Erään rahoitusleikkauksen yksi seuraus 

 

Tulin Teatterin tiedotuskeskukseen (TINFO) 2011 osa-aikaisena freelancerina suunnittelemaan kansainvälisten asioiden vakanssia.  Seuraavana vuonna minua pyydettiin ottamaan pesti vastaan. Toistaiseksi. Niin tein ja asetin ensin itselleni tavoitteet viidelle vuodelle, jona aikana käytännössä toteuttaisin visioitani. Viiden vuoden jälkeen huomasin, että matka on jäämässä kesken ja tein uuden kolmivuotisen suunnitelman, jota aloin tarkentaa ja konkretisoida.  

 

Sitten iskikin koronakulkutauti, ja kaikki suunnitelmat siirrettiin telakalle odottamaan. Myös teatterikentän ajatteluilmastossa tapahtunut muutos ja moni muu seikka sai katseemme kääntymään lähialueille ja naapurimaihin.  

 

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, ja lähialueyhteistyö muuttui. Työpöydälle ilmestyi uusia, enemmän eettistä vastuuta vaativia tehtäviä ja työ tuntui jälleen merkitykselliseltä, mutta edelleen keskeneräiseltä. Sota valitettavasti jatkuu – eikä ole edes ainoa sota maailmassa – mutta työ päättyy. Teatterin tiedotuskeskus TINFO ry:ltä leikattiin tänä vuonna rahoitusta 17 prosentilla. Euroina sanottuna se merkitsee irtisanomista. Kansainvälisten asioiden pestini lakkautetaan syyskuussa. 

 

Jäljelle jäävät oman neuvonta- ja mentorointityön tueksi rakennetut tuottamisen ja kansainvälisen liikkumisen verkko-oppaat ja tietokannat. Blogisti Hytti jatkaa kirjoittelua muilla foorumeilla. Nyt keväällä ilmestyy sonetelma, runoelma ja kuvitelma AHASVERA (Kulttuurivihkot). Ensi vuonna ehkä armenialaista runoutta suomeksi. 

 

Luentomatkat muun muassa pohjoismaisesta rahoituksesta ovat vieneet lähialueiden lisäksi Jerevaniin ja Teheraniin, ja teatterituottajan ammattikuva on venynyt esitysdramaturgiksi asti. TINFOn peruspalvelut (tilastointi, viestintä ja kansainvälisyystyökalut) ovat toimineet esikuvana, kun lähialueilla on haluttu perustaa sisarjärjestöjä, joiden kanssa yhteistyö tuntuu tiivistyvän. 

 

Runoilija Mirkka Rekola on kirjoittanut kirjan nimeltä Kohtaamispaikka vuosi (WSOY, 1977), missä hän määrittelee ajan henkiseksi paikaksi tai tilaksi. Minä ajattelin yrittää samaa: katson mihin tilaan tuleva vuosi minut vie. Ei erityissuunnitelmia. Vanhuus tuo omat murheensa; perinnöllinen reikä pikkuaivoissa haittaa puhumista ja liikkumista sekä uuvuttaa. Mutta aurinko paistaa ja lämmittää. Nähtäneen teatterissa.