenteita? En tiedä. Ajattelen asiaa meidän liven kannalta. Miten uusi teknologia ja luova sisältöosaaminen saadaan aidosti kohtaamaan toisensa, olemaan prosessissa ja kimpassa toistensa kanssa jo heti alkumetreiltä.

Haluaisin tietää, minkälaisia ovat teamLabin teosten taiteellis-tuotannolliset prosessit (ja rahoitus). Mutta ensin haluan vain ihmetellä, antaa ruumiin sulautua tilaan, mennä tämän digitaalisesti elävän organismin vietäväksi.

Tässä paloja Lontoossa runsas vuosi sitten nähdystä Transcending Boundaries -näyttelystä, tässä Pariisin La Villetten näyttelystä.

Tästä näkövinkkelistä on kiinnostavaa seurata Riihimäen Digiteatteri-hanketta ja Metaria-ryhmän toimintaa sekä Digitaalinen virtuaaliseikkailu -hanketta. Enemmästä on kyse kuin digitaalisen yleisösuhteen luomisesta.
 

Meditatiivisissa tiloissa ja ihmetyksen äärellä

”Scifi on maailman ennakkoluulotonta ajattelemista, todellisuuden ajattelua uudelleen”, tai: ”ihminen on suurin vieras itselleen”. Jotenkin tähän tapaan ohjaaja, teoksen dramaturgi ja esitysdramaturgi Essi Rossi ja teoksen dramaturgi- ja esitysdramaturgikumppani Iida Hämeen-Anttila pohtivat Tainaronia ja sitä, miten me kohtaamme vierauden ja toisen. 

Kutsuessaan avoimen ihmetyksen ja odottamattoman outouden äärelle kuvittelemaan ja ymmärtämään toista esitys luo virtaavan ja ennakoimattoman tapahtumallisuuden tilan, jossa harjoittaa kanssaolijuutta. Teatteriesitys toteuttaa Leena Krohnin Tainaronin muotoa. Krohnin romaanissa minä kurottautuu kirjein kohti jotakuta ja toisaalta kohtaa jatkuvasti toisen ja oman vierauden. Tainaron-esitys puolestaan tekee meille lajitovereille teatteria ja toteuttaa Tuija Kokkosen ajatusta esityksen mahdollisesta luonnosta. Se näyttää mahdottomalta tuntuvaa esittämisen tapahtumaa. Esityksen teknologia näyttäytyy inhimillisenä ja hauraana. Kati Outisen ja Aino Vennan rinnalla toimijoina – esiintyjinä – ovat äänet, valot, videot, puvut… (Milla Martikainen, Auli Turtiainen, Pauli Riikonen, Krista Karppinen) ja ennen kaikkea ötökkärobottivipeltäjät. Ne tuntuvat ajattelevan ja toimivan, omalla tavallaan. Haluaisin itselleni Aino Vennan musiikin!

Luin esitystä myös muistamisen ja muistin toimintojen esityksellistäjänä. Jokainen kirje on ikään kuin mieleen piirtyvä kuva, muistin palanen. Mielen kamera ottaa verkkokalvolle piirtyviä kuvia ja jossain vaiheessa kuvat sekoittuvat toisiin. Fasinoiduin tästä jokaista kirjettä seuraavasta siirtymästä valokuvaan.  

Mihin minut veikään näyttäessään ihmisen alati muuttuvana, kuolevaisena. Tämän esityksen äärelle minä voisin kuolla. Niin ajattelin. Hämmentävää.
 

Arpajaislain uudistus uhkaa taidetta ja kulttuuria

Veikkauksen pelin tuotosta pääsevät nykyisellään osalliseksi kulttuuri ja taide, liikunta, tiede ja nuorisotyö ja useat muut tahot. Jakosuhdelaki takaa tämän yleisen hyvän. Kulttuurin ja taiteen kohdalla se tarkoittaa suurin piirtein 50 % valtiontuesta.

Nyt tekeillä on ollut arpajaislain uudistus. Esitystä tehtiin kovalla kiireellä ja yhtä kovalla kiireellä siitä oli annettava lausunnot. Lausuntojen jättöaika päättyi 10.8.

Veikkauksen edunvälittäjät -verkostoon kuuluvat useat kymmenet toimijat (Finland Festivals ry, Suomen Akatemia, Suomen Elokuvasäätiö, Suomen Hippos ry, Suomen Kansallisooppera ja baletti, Suomen museoliitto ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Teatterit ry, Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Taiteen edistämiskeskus.) suomivat lausunnossaan arpajaislain muutosprosessia, kiireistä valmistelua ja kunnollisten vaikuttavuusarvioinnin puuttumista. 

Kukaan ei vastusta sitä, että pelihaittoja yritetään vähentää. Mutta todennäköisesti uudistus toteutuessaan tarkoittaisi vain sitä, että suomalaiset pelaisivat verkossa muita kuin suomalaispelejä ja siten pelirahat liikkuisivat muualla kuin Suomen pelimarkkinoilla. Edunsaajien laskelmien mukaan uudistus toteutuessaan tarkoittaisi 5,5 %-14,5 % vähennyksiä valtion julkisessa tuessa. Mistä sitten otettaisiin tuo 55-145 miljoonan euron lovi? Budjettivaroista? Tuskin.
 

Ilmaisku tuhosi palestiinalaisleirin

Pari viikkoa sitten ilmaiskussa Gazaan tuhoutui teatteri-tuotantotila, jossa teatterin lisäksi toimi kirjasto, taiteilijajärjestöjä, tanssiryhmiä ja muusikkoja. Al Mishal -teatteri on palestiinalaisen ASHTAR teatterin nuorisoteatteri. Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa  ei paljon paina. Haagin sopimuksen on allekirjoittanut myös Israel.
 

Nyt loppu naisoletettujen aliedustukselle!

Johtavat brittinäytelmäkirjailijat vaativat korjausta tilanteeseen, jossa kaksi kolmesta näytelmästä on miesoletettujen kirjoittamia ja naisoletettujen teokset nähdään useimmiten pienemmillä näyttämöillä. 

Sukupuolittuneita rakenteita osoittavat myös Saksan tilastot

Vertailimme tällä kertaa TINFOssa Suomen Näyttelijäliiton työikäisen jäsenistön sukupuolijakaumaa vos-teattereiden (puhe) ja Suomen Kansallisteatterin tarjolla olleiden kiinnitysten ja roolien sukupuolijakoon. Korutonta kertomaa. Kirjoittavatko miesoletetut miesoletetuille?
 

Poliitikot töissä museoissa

Museoissa on ollut elokuun viimeisen viikon menossa kampanja Kutsu poliitikko museoon. Museot ovat halunneet saattaa poliitikkojen tietoon ja näkyväksi sitä, mitä kaikkea museoissa tehdään ja näin viestiä museoiden yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta. Kutsun seurauksena liki 50 poliitikkoa on työharjoittelijana museossa. Hieno idea! Takuulla menee viesti perille! 

 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät