26.11.2019

Hanna uusi blogikuva

Julmaa toistoa

Veijo Baltzarin vinoutunutta toimintaa paljastanut Paavo Teittisen ja Katri Kallionpään artikkeli (HS 24.11.2019) on pitkäjänteisen tutkivan journalismin tulos. Artikkeli saa jatkoa OKM:n kansliapäällikön haastattelusta. Kiitos!

Kaikenlaista oli noussut esiin, kaikenlaista tiedettiin. Silti Veijo Baltzar ja Drom ry sai jatkaa nuorten luottamuksen väärinkäyttöä pedagogiikan ja teatteritaiteen nimissä.

Humanistisen korkeakoulun OKM:n toimeksiannosta syntynyt selvitys vuodelta 2012 kritisoi Baltzarin menetelmiä ja varoitti mahdollisista vaaroista.

Selvityksessä todettiin, että opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista ilmeni, miten osa koki ristiriitaisia tuntemuksia myös esimerkiksi siitä, että opiskelijoita ohjattiin fyysiseen kontaktiin toistensa kanssa ennen kuin he ovat tutustuneet toisiinsa ja siihen valmiita ja että ohjaaja kiinnitti huomiota opiskelijoiden ulkonäköön ja pukeutumiseen käsitellen näin sisällöllisesti kauneuskäsityksiä ja sukupuolirooleja. Näiden kokemusten yhteinen reflektointi olisi voinut tuottaa oivalluksia kulttuurien erilaisuuksista, mutta tilaisuus jätettiin käyttämättä. (s.145).

Raportissa pohditaan pedagogista rakkautta: ”Tutkimus- ja mallinnushankkeen aineistonkeruuvaiheessa osalla opiskelijoista oli selvästi nähtävissä oleva pedagoginen rakkaussuhde ohjaaja-opettajaan. Tutkimuksen rajallinen aika ei kuitenkaan mahdollista tulkintoja siitä, mihin suuntaan ohjaaja-opettajan ja opiskelijoiden väliset suhteet kehittyvät, miten opiskelijoita ohjataan kasvussa ulos ohjaussuhteesta ja itseohjauksellisuuteen.” (s. 154)

Baltzarin kulttuurienvälisessä kokemuspohjaisessa pedagogiikassa kauneuden korostaminen ja romantiikka olivat ”liikkeelle paneva voima”. (…) Kirjailija ja opettaja Bell Hooks allekirjoittaa eroksen opetustilanteessa toteamalla: ”Jos opettajat opettaessaan antautuvat intohimolle etsiä tietoa, joka sallii yhdistää teorian ja käytännön, ja intohimo nousee rakkaudesta inspiraatiota herättäviä ajatuksia kohtaan, opetustilanne muuttuu dynaamiseksi ja eläväksi. Hooksin ajatukset tulevat lähelle Baltzarin lausuntoja siitä, miten hänellä on tietynlainen rakkaussuhde jokaiseen opiskelijaan. Molemmat korostavat sitä, että tunteiden läsnäolo opetustilanteessa on sallittava ja neutraalia, pintapuolista pedagogiikkaa tulisi välttää." (Hooks 2007, 289-290, emt. 18-19.)

Selvityksessä todettiin, miten “kulttuurienvälinen kokemuspohjainen pedagogiikka” korostaa luottamuksen merkitystä pedagogisessa suhteessa, mutta jättää edellä mainitun
kasvatuksesta vapautumisen” huomiotta.

Selvityksen mukaan opiskelijoille suhde ohjaaja-opettajaan oli erittäin merkityksellinen: ”He kuvaavat ohjaaja-opettajaansa muun muassa ”pelastuksekseen” ja kokevat suhteensa häneen erityisenä. Luottamus korostuu opiskelijoiden kertomuksissa suhteestaan ohjaaja-opettajaan.”

Näin selvityksessä kertoo eräs opiskelija:

”Että tavallaan se miten mä päädyin näihin kaikkiin juttuihin mukaan oli, oli aika
semmonen niinkun kohtalonomanen juttu voisin sanoo, että... Että mä olin sillon
niihin aikoihin mä olin tosi hukassa ja niinku todella niinku. Mä en tiedä mikä oli
ajanu mut niin niinku umpikujaan, olinko mä ite ajanu vai miten mä olin sinne
niinku päätyny, mutta mä en olis hirveen hyvin enää selvinny ees elämässä. Mä
voin niinku oikeesti sanoo näin, koska se oli, se oli se tilanne ja tota.. se oli
sitten tavallaan elämänhalu ja se niinkun et, että tota.

