Teatterin, tanssin ja sirkuksen tilastovuosi 2024 on nyt paketissa. Teatterin tiedotuskeskus TINFO julkaisee Esittävän taiteen tilastojen vuosikirjan, johon sisältyy myös Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskuksen omilta kentiltään keräämä tilastotieto. Tilastoituna on yhteensä 259 alan ammattitoimijaa. Näistä puheteattereita oli 144, tanssiryhmiä ja -tuotantokeskuksia 69, sirkustoimijoita 37 sekä oopperoita ja oopperayhdistyksiä 12. 
 

Käsillä on vuosi, kun koronapandemiasta ja sen jälkimainingeista oli selvitty, mutta sopeutuminen aina vain hupenevaan rahoitukseen on todellisuutta. Elävä taide on ihmisten suunnittelemaa, valmistelemaa ja esittämää, niinpä kun tilastoissa puhumme niin ja niin monen prosentin leikkauksesta jonkin toimijan rahoitukseen, tarkoittaa se useimmiten vähemmän ihmisiä tekemässä palkkatyötä.   
 

Teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesityksillä oli vuonna 2024 yhteensä 3 495 262 (2023: 3 477 520) tilastoitua katsojaa. Näytäntöjä oli 19 594 (2023: 20 145) eli -2,7 % edellisvuoteen verrattuna. VOS-toimijat, Suomen Kansallisteatteri ja Suomen kansallisooppera ja -baletti työllistivät vuonna 2024 esittävän taiteen ammattilaisia yhteensä 3 676 (-79) henkilötyövuoden edestä, miinusta 2 %. Tilapäisesti palkattujen osuus näistä henkilötyövuosista oli 31 %, lähes sama kuin edellisenäkin vuonna.   

VOS-toimijoilla, Suomen Kansallisteatterissa, Suomen kansallisoopperalla ja -baletilla ja rahoituslain ulkopuolisilla teatteritoimijoilla oli vuonna 2024 tarjolla yhteensä 6 659 (2023: 6 646) taiteellista vierailijatehtävää, nousua vain 0,2 %, mutta sinänsä ennätysmäärä suhteessa aiempiin lukuihin. Näyttelijöille (-158), lavastajille (-8) ja muusikoille (-106) oli vähemmän vierailutehtäviä tarjolla, kun taas ohjaajan (+23), tanssijan (+72), pukusuunnittelijan (+21), dramaturgin (+17) ja valo-, video- ja äänisuunnittelijoiden (+78) tehtävät lisääntyivät verrattuna edelliseen tilastovuoteen.  

 

Moni VOS-toimija veti muun muassa ohjelmistosuunnittelussa jarrua viimeistään syksyllä 2024. Teatterit ovat uusien tuotantojen sijaan muun muassa lämmittäneet aiempien esityskausien tuotantoja ja vähentäneet teosten ohjelmointia pienemmille näyttämöille. Jo vuoden 2024 tilastoissa näkyy, että tuotantojen ja esitysten määrät ovat laskeneet.   

 

 

 

Teattereiden katsojamäärät nousivat 2,8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oopperoiden jopa 18,5 %. Sen sijaan tanssialan katsojamäärä laski 5,5 % ja sirkusalan 11,6 %.  

 

Kokonaiskatsojamäärä on 87 % pandemiaa edeltävän vuoden neljästä miljoonasta. Vuosi 2019 ei ollut poikkeuksellinen, ja siksikin hyvä verrokki nykytilan peilaamiseen, sillä koronaa edeltävinä kymmenenä vuotena katsojamäärät nousivat säännöllisesti 3,6–4,1 miljoonan paikkeille. 

 

Esittävän taiteen katsojamäärien nousun tasaantumiseen tai jopa taantumiseen löytyy ainakin kaksi mahdollista selitystä. Yksi on yleisölle tarjolla olevien esitysten ja näytäntöjen määrän lasku, toinen tilastoitujen toimijoiden määrän pieneneminen, syystä tai toisesta. 

 

Jo tuotantomäärien väheneminen itsessään vähentää esityskertojen määrää (-2,7 %), mikä puolestaan vähentää potentiaalisten katsojien määrää. VOS-toimijoiden, Suomen Kansallisteatterin ja rahoituslain ulkopuolisten teatteritoimijoiden tuotantojen määrät vähenivät 4 % eli 2024: 849; 2023: 881. VOS-toimijoiden näytäntökalenterit olivat 95 prosenttisesti vuoden 2019 tasolla esityskertojen puolesta, kun taas rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat esittivät 87 %:n tahdilla kuuden vuoden takaisesta. 

 

Tilastoituja toimijoita on vuoden 2024 tilastoissa 259 kpl eli yhdeksän vähemmän kuin edellisenä vuonna (2023: 268). Tilastokoonnista on pudonnut kaksi oopperayhdistystä, yksi tanssiryhmä ja jopa kymmenen sirkusryhmää – mikä selittää melko suurta sirkusalan katsojamäärän laskua. Mukaan tilastoihin on sen sijaan tullut neljä rahoituslain ulkopuolista puheteatteria. Toisaalta tilastoista pudonneiden rahoituslain ulkopuolisten toimijoiden katsojamäärät ovat olleet melko pieniä suhteessa koko tilastoon. 

 

Lipunmyynnin tasaantuminen johtuu todennäköisesti myös toimijoiden varovaisuudesta vaikeasti ennakoitavina aikoina. Tuotantopäätöksiä on tehty ja esityksiä laitettu myyntiin aiempaa varovaisemmin pandemian aikana ja sen jälkeen. 

 

Katsojien ostovoimasta eli taloudellisesta mahdollisuudesta hankkia pääsylippu esittävän taiteen pariin on vaikea tehdä arvioita, sillä tilastot kertovat vain esittävän taiteen lajien katsojien lukumääristä.  

 

 

 

Seitsemän teosta yleisömagneeteista oli ulkomaista perua: musikaalit Pieni Merenneito, Piaf – pikkuvarpunen (kahdessa teatterissa) ja ikisuosikki Cabaret, lastennäytelmät Ronja Ryövärintytär (kolmessa teatterissa) ja Saiturin joulu (neljässä teatterissa) sekä Agatha Christien Hiirenloukku ja Idän pikajunan arvoitus (kahdessa teatterissa). Ensimmäiselle sijalle yltäneeseen Pieni Merenneito -musikaaliin myytiin esityskaudella 60 631 lippua.  

 

Vaikka esityskauden kahteen suosituimpaan teokseen lipunmyynti jäi edellisvuodesta, yhteensä kärkikymmenikkö vahvistui entisestään, katsojia oli 374 026 (2023: 366 720). 

 

Ulkomaisten teosten tuotantojen määrä saattoi olla VOS-puheteattereissa ja Suomen Kansallisteatterissa 30 % kaikista tuotannoista, mutta ne keräsivät lähes puolet koko yleisöstä: kotimaisiin teoksiin myytiin 882 267 (2022/2023: 870 483) lippua ja ulkomaisiin 840 924 (2022/2023: 750 917) lippua. Valtaosa ulkomaisista teoksista on populaareja musikaaleja ja muita tunnettuja teoksia, usein amerikkalaisia tai brittiläisiä.   

 

 

 

Vakinaisesti kiinnitettyjä näyttelijöitä oli palkkatilastojen mukaan 388 (+1), miesnäyttelijöitä kiinnitetyistä näyttelijöistä oli toisena peräkkäisenä vuonna vähemmän kuin naisnäyttelijöitä, kuuden henkilön verran. Roolien esittäjien sukupuolilaskennassa pysyi nyt kolmatta peräkkäistä vuotta tasajako, 50/50.   

 

Kahden vuoden jälkeen kotimaisten naiskirjailijoiden teoksia on jälleen tilastoituna vähemmän kuin heidän mieskollegoidensa teoksia. Kotimaisista teoksista 34 % (2023: 38 %) oli naisten kirjoittamia. Miesten kirjoittamia teoksia oli 38 % (2023: 34 %), loput 28 % olivat työryhmän tekemiä (2023: 28 %).   

 

Kotimaisista tuotannoista 38 % oli naisohjaajien ohjaamia (2023: 42 %), 43 % miesohjaajien (2023: 39 %), työryhmälähtöisiä teoksia oli saman verran kuin edellisvuonna, 19 % (2023: 19 %). Myös yhteensä laskettuna 498 kotimaisen ja ulkomaisen teoksen kohdalla tilanne oli yhä miesvaltainen: mieskirjailijoiden osuus oli 49 % (2023: 47 %) ja naiskirjailijoiden 30 % (2023: 31 %).      

 

Mitä suurempi näyttämö, sitä todennäköisemmin siellä edelleen ohjasi mies. 55 % (2023: 52 %) suurten näyttämöiden ja 46 % (2023: 40 %) pienten näyttämöiden teoksista oli miesten ohjaamia. Kiertue-esitysten teoksista enemmistö, 40 % (2023: 48 %) oli naisten ohjaamia. 

 

Suurissa ja keskisuurissa kunnallisissa teattereissa oli yhteensä 27 johtaja- tai päällikkönimikkeellä toimivaa henkilöä, joista 12 (44 %) oli naisia. Muissa suurissa ja keskisuurissa yksityisteattereissa toimi 105 henkilöä johtajanimikkeellä, heistä 45 (43 %) oli naisia. Ryhmissä ja pienteattereissa oli 12 (59 %) naisjohtajaa ja yhdeksän miesjohtajaa, kun taas tanssiryhmissä ja tuotantokeskuksissa oli 13 (57 %) naisjohtajaa ja 10 miesjohtajaa. 

 

 

 

Kunnan tuki kasvoi miljoonalla eurolla, 1,3 % vuodesta 2023 vuoteen 2024, ollen nyt 81 341 320 euroa. Kasvu oli edellistä vuotta pienempää. Suurten ja keskisuurten VOS-toimijoiden kunnilta saama tuki oli keskimäärin 32 % (2023: 33 %), mutta oli enää vain 12–17 % pienempien VOS-toimijoiden ja rahoituslain ulkopuolisten toimijoiden tulorakenteesta.   

 

Vuonna 2024 toimijoiden omat tulot nousivat 97 100 853 euroon (2023: 90 miljoonaa euroa). Samaan aikaan kun katsojamäärät pysyivät lähes samana kuin edellisvuonna, nousua vain 0,5 %, omia tuloja pystyttiin kasvattamaan 8 %:lla. 

 

 

 

 

 

Tilastokirjan sähköinen versio löytyy nyt TINFO-verkon tilastosivuilta.  

 

 

Tiedustelut:  

TINFO / tilastonlaatija Piia Volmari, piia.volmari (a) tinfo.fi