Esityksiin tullaan nyt kun taas voidaan
Teatterin, tanssin ja sirkuksen tilastokirja vuodelta 2022 on ilmestynyt. Korona-ajan häntä ja valtion rahoituslain uudistus vaikuttivat alaan, joka on saamassa yleisönsä takaisin poikkeusaikojen jälkeen. Saavutettu 2,8 miljoonan katsojan tulos on 29 % perässä pandemiaa edeltävistä lukemista. Myönteistä kehitystä on tapahtunut tekijäkunnan tasa-arvossa: miesvaltaisuus on vähentynyt eri ammattiryhmissä.
Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) on julkaissut Esittävän taiteen tilastot – teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2022 -kirjan. Alkuvuoden 2022 toimintaan vaikuttivat eritasoiset covid 19 -pandemiasta johtuneet kokoontumisrajoitukset, jotka poistuvat kokonaan vasta maaliskuun lopussa. Koko maanosaamme ja samassa suomalaista yhteiskuntaa järkyttänyt Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa siirsi osaltaan ihmisten ajatukset muualle ja aiheutti epävarmuutta ja turvattomuutta.
Osin kokonaan menetetystä kevään esityskaudesta huolimatta teatterin, tanssin, sirkuksen ja oopperan toimijat vetivät esityksiin 2 845 332 katsojaa (2021: 1 498 847), lisäystä +89,9 %. Katsojamäärissä ollaan 29 %:n päässä pandemiaa edeltävästä neljän miljoonan vuotuisesta tasosta. Suunta on joka tapauksessa selvä: yleisö tulee esittävän taiteen ääreen nyt kun taas voi.
Rakenteellisia muutoksia rahoituksessa
Tilastoituja toimijoita on nyt yhteensä 258. Lukumäärä on pysynyt hyvin tasaisena viime vuodet, joten tilastovuodet ovat sikäli vertailukelpoisia. Sen sijaan sisäisesti alan rahoitusrakenteessa tapahtui tilastovuoteen vaikuttavia suuria muutoksia, kun 12 toimijaa siirtyi valtionosuuslain (vos) piiriin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymiä teatterin, tanssin ja sirkuksen vos-toimijoita on nyt 69, joista 53 puheteatteria, 14 tanssiryhmää tai -tuotantokeskusta ja kaksi sirkusryhmää. Suurelle osalle näistä toimijoista on toistaiseksi voimassa oleva henkilötyövuosiperusteinen rahoitus, 11 toimijalle on rahoitus myönnetty kolmen vuoden määräajaksi.
Valtion esittävälle taiteelle suunnatuista avustusmuodoista Taiteen esittämiskeskuksen (Taike) kautta voi nykyisin saada yksi-, kolme- tai viisivuotista toiminta-avustusta. Kestävämpi työskentely ja toiminnan suunnittelu mahdollistuu rahoituksen ollessa taattu pidemmälle ajalle. Tosin 88 toimijasta vain 30 saa kolmivuotista toiminta-avustusta ja kahdeksalle on myönnetty viisivuotinen.
Siirtymiä tasa-arvossa
Palkkatilastojen lisäksi TINFO on näytäntökaudesta 2012/2013 tilastoinut kotimaisten teosten tekijöiden binääristä, oletettua sukupuolta*. Dataa sukupuolen tarkastelua varten on saatavana vos-toimijoilta ja Suomen Kansallisteatterilta. Palkkatilastojen kertomaa on, että naisen euro on alle euron, vaihdellen 92 sentistä (tekninen henkilöstö) 99 senttiin (taiteellinen henkilökunta). Vos-järjestelmän piiriin tulleiden uusien toimijoiden myötä johtaja- ja päällikkötasosta on tullut vähemmän miesvaltainen, miesten osuus tässä 178 ihmisen henkilöstöryhmässä on nyt 54 % (2021: 57 %).
Ohjelmistotilastoissa 2021/2022 näkyy niinikään tasa-arvon kehittyminen, ensi kertaa roolien esittäjien sukupuolilaskennassa päästiin tilanteeseen 50 % / 50 %. Koskaan aiemmin ei olla oltu myöskään tilanteessa, että vos-toimijoiden ja Suomen Kansallisteatterin ohjelmistoissa naiskirjailijoiden tai -ohjaajien teoksia on yhtä paljon tai enemmän kuin heidän mieskollegoidensa teoksia. Osaltaan taiteellisten prosessien demokratisoitumisesta puolestaan kertoo työryhmälähtöisten teosten yleistyminen. On mahdollista, että nämäkin siirtymät selittyvät uusilla vos-toimijoilla, sillä nämä pienemmät toimijat ovat lähtökohtaisesti olleet tasavertaisempia sukupuolen suhteen kuin suuremmat toimijat.
Pandemian perintöä?
TINFO on tarkastellut yhteensä 139 vos-toimijan ja rahoituslain ulkopuolisen teatteritoimijan suunnitellussa ohjelmistossa tapahtuneita peruuntumisia ja esityskausien siirtämisiä kolmelta pandemiavuodelta. Näytäntökaudella 2012/2022 peruuntui 49 tuotantoa, joista kantaesityksiä 19 (kotimaisia: 16), mikä on tarkoittanut 3 534 yksittäisen esityskerran toteutumatta jäämistä. Perutut kantaesitykset ovat olleet erityisen vaikeita näytelmäkirjailijoille, jotka saavat valtaosan tuloistaan tekijänoikeuskorvauksina.
Jos koronapandemian alussa puhuttiin digiloikan välttämättömyydestä myös esittävien taiteiden kohdalla, niin yleisön päästyä katsomoihin elävien esitysten pariin kotisohvalle tarjottavien sisältöjen määrä jäi marginaaliseksi. Vuonna 2022 enää vain 22 (2021: 78) vos-toimijaa ja rahoituslain ulkopuolisen teatterialan yhteisöä pyrki tavoittamaan katsojia suoratoistoin tai esitystallentein. Maksullisten suoratoistojen katselu väheni 6 656 kertaan (2021: 143 481). Sen sijaan ilmaiseksi jaettujen taidesisältöjen ääreen erilaisten verkkoalustojen kautta hakeuduttiin peräti 1 467 562 kertaa (2021: 674 391), tästä suurin osa kertyi Suomen kansallisteatteri ja -baletin ilmaisohjelmiston katselusta.
Poikkeusaika vaati poikkeuksellisia näkökulmia tiedontuotannossakin. Sekä peruuntuneiden tai siirrettyjen ensi-iltojen että striimattujen esitysten tilastointia on tehty vain vuosilta 2020, 2021 ja 2022. Tämän vuoksi tämä data on pidetty tavanomaisen esittävän taiteen vuositilastoinnin ulkopuolella, eikä suoratoistoina tai tallenteina katsottuja kertoja ole laskettu alan katsojalukuihin.
Maailman kattavimpien tilastojen katveet
Esittävän taiteen tilastot nousivat koronavuosina entistäkin suurempaan arvoon, kun tiedontarve on vain kasvanut. Teatterin tiedotuskeskus TINFO on vuodesta 1995 vastannut riippumattomana asiantuntijaorganisaationa maailman kattavimmista esittävän taiteen tilastoista. Silti kattavimmallakin jää katveeseen jotakin.
Esittävän taiteen tilastot tilastoivat yhteisöjen ja työryhmien, ei yksityishenkilöiden toimintaa. Tästä johtuen yhä kasvava joukko freelancereina, monet henkilökohtaisen apurahoituksen turvin työskenteleviä taiteilijoita, on näkymätön tilastoissa.
Katveeseen jäävät myös laadulliset tekijät, joista teatteritoiminta ja yleisösuhde koostuu. Tilastomme kertovat vain eri esittävän taiteen lajien katsojien lukumääristä. On huomioitava, että emme tiedä mitään katsojien etnisyydestä, mahdollisesta vammasta tai sosioekonomisesta taustasta. Emme pysty arvioimaan sitä, miten saavutettava suomalainen esittävä taide on, ja ketkä taide saavuttaa.
TINFO / Sari Havukainen 17.8.2023
Tilastoja koskevat tiedustelut:
TINFO / tilastonlaatija Piia Volmari, piia.volmari (a) tinfo.fi tai johtaja Linnea Stara, linnea.stara (a) tinfo.fi, 050 3012723
* Ohjelmistotilastojen datasta oletus tehdään etunimen perusteella, palkkatilastoihin sukupuoli määräytyy henkilötunnuksen loppuosan perusteella.
Katso aiemmat tilastouutiset
Esittävän taiteen tilastot koostuu viidestä osatilastosta
Katsojatilastot
Ohjelmistotilastot
Taloustilastot
Henkilöstötilastot
Palkkatilastot
Palkkatilastoja on saatavana vain vos-toimijoilta (teatteri/tanssi/sirkus) ja Suomen Kansallisteatterilta.
Tilastokirja sisältää myös Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskuksen toimittamat katsoja- ja taloustilastot rahoituslain ulkopuolisilta sirkus- ja tanssitoimijoilta.
Esittävän taiteen tilastot – teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2022, kirja ladattavissa TINFO-verkkosivuilta PDF-tiedostona.
Painettu kirja ilmestyy 21.8.2023 alkavalla viikolla, ja sen voi tilata 55 euron hintaan + postikulut. Yli 10 kappaleen tilauksissa yhden kirjan hinnaksi tulee 50 euroa. Kirjan tilaukset osoitteella: tinfo (a) tinfo.fi