12.04.2022

Jokaisen taide- ja kulttuurifestivaalin aluetaloudellinen vaikuttavuus on yksilöllinen ja syntyy verkostoissa

Pienillä festivaaleilla on kokoonsa nähden paljon aluetaloudellista vaikuttavuutta. Suurten festivaalien alueellinen vaikuttavuus syntyy puolestaan suuresta volyymista, vaikka festivaalituotannon paikallisuusaste jäisi vähäisemmäksi. Tämä selviää tuoreesta, suomalaisten taide- ja kulttuurifestivaalien aluetaloudellisia vaikutuksia tarkastelevasta tutkimuksesta.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimuksessa selvitettiin festivaalituotantoon liittyviä rahavirtoja ja niiden kertautumista aluetaloudessa. Tutkimuksessa havainnollistettiin erilaisten aluetalousvaikutusten laskentatapojen välisiä eroja kolmella alueella: Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tutkimuksesta saatiin tietoa myös festivaalituotannon ja aluetalouden välisestä dynamiikasta. Festivaalitoiminnan alueelliset talousvaikutukset syntyvät festivaalien ja paikallisten yritysten muodostamissa toimijaverkostoissa. Tutkimuksessa kävi ilmi näiden verkostojen monialaisuus ja yhteistyön muotojen moninaisuus yli varsinaisen taiteen- ja kulttuurintuotannon.

-Yksi tärkeimmistä aluetaloustalousvaikutusten muodostumisen tekijöistä on festivaalin koko. Tuotannoltaan ja kävijämääriltään pienten festivaalien tuotantoverkostot ovat usein paikallisia ja alueellisia, kun suurempien festivaalituotantojen verkostot ulottuvat myös kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin, erikoistutkija Mervi Luonila Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporesta sanoo.

Pienillä festivaalituotannoilla on kokoonsa nähden paljon aluetaloudellista vaikuttavuutta. Vastaavasti kävijäkapasiteetiltaan suuret festivaalit tuottavat paikallisia ja alueellisia vaikutuksia suuren volyyminsä ansiosta.

Raporttiin on koottu festivaalien aluetaloudellisia vaikutusten arviointia koskevia huomiota sekä niitä seikkoja, joista vaikutustutkimuksia tilaavien tahojen on hyvä olla tietoisia. Tutkijat suosittelevat, että festivaalitoimintaa koskevaa tiedontuotantoa tulisi systematisoida yhteismitallisen ja seurattavan tutkimusaineiston takaamiseksi. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi massadatan mahdollista hyödyntämistä tutkimuksessa. Tutkijat pitävät myös festivaalien omaa roolia tiedonkeruussa tärkeänä.

Julkaisu Taide- ja kulttuurifestivaalien aluetaloudelliset mekanismit. Aluetalousvaikutusten mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet on luettavissa Cuporen verkkosivuilla PDF-muodossa osoitteessa https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/tyopaperit/taide-ja-kulttuurifestivaalien-aluetaloudelliset-mekanismit

Luonila, Mervi, Ruokolainen, Olli, Oksanen-Särelä, Katja, Kurlin Niiniaho, Ari, Vähäsantanen, Saku & Karppinen, Ari (2022). Taide- ja kulttuurifestivaalien aluetaloudelliset mekanismit. Aluetalousvaikutusten mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet. Cuporen työpapereita 18. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Erikoistutkija Mervi Luonila, mervi.luonila@cupore.fi, puh. 046-92107076

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on kulttuuripolitiikan alan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio. Tutkimuskeskus tuottaa monipuolisesti taide- ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa tietoa sekä toimii tiedonvälittäjänä ja keskustelun avaajana. Cuporessa työskentelee vuosittain noin 20 henkilöä, joista suurin osa toimii tutkijoina. Tutkimuskeskus sijaitsee Helsingissä, ja sen toimintaa ylläpitää vuonna 2002 perustettu, yksityisoikeudellinen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.