26.10.2023

Maailma näyttämölle 2023 myönnetyt_kirjailijat

“Kaikkien pitäisi nähdä tämä” 

Maailma näyttämölle -apurahoja saaneet kertovat tulossa olevista suomennoksista ja teatterituotannoista. Käännösnäytelmiä on tulossa teatteriin seitsemältä kieleltä, kirjailijoista kolme on nobelistia. 
 
Suomen Kulttuurirahaston (SKR) myöntämät Maailma näyttämölle -apurahat on jaettu. Tukea sai yhdeksän teatterituotantoa, jossa suomennetaan alun perin espanjaksi, italiaksi, norjaksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi tai venäjäksi kirjoitettu teos esitettäväksi näyttämöllä Suomessa. Yksi käännetään suomen lisäksi myös suomalaiselle ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle. Näin teatteriyleisön koettavaksi tulee lähivuosina valkovenäläisen Svetlana Aleksijevitšin, ranskalaisen Albert Camus’n, ruotsalaisten Andres Duusin, Sarah Remgrenin ja Sara Stridsbergin, norjalaisen Monika Isakstuenin, italialaisen Stefano Massinin, argentiinalaisen Daniel J. Meyerin ja puolalaisen Olga Tokarczukin teokset. Kirjailijoista kolme on vastaanottanut kirjallisuuden Nobel-palkinnon. 
 
Maailma näyttämölle on kolmivuotinen (2022–2024) SKR:n aloitteesta syntynyt hanke, jonka toteuttamisesta vastaa Teatterin tiedotuskeskus TINFO. Nyt toisen kerran jaetut käännös- ja tuotantoapurahat saivat seuraavat toimijat: Alpo Aaltokoski Company, HELSINKI 98-ryhmä ja sadsongskomplex:fi, jotka tekevät yhteistuotannon, Jyväskylän kaupunginteatteri, KokoTeatteri, Lappeenrannan kaupunginteatteri yhdessä Teatteri Jurkan kanssa, Klockriketeatern ja Keski-Uudenmaan Teatteri, Teatteri Avoimet Ovet, Teatteri Totti sekä Turun Taiteen talo yhdessä Turun kaupunginteatterin ja Åbo Svenska Teaterin kanssa. Apurahoitettujen joukossa on neljä teattereiden tai ryhmien väliseen yhteistyöhön perustuvaa tuotantoa, näistä kahdelle annettiin myös rahoitus kotimaan kiertuetta varten. 
 
Kysyimme tuoreeltaan Maailma näyttämölle -apurahan saaneilta, mikä sai kiinnostumaan kyseisestä tekstistä ja millaisia suunnitelmia on teoksen suomentamisen ja teatterituotannon suhteen tässä vaiheessa. 
 

Kiertohaastattelu 

 
Teatterinjohtaja Marita S. Barber, Teatteri Totti: 
 
Sarah Remgrenin näytelmä kertoo Frans Leijonin resilienssistä vaikeiden elämäntilanteiden keskellä. Hän kuitenkin voitti vaikeudet. Hän oli menettänyt kuulonsa ja näkökykynsä ollessaan vasta 2,5 -vuotias, ja tuolloin elettiin vuotta 1881. Näytelmä on tarina elämän kovuudesta mutta toisaalta sen kauneudesta. Frans kuitenkin näki maailman käsillään ja sormillaan, ja näytelmässä tulee hyvin esiin sinnikkään Fransin stolthet eli ylpeys.   
 
Meillä kaikillahan on ennakkoluuloja sellaisia ihmisiä kohtaan, joilla ei ole kaikkia aisteja.   
 
Näytelmä kertoo tällaisten ennakkoluulojen rikkomