11.06.2020
Esittävän taiteen tilastot
Vuoden 2019 esittävän taiteen tilastot on julkaistu. Nyt ensivaiheessa ne ovat digitaalisesti jokaisen käytössä. Elokuussa tilastoteos ilmestyy myös painettuna kirjana. Nöyrä kiitos jo nyt kaikille teille alan yhteisöille sitoutumisesta datan tuottamiseen ja tilastointiin. Tilastot ovat yksi esimerkki alan yhteistoimijuudesta ja -tekijyydestä.
Tilastojen nimi on muuttunut, samoin graafinen ilme ja tapa tarkastella dataa. Olemme raivanneet tilaa havainnollistaville kuville, jotka sisältävät tilastoinfon, ja heivanneet tilastojen sisältöä papukaijamaisesti toistavia tekstejä surutta pois. Uskomme, että kuvat puhuvat paremmin kuin tuhat sanaa. Odotamme innolla ja uteliaina palautetta.
Tilastoista, käsitteistä, rajanvedosta
Teatteritilastot-julkaisu on saanut uuden nimen Esittävän taiteen tilastot. Ongelmaton ei käsite esittävä taidekaan ole, niin kuin eivät käsitteet koskaan selkeitä monimerkityksellisyydessään ja ristiriitaisuudessaan. Käsitteet eivät ole viattomia. Niitä määritellään uusilla tavoilla ja niitä kiinnitetään uusiin yhteyksiin. Eri käsitteillä kuvataan samaa ilmiöitä. Eri viitekehyksissä käsitteet saavat eri merkityksiä.
TINFO lähtee alan taidetodellisuudesta. Alalla on jo pitkään tehty ja tehdään yhä enemmän rajapinnoiltaan huokoistuneita esitysmuotoja, iloisia sekamuotoja yhteistuotantoina ja yksittäiset taiteilijat ja erilaisilla taiteellis-tuotannollisilla alustoilla tehdään entistä enemmän työtä moninaisissa toimintaympäristöissä ja työyhteisöissä.
Jo useampia vuosia tilastodata on kertonut muutoksesta, jonka esiintuomiseksi olemme etsineet keinoja institutionaalisen ja rahoituskeskeisen ja draamalähtöisen teatterin tilastointiperinteen kehyksessä. Pitkät aikasarjat edellyttävät kuitenkin myös yhteismitallisuutta ja jatkuvuutta vertailtavuuden vuoksi.
Tilastoilla on taide- ja taiteilijapoliittinen ulottuvuutensa. Sellaiset puhdas- ja selkeärajaisuutta viestivät käsitteet kuin teatteri, tanssi tai sirkus lokeroivat ilmiöitä tavalla, joka ei tavoita todellisuutta. Mutta näitäkin käsitteitä tarvitaan. Laaja-alaisen kokonaisvaltaisen tarkastelun rinnalle tarvitaan eri esitysmuotojen ja lajityyppien tarkastelua – juuri valtavirran ja marginaalisen näkökulmasta. Yhtenäinen nimi kapeaa alleen diversiteetin ja peittää eri rakenteiden ja rahoituksen epätasa-arvon. Siksi on tärkeätä puhua yleiskäsitteeksi mielletyn teatterin tai näyttämötaiteen rinnalla tanssista ja sirkuksesta ja sitten heti samaan hengenvetoon nukketeatterista, esitystaiteesta, performanssista, musiikkiteatterista, osallistavasta taiteesta, yhteisöteatterista, yhteisötanssista, sosiaalisesta sirkuksesta jne. jne. jne.
Ihannemaailmassa meillä olisi mahdollisuus avointen rajapintojen käyttöön eri tilastoissa ja tuottaa erilaisilla hakusanoilla mitä erilaisimpia datakokonaisuuksia. Esityksellinen monimuotoisuus, tasa-arvo ja yhdenmukaisuus, inkluusio, alalla eri työmarkkina-asemissa työskentelevien ansiotaso hahmottuisivat kokonaan uudella tavalla. Sitä kohti. Eteenpäin! Työ jatkuu!
Viisauden alku on tietokatveiden tunnistamisessa. Niitäkin tilastoissa on!
Verkkosivuista ja käytettävyydestä
Tänään olemme julkistaneet myös uuden suomenkielisen verkkosivustomme (kieliversiot tulevat hieman myöhemmin). Käyttäjälähtöisyys johtotähtenään ja tiedon helppo saavutettavuus on ollut viestintämme johtotähtenä, kun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja TINFO-yhteisöpään kanssa on hahmoteltu, suunniteltu ja rakennettu sivustoa. Mitä hyötyä on tiedosta, jos sitä ei löydä. Toivomme, että uusilta sivuilta kaikki se tieto, mitä TINFO tarjoaa, löytyy nyt entistä helpommin. Tästäkin toivomme palautetta.
Valtavirrasta, kirittäjistä ja toimeentulosta
Koronakevät ja tilastotyö laittoi taas kerran miettimään valtavirran ja kirittäjien suhdetta, osaamisen kehittämistä, kestävyyttä.
Valtavirran ja kokeellisten marginaalien ekosysteemillä on useita ulottuvuuksia. Korkean ammattitaidon omaavat taiteilijat ja koko taidetyön tekijöiden laaja joukko käyttää asiantuntijuuttaan ja osaamistaan. Se luo uutta, soveltaa, tekee uusia havaintoja, lisää itseymmärrystämme ja yhteisön tajuamme, sanoittaa ja esityksellistää ilmiöitä ja asioita uusiksi, saattaa meidät erilaisiin tapoihin olla yhdessä. Ekokriisin ja koronan jälkeisessä ajassa erilaisten merkityksellisten ja mielekkään elämisen tapojen artikuloinnissa kirittäjät ovat nopeampia, toisaalta valtavirta tarjoaa resursseja. Siksi yhteistuotannot ovatkin tärkeitä ravisuttajia.
Esittävät taiteet eri muodoissaan kasvattavat yhteisön huokoisuutta ja tuntoisuutta. Tämä ekosysteemin tuottama panos on mittava. Valtio ja kunnat saavat sijoituksensa moninkertaisena takaisin.
Esittävän taiteen ekosysteemin sisällä on erilaisia toimijuuksia ja tekijyyksiä ja eetosta. Tehdään erilaisia esityksiä ja taidelähtöisiä tapahtumia erilaisissa toimintaympäristöissä, erilaisilla tuotantoalusoilla, erilaisissa prosesseissa ja erilaisin praktiikoin – erilaisin aineellisin resurssein ja erilaisin sopimuksin. Tästä työstä on jokaisen voitava saada toimeentulo ja sosiaaliturva – työmarkkina-asemasta riippumatta.
Toimintamahdollisuuksia ja tilaa
Yhteiskuntien transformaatiossa teatterin on pysyttävä muutoksen rinnalla tasatahtia tai parhaimmillaan etunojaisena, muutoin se menettää merkityksensä. Tästä kirjoittaa arvostettu brittikriitikko Lyn Gardner The Stagessa. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien saavuttamiseksi rakenteiden on muututtava ja annettava mustalle taiteilijalle tilaa, resursseja tukea, jota he tarvitsevat luovan potentiaalinsa toteuttamiseen. Todellista monimuotoisuutta, solidaarisuutta ja kestävää muutosta tarvitaan. Gardnerin katse on Isossa-Britanniassa, mutta päähuoli koskee muitakin todellisuuksia. Teatteri, joka jatkuvasti sulkee ulkopuolelleen eritaustaisten, toimintakyvyltään erilaisten ihmisten potentiaalin taidetyön tekijöinä ja katsojina, menettää merkityksensä yhteiskunnassa.
Kansainvälisen liikkuvuuden uudet haasteet
Cinarsin ensi viikon (17.6.2020) verkkoseminaarissa keskustellaan koronan jälkeisessä tilanteessa siitä, miten esiintyvän taiteen ammattilaiset näkevät kansainvälisen liikkuvuuden ja kiertuetoiminnan ja millaisilla toimenpiteillä alan ongelmia pyritään ratkaisemaan.
He ovat täällä jälleen
Äsken pöksähti sähköpostiin viesti Lillanin syksystä. Blaue Fraun ja Lillanin yhteistuotantona Livet ditt äs Nina Hemmingsonin sarjakuvahahmot fyysistyvät jälleen. Ihan eeppinen Jag är din Flickvän nu (2008) lennätti aikanaan persiilleen.