16.05.2024
Harold Hejazi, mitä kuuluu?
Taiteilija ja taidekasvattaja Harold Hejazin vuorovaikutteinen, muukalaisuutta ja esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa ja rasismia käsittelevä esitys Adventures of Harriharri – Episode III nähdään nyt Ruotsissa lasten- ja nuortenteatterin katselmuksessa Bibussa. Hejazin Suomeen veti aikanaan Teatterikorkeakoulun tarjoama esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma, joka erottui muista maailman vastaavista monipuolisuudellaan. Taiteilija arvostaa myös ohittamatonta tietopakettia, TINFO-tiedotetta, jonka kautta kansainväliset tilaisuudet ovat alun perin tulleet hänen tietoonsa ja näin saaneet mahdollisuuden avautua. Matkojen ja töiden välistä tavoitimme Harold Hejazin, kysyimme, mitä kuuluu?
Harold Hejazi: En tiedä miten vastata tuohon kysymykseen, koska isäni on sairaana Kanadassa, ja päällimmäisenä on nyt paitsi huoli hänestä, että Kanadan-matkani aikana pöydälle kasaantuneista töistä. Mutta näin ammattimielessä menee kivasti. Kierrän Adventures of Harriharri 3 – Episode III -esitykseni kanssa LIVE2-hankkeen kautta, ja jatkan pelien kehittämistä ja luomista suomalaisille museoille – näistä en tosin vielä voi puhua tämän enempää. Iloitsen myös tulevasta Bibu-festivaalin keikasta Ruotsissa.
Minulla on kandin tutkinto taidekasvatuksesta. Alun perin ajattelin ryhtyä taiteen opettajaksi johonkin lukioon – ja työskentelinkin useamman vuoden taidekasvattajana kouluissa ja museoissa. Tämän työn rinnalla tein musiikki- ja puheteatteria. Näyttelin myös jonkin verran, koska osana taidekasvatuksen opintojani olin opiskellut teatteri-ilmaisua, ja olin osallistunut erikaltaisiin yhteisöteatteriprokkiksiin.
Hain moneen eri esittävän taiteen maisteriohjelmaan ympäri maailmaa. Mutta näistä kaikista Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun esitystaide ja -teoria ohjelma vaikutti kaikista kiinnostavimmalta. He mainostivat esimerkiksi tuolloin tutkivansa myös larppaamista, eli liveroolipelaamista, joka poikkesi muista ohjelmista ja kiinnosti itseäni. Ohjelma yhdisti myös kiinnostavalla tavalla akateemisia opintoja ja taiteellista tutkimusta – ja se tarjosi laajan, monitaiteellisen alustan itseni kaltaiselle opiskelijalle, jonka tausta oli museokasvatuksessa. Minua kiinnosti jo tuolloin esitystaiteen ja pelien yhdistäminen.
Ennen opintojeni alkamista Teatterikorkeakoulun verkkosivuille ilmaantui kuitenkin eräänä päivänä hintalappu EU:n ulkopuolisille opiskelijoille, joten olin ensimmäisiä opiskelijoita, jotka ovat joutuneet maksamaan lukukausimaksuja Teatterikorkeakoulussa. Mutta opinnot olivat maksamisen arvoisia. Työstin paljon erilaisia pelejä opintojeni alkuvaiheessa, kaikkea pelikorttien prototyypeistä lautapeleihin, joihin yhdistin esitystaiteen elementtejä. Lopputyössäni tutkin lopulta esitystaiteen ja videopelien yhdistämistä, josta on tullut intohimoni.
En olisi koskaan voinut kuvitella tekeväni videopelejä koska en ole ohjelmoija. Mutta opintojen aikana sain työkaluja siihenkin.
Vaikka sanoin isälleni tulevani takaisin Kanadaan kahden vuoden jälkeen, olin opintojeni aikana rakentanut verkostoja, alkanut saada tunnistusta, löytänyt elämänkumppanin, ja työtarjouksiakin alkoi tulla – joten en enää kokenut järkeväksi jättää kaikkea tuota työtä taakseni ja aloittaa uudestaan. Näin olen jäänyt Suomeen valmistumiseni jälkeenkin.
Fokukseni on liikkunut taidekasvatuksesta taiteen tekemiseen, minulla on yhä pedagogisia tavoitteita tekemälleni taiteelle. En olisi koskaan voinut kuvitella tekeväni videopelejä koska en ole ohjelmoija. Mutta opintojen aikana sain työkaluja siihenkin. Harriharrin ensimmäisen seikkailun tein omatoimisesti, mutta toista osaa tehdessäni, osana maisterintutkintoani sain apua oikeilta ohjelmoijilta, sen ympärille muodostui työryhmä.
Adventures of Harriharri – Episode III -teosta on vaikea selittää sanoin. Vaikka kuvailisin teosta teattereiden tekniselle henkilökunnalle, heidän olettamuksensa on, että käytän YouTubea, tai striimausta. Teoksessa ei käytetä internetiä, se on pelkkä näyttämöesitys – tosin se muodoltaan muistuttaa livenä pelattua multiplayer -videopeliä, jossa yleisön päätökset vaikuttavat esityksen kulkuun. Kerronta tapahtuu vuorovaikutteisen elokuvan, sekä improvisoidun rapin ja laulun keinoin.
Jokaisesta esityksestä tulee uniikki, koska yleisö vaikuttaa sen kulkuun ja omalla tavallaan pyrkii kannustamaan Harriharria.
Tässä videopeliesityksessä Harriharri on juuri saapunut Suomeen ulkomailta, ja haluaa saada uusia ystäviä ja tuntea itsensä tervetulleeksi uuteen kulttuuriin. Mutta hän kohtaakin toisenlaisen todellisuuden, joka murskaa hänen naiivin kuvansa Suomesta. Pelissä hän kohtaa jatkuvia vastoinkäymisiä, ja pelin edetessä hän joutuu lopulta taistelemaan byrokratian koneistoa ja sosiaalisen syrjäytymisen rakenteita vastaan. Jokaisesta esityksestä tulee uniikki, koska yleisö vaikuttaa sen kulkuun ja omalla tavallaan pyrkii kannustamaan Harriharria.
Harriharrin kolmas osa sai ensi-iltansa Nykyesityksen näyttämöllä Pasilassa toukokuussa 2022. Olen esittänyt teosta sen jälkeen noin 30–40 kertaa, eri paikoissa Etelä-Suomessa ja Oulussa sekä Saksassa ja Itävallassa. Se on kehittynyt teknisesti Pasilan kantaesityksestä paljon.
Tällä viikolla Harriharri lähtee Ruotsiin, lasten ja nuorten teatterifestivaali Bibuun. Olen festivaalia varten pyrkinyt työstämään teokseen lisää pelillisiä elementtejä, haluan tutkia uusia osallistamisen muotoja. Haluan esimerkiksi antaa joissain kohdissa esitystä katsojille peliohjaimen ja kannustaa osallistumiseen muutenkin kuin huutelemalla ehdotuksia katsomosta. Kokemukseni on, että yleisö todellakin haluaa tulla osallistetuksi – vaikka kaikki eivät tietenkään halua osallistua samalla tavalla. Osalle ohjeiden huutelu on helppoa, kun taas toiset osallistuvat helpommin esimerkiksi käyttämällä omaa puhelintaan.
Koska esityksessä käsitellään muun muassa muukalaisuutta, minulle on ollut tärkeää, että tavoittaisin laajoja yleisöjä pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa tämänkaltaiset esitykset ovat harvinaisuuksia. Kävin läpi suomalaisia kuntia, jossa on äänestetty äärioikeistoa – ja olen ottanut yhteyttä satoihin taideaineiden ja englannin kielen opettajiin tai suoraan rehtoreihin ja tarjonnut heille esitystäni, jota LIVE2-projektin kautta on mahdollista tilata kouluihin edullisesti. Laadin tarjoukseni yhteistyössä viestinnän asiantuntijan kanssa, jotta tarjous olisi mahdollisimman selkeä suomeksi. Mutta yksikään opettaja tai rehtori ei ole vastannut viestiini.
Yksikään opettaja tai rehtori ei ole vastannut viestiini.
Kiertuemahdollisuudet Suomessa ovat sen sijaan tulleet jonkin järjestön tai toimijan kautta, mutta yksikään näistä keikoista ei ole ollut näissä äärioikeistolaisissa kunnissa.
Olemme teknikkoni Jokke Heikkilän kanssa esittäneet teosta vuodesta 2022 erilaisissa tiloissa ja keväästä 2024 lähtien myös luokkahuoneissa – teos on sovellettavissa monenkaltaisiin tiloihin museoista teattereihin. Heikkilä, joka aikoinaan toimi lopputyöni ohjaajana, on ollut itselleni tärkeä mentori.
Minulle on tärkeää osoittaa kuinka kulttuuri ei ole jokin ulkoinen kenttä tai kuviteltu yhteisö, vaan jokin, jota itse olemme luomassa yhdessä olemalla samassa tilassa, olemalla yhteydessä toisiimme vuorovaikutuksen kautta.
Kansainväliset vierailut ovat viimeisinä parina vuosina kaikki syntyneet suoraan tai epäsuoraan TINFOn uutiskirjeen kautta – olen sen kautta kuullut muun muassa kansainvälisistä avoimista hauista, kuten esimerkiksi juuri Bibun open callsista ja LIVE2-projektista. Nämä tiedotteet luovat ikään kuin ketjureaktion – laitan hakemuksen yhdelle taholle, ja saankin kaksi uutta vierailumahdollisuutta. Mutta sinun on ensin kuultava näistä mahdollisuuksista. Olen todella innoissani mahdollisuudesta viedä Harriharri Ruotsiin – se tuntuu valitettavasti todella ajankohtaiselta teokselta myös siellä.
Harold Hejazi on esitystaiteilija ja taidekasvattaja. Hän on kotoisin Vancouver Islandilta, Kanadasta, jossa hän työskenteli museoissa taidekasvattajana, kunnes hän saapui Suomeen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun esitystaiteen ja -teorian maisteriohjelmaan vuonna 2017. Hän kehittää pelejä sekä museoille että teattereille, ja kiertää Adventures of Harriharri – Episode III -teoksellaan niin teattereissa kuin kouluissakin.
Esitykset Ruotsin Helsingborgissa lasten- ja nuortenteatterin Bibu-katselmuksessa ovat 15.-18.5.2024.
Adventures of Harriharri – Episode III on tilattavissa LIVE2-hankkeen kautta joulukuuhun 2024 saakka. Suomalaisyleisön on mahdollisuus kokea Harraiharri seuraavan kerran Outsider Art -festivaalilla Helsingissä 16.8.2024.
Hejazin kehittämä Ateneum Game on koettavissa Ateneumissa museokäynnin lomassa. Peli rohkaisee museokävijöitä osallistumaan taidenäyttelyyn uudenlaisilla ja yllättävillä tavoilla.
Valokuva: Aragon AI
TINFO toimittaa Mitä kuuluu -haastattelusarjaa, jossa pääpaino on kahdessa asiassa: kansainvälisyydessä ja ajankohtaisuudessa jutun julkaisuviikolla. Kaikki ilmestyneet Mitä kuuluu -haastattelut.