Kun sitten törmäsin Veijoon, niin sen vaan ties, et okei tää tuntuu tosi hyvältä lähtee näihin juttuihin mukaan, et se oli niinku, se ei ollu niinkun tietoinen valinta siinä määrin vaan sen vaan niinku tajus et okei täs on niinku täältä löytyy niinku ratkaisu ja avain kaikkeen siihen mikä on ollu hukassa ja mitä mä oon niinku etsiny elämässä.
Tai se oli se niinku puuttuva juttu.” (Oppija JS) (s. 150-151)

 

Selvityksen jääminen OKM:n pöytälaatikkoon osoittaa kouriintuntuvasti tiedontuottamiseen ja ennen kaikkea seurantaan liittyvät ongelmat. Tämä riski on, kun ministeriö, kunta tai mikä tahansa julkinen taho ulkoistaa tiedontuotantoaan, teettää selvityksiä. Kukaan ei valvo tai seuraa, mitä tapahtuu. Kyse ei ole Humanistisesta korkeakoulusta, se teki tehtävänsä.
 

Euroopan omatunto -konferenssi

Drom ry järjesti Euroopan Omatunto -konferenssin Pikkuparlamentissa vuonna 2014 osana laajempaa tapahtumakokonaisuuttaan. Veijo Baltzar julkisti siinä aloitteen ja teesinsä Euroopan monikulttuurisuuspolitiikan uudistamiseksi. Hän esitteli myös kehittämäänsä Baltzar-pedagogiikkaa. Yle Areenasta on kuultavissa kiintoisa ohjelma tästä konferenssista
 

Krediitit kuntoon – kääntäjien nimet näkyviin!

Näytelmäkäännöstyöpajaamme osallistuneet kääntäjät kiinnittivät huomiota ikävään tosiasiaan. Kääntäjiä ei usein ole olemassa. Käännöksiä kyllä on saatavilla eri kielillä, mutta tieto siitä, kuka käännöksen on tehnyt, loistaa poissaolollaan.

Käsi sydämelle teatterit, agentuurit, media – olenko unohtanut kääntäjän omassa informaatiossani. Tekijätietoja tarkastamaan!

Onko kyse silkasta tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, arvostuksen puutteesta vai välinpitämättömyydestä, jos ja kun kääntäjän nimi jää mainitsematta. Näytelmien kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta kääntäjät ovat avainasemassa. Ilman suomentajaa ei Suomessa esitettäisi yhtäkään ulkomaita näytelmää. Ilman suomesta englanniksi, saksaksi, venäjäksi, viroksi, tsekiksi, espanjaksi…. näytelmiä kääntävien ammattilaisten valiojoukkoa ei ulkomailla nähtäisi yhtäkään kotimaisen näytelmän ulkomaista tuotantoa. Ei nähtäisi E.L. Karhun Eriopista (saksannos Stefan Moster) Leipzigissa, ei olisi tullut Sirkku Peltolan Suomen hevonen teatteriin Tsekissä (kääntänyt Al¸běta ¦tollová).


Kalevala, Åbo Svenska Teater ja esiintyjät

Sain viimeviikkoisten Merkintöjen jälkeen perjantai-iltapäivällä viestin Åbo Svenska Teaterista:  

On todella valitettavaa, että käytät Long Playtä lähteenäsi, sen sijaan että ottaisit suoraan yhteyttä niihin, joilla on ensi käden tietoa asiasta, eli Kalevalan ensemble sekä teatterinjohtaja. 

Ensemble olisi halunnut oikolukea Long Playn artikkelin, juuri sen johon sinäkin viittaat, mutta Long Play jätti pyynnön huomioimatta. Ensemble kirjoitti sitten vastineen ja lähetti sen kaksikin kertaa Long Playhin saamatta vastausta.

Ensemblen mukaan heidän näkökulmaansa asiaan ei ole otettu huomioon.”

Lupasin palata asiaan ja pidän lupaukseni. Maanantain aikana en vielä pystynyt yhteydenottoa tekemään.
 

Shokkiuutisia Belgian taidekentälle

Belgian taide- ja kulttuurin kenttä sai shokkiuutisia, kun Kansalliskonservatiivista N-VA:ta  (Uusi flaamilainen liitto) edustava pääministeri/ kulttuuriministeri Jan Jambon julkisti hallituksensa (muut hallituspuolueet keskustapuolue CD&V ja liberaali VLD) leikkaukset vuodelle 2020. 6 % pois toiminta-avustuksista, poikkeuksena merkittävät taideinstituutiot, joilta leikataan vain 3 %. Projektirahoitus vähenee 60 %, liki 8,5 miljoonasta 3,39 miljoonaan euroon vuonna 2020. 

Julkistus on saanut taiteen kentän liikkeelle. Pari tuhatta ihmistä osoitti mieltään taidekeskus Beursschouwburgin edessä ja Ghentissä. Ghentin Nykytaiteen museo sulki ovensa tuen osoituksena mielenosoittajille. Kulttuurisektori tehköön oman vaihtoehtoisen ehdotuksensa rahan jakamisesta, oli kulttuuriministerin vastaus mielenosoitusten jälkeen. Leikkauksia vastustavan addressin on allekirjoittanut tähän mennessä jo 60 000 ihmistä.

Tässä Belgian kulttuurin rahoitus pähkinänkuoressa

 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät