27.09.2018

Hanna blogikuva

Espoossa näytetään tietä

Espoo, sen kansainvälinen teatteri ja Aalto yliopisto ovat moninaisuuden ja ylirajaisuuden lippulaivoja. Ulkomaalaistaustaisten, eri alojen taiteilijoiden ja taidetyöntekijöiden yhdistys Globe Art Point (GAP) ja Espoon kaupunginteatteri ovat nyt löytäneet toisensa. Teatterissa ensi viikolla alkava, Teemu Mäen kuratoima kuuden esityksen sarja on ensimmäinen osa GAP LAB -projektia. Tavoitteissa on, että GAP LABin ja eritaustaisten taiteilijoiden, suomalaisten taidelaitosten ja erilaisten yleisöjen keskinäinen yhteistyö synnyttää tulevina vuosina monimuotoista, uudenlaista yhteistyötä ja sitä myöten mielenkiintoista uutta taidetta.

GAPin ja Espoon kaupunginteatterin seminaarissa Miten sujuu kulttuurinen monimuotoisuus keskusteltiin siitä, mitä keskinäinen yhteistyö, todellinen dialogi ja kohtaaminen ja inkluusio – kuuluminen – ja ylirajaisuus edellyttävät. Miten ylirajaiset taiteilijat aidosti saadaan uimaan instituutioihin ja rakenteisiin? Miten taiteilija voisi olla ennen kaikkea taiteilija ilman maahanmuuttaja-, ulkomaalaistaustainen jne. jne etuliitteitä.

Erik Söderblomin, David Kozman ja Teemu Mäen suulla kuultiin, miten monikulttuurisuus, inkluusio ja suvaitsevaisuus näyttäytyvät vielä toistaiseksi usein harhakuvitelmana. Suomessa toimitaan näkymättömien koloniaalisten rakenteiden ja hiljaisesti hyväksyttyjen rasististen asenteiden vallassa. Kun pintaa raaputtaa, Suomi näyttäytyy itsepintaisen vierasvihamielisenä ja sulkeutuneena maana – hyväkäytöksisesti.

Keistä me puhumme, kun puhumme ulkomaalaistaustaisista taiteilijoista?  

Yksi seminaarin anti oli jälleen kerran se, että ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita ei käy niputtaminen, meillä on taiteilija- ja tekijäidentiteetiltään erilaisia taiteilijoita. Meillä tulisi olla sensibiliteettiä ja ymmärrystä erilaisuuksiin ja halua ryhtyä korjaamaan omia sokeita pisteitämme, asennevammoja ja hyvin käytännöllisiä saavutettavuusesteitä – niin kuin esimerkiksi sitä, että hakemuslomakkeet ovat vain suomeksi ja ruotsiksi.


In Between. Substantive

Mitä tarkoittaa kaksikulttuurinen identiteetti? Miten ihminen elää tässä välitilassa? Espan lavalla on edelleen joitain päiviä David Kozman dokumentaarinen installaatio IN Between. Subtantive, jonka kokemusäänissä kuuluvat bulgarialais-suomalaisen, korealais-suomalaisen, afrosuomalaisen/afroamerikkalaisen ja suomenruotsalaisen äänet. Esiintyjinä ovat myös kuvat ja äänet.

Televisioiden epämääräinen kasa, jossa meitä katsovat silmät. Meitä katsovat maisemat ja junat, kaikki on liikkeessä. Jossain määrin uhkaavalta tuntuva äänimaisema. Mieleeni tulee Zadie Smithin teos White Teeth. Meillä kaikilla on valkoiset hampaat, meillä kaikilla on näkevät, kokevat, aistivat silmät, joilla me katsomme ja joilla meitä katsomaan. Ja silti nuo kokemukset ja omat identiteettikokemukset ja -määrittelyt ovat jokainen aivan erilaisia. ”Suomalainen yhteiskunta ei pidä minua suomalaisena.”  ”Tulenko aina olemaan se suomea puhuva musta mies?

Miten siis elää monikulttuurisuuksien ja alati monimuotoistuvien identiteettien kanssa? Installaatio asettaa minut tämän kysymyksen eteen. Kuuntelen installaation ääniä. ”Jos et tiedä, ota selvää, tietoa on tarjolla.”  

Suomi3

GAP-läisiä esittävien taiteiden taiteilijoita kävi meillä TINFOssa kylässä. Oli äärimmäisen kiehtovaa vaihtaa ajatuksia näiden liikkuvien, moni-identiteettisten taiteilijoiden kanssa. Päätimme perustaa ”kerhon” Suomi3. Tulemme katsomaan yhdessä esityksiä, haluamme kuulla tekijöiden ajattelua ja haluamme keskustella esityksistä. Kohtautamme toinen toisiamme tekijöihin ja esityksiin ja toinen toisiimme. Odotan jo!
 

Kaapin ja kaanonin välissä

Kaapin ja kaanonin välissä! Voisiko olla parempaa kommentoivaa nimeä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näytelmän ja teatterin historialle? Tiina Rosenberg Tukholman yliopiston teatteritieteen professori, sukupuolentutkija ja feministi on kirjoittanut todellisen magnum opuksen

Rosenberg on kirjoittanut yksien kansien väliin koko sen merkittävän taiteellisen ja identiteettipoliittisen esityspanoksen, jota avoimesti hbtq-identiteettinsä tunnustaneet ruotsalaistaiteilijat ja -artistit ovat maalleen antaneet. Rosenberg tuo näkyviin sen, mikä on aina ollut olemassa ja läsnä, mutta näkymättömissä.

Tämä on selkeänsuorasti kirjoitettu teos, erinomainen oppikirja. Rosenberg on ajatellut lukijaansa ja järjestänyt aineistonsa kiinnostaviksi temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Siellä ovat sulassa sovussa kansansuosikit Jonas Gardellin tai After Dark drag -ryhmän Christer Lindarwin kaltaiset kansansuosikit, siellä myös Eva Dahlgren. Ollaan siis laajemmin esittävissä taiteessa.

Ajattelun rakennusaineina ovat niin sukupuolentutkimus, feminismi, antirasismi, normikriittisyys kuin normia luova ajattelu. Teos nostaa esiin myös jälkikolonialistisen antirasistisen näkökulman. Intersektionaalisuudessa liikutaan vahvasti. Ruotsalaisen kirjailija, runoilija, tutkija Mara Leen 13 haastetta näyttelijäntaiteelle työstää uudelleen sukupuolistereotypioita.

Teos puhuu kaksoisnäkökyvyn puolesta, yhtäaikaisesti värisokeudesta ja värinäöstä, jolla tunnistaa aliedustus ja vaatia nyansoidumpaa värikarttaa näyttämölle. Kuten Rosenberg toteaa, näyttämö voi toimia mahdollisen utooppisen ehdottajana.

Mietin tilannetta Suomessa. Tässäkin suhteessa Suomi näyttäytyy kehitysmaana. Mietin Jouko Turkan ”naturalistista” essentialistista sukupuoliprimitivismiä 1980-luvulla. Mietin Turkan homohalveksuntaa ja sukupuolipoliittisia sammakoita, joita mies suustaan päästeli. Mietin toisaalta myös asennoitumis- ja näkökulmaeroja. Meillä ei haluta oikein tunnustaa mitään identiteettiä, meille ei näy kuuluvan identiteettipoliittiset itsemäärittelyt ja standpointit. Vai enkö vain näe?

Me tarvitsisimme vastaavan teoksen Suomesta. Myös teatterihistorian soisi näkyvän sateenkaaren väreissä. Kulttuuria kaikille -verkoston Suomi 100 sateenkaaren väreissä sisältää työkaluja queeriin, siellä hyvää materiaalia. Ja tässä Ruotsin kulttuurineuvoston Queer kultur. Saataisiin nyt ensin edes normikritiikin pohdintaa. Asiantuntijoita meillä on!

 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät