Emil Santtu Uuttu: Hyvä tunnelma on, jos pientä uupumusta onkin aistittavissa. Tänään tiistaina on tulossa ensi-iltaan Anna Maria Häkkisen ja Erno Aaltosen konseptin pohjalta uusi teos Somatic Sitcom, jossa olen toiminut dramaturgina. Tämä on kolmas tai neljäs yhteistyöstämme. Olen nauttinut mahdollisuudesta uppoutua Anna Marian taiteelliseen työhön ja tutustua Ernon esteettiseen ja rytmiseen ajatteluun. Tästä siirryn harjoittelemaan seuraavaa teosta, Hanna Ahdin ja Kid Kokon koolle kutsumaa Theoriaa, joka on Zodiakin kevään ohjelmistossa. Olen ihaillut Ahdin ja Kokon työtä pitkään, joten olen otettu ja mielissäni, että saan työskennellä heidän kanssaan. 

 

Olemme työskennelleet Anna Maria Häkkisen kanssa ensimmäisen kerran vuonna 2017, jolloin teimme Lotta Suomen kanssa teoksen Paini Zodiakin näyttämölle. Afterglow, low lingering slips of light kantaesitettiin 2023 Performa Biennaalissa New Yorkissa. Molemmissa teoksissa on suuri joukko tanssijoita ja niukka harjoittelujakso. Se vaatii työskentelyltä paljon suunnittelua, mutta olemme harjoitelleet sen huomiointia fasilitoinnissa, materiaaleissa ja teoksen rakenteessa.  

Työskentely New Yorkissa oli kiinnostavaa myös eri maiden työskentelykulttuurien näkökulmasta. Esimerkiksi työajat ja palkat olivat eri tavalla neuvoteltuja. Ehkä tää meidän työkulttuuri ja Anna Marian ohjaustapa välillä näyttäytyivät jonkinlaisena utooppisena ehdotuksena newyorkilaisten tanssijoiden näkökulmasta. Juoduimme esimerkiksi riitelemään siitä, että jos päätämme koollekutsujan roolissa perua harjoitukset, jotta voimme työryhmänä osallistua lakkoon palestiinalaisten puolesta, sitä ei vähennetä tanssijoiden palkasta.  

 

New Yorkissa teimme teoksen Governor’s Islandille gallerian laajaan yläkertaan. Suomessa saimme esittää teoksen Kiasman silloin tyhjässä ylimmässä kerroksessa.  

 

Kysyit, mikä on henkilökohtainen suhteeni Somatic Sitcomissa materiaalina tai aiheena oleviin tilannekomedioihin. En ole varma, miten henkilökohtainen tämä materiaalivalinta on. Tuntuu, että se on ikään kuin johdonmukainen seuraus Yleisradion tai Mainostelevision 1990-luvulla tekemistä ohjelmistopäätöksistä. Kasvoin kodissa, jossa televisio oli aina päällä ja iltaisin sieltä tuli uutiset, sää ja sitcomeja.  

 

Anna Marian ja Ernon teosidea on kulkenut heidän mukanaan jo vuosia. Miltä nykytanssin somaattiset kehotekniikat näyttäisivät, jos ne sovitettaisiin tilannekomedioista tuttuun huonelavastukseen? Työskentelyn aikana pyrin ennen kaikkea hahmottamaan Anna Marian ja Ernon ajattelua ja ehdottamaan mahdollisia rakenteita, rajauksia tai lisäyksiä sekä artikuloimaan niitä materiaaleja, jotka tuntuivat minusta erityisen viehättäviltä tai polttavilta. Työskentelyni on teoksessa suodattunut Anna Marian ja Ernon näkökulman lävitse.  

Työskentelyn aikana ajattelin usein aiempaa työskentelyäni Camille Auerin kanssa Ruff Knowledge -teoksen yhteydessä. Camille esitteli teoksen alussa biologi tai filosofi Jakob von Uexküllin ajatuksen kunkin lajin elämys- tai aistimaailmasta, Umweltista. Ajattelin Somatic Sitcomin työskentelyn aikana usein olevani tekemisissä ikään kuin vieraan elämysmaailman kanssa. Olemme virittyneitä huomaamaan eri asioita, mutta saamme harvoin mahdollisuuden vertailla huomioita niin perinpohjaisesti kuin taiteellisessa työssä. Hm, en ole ihan varma tästä ajatuksesta.  

 

Niin, on ollut hieno kevät.  

 

Perjantain showcasessa (Dot Dot Drama, toim.huom) oli mukana oma teokseni Ihana tytär Erika – huomioita nimestä. Se näytettiin Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston tutkijasalissa englanniksi tekstitettynä. Ensimmäisen kerran Erika nähtiin tekstitettynä New Performance Turun ohjelmistossa viime syksynä Siirtolaisuusinstituutin arkistossa. 

 

Showcasessa esitin teoksen kaiuttimista ja pystyyn käännetyn television näytöltä. Osittain englanninkieliset liitteet ja alkuperäinen, suomenkielinen arkistoaineisto olivat kahdella eri pöydällä. Showcasen ohjelmistossa aikaa oli niukalti enkä tiedä, miten paljon katsojat ehtivät lehteillä liitteitä tai aineistoja. Näytelmän on kääntänyt Roy Boswell. Ajattelen, että käännös on kaunis ja tarkka. Siinä näkyy Royn herkkä ote kieleen.   

 

Ajattelen, että teos on yhtäältä hyvin paikallinen, mutta se koskettaa teemoja ja kokemuksia, jotka eivät ole sidoksissa asuinpaikkaan, aikaan tai kotikieleen.  

 

Toukokuun lopulla pääsen toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni. Olin joskus maininnut tutkija Riikka Taavetille, että haluaisin syventyä tutkimusjulkaisujen dramaturgiaan. Riikka ehdotti, että järjestäisimme aiheesta työpajan. Järjestämme ensimmäisen tutkimuskirjoittamisen dramaturgiatyöpajan SQS:n symposiumin yhdessä Riikka Taavetin ja dramaturgi Pipsa Enqvistin kanssa. 

 

 

 

 

 

 

---

 

TINFO toimittaa Mitä kuuluu -haastattelusarjaa, jossa pääpaino on kahdessa asiassa: kansainvälisyydessä ja ajankohtaisuudessa jutun julkaisuaikaan. Kaikki ilmestyneet Mitä kuuluu -haastattelut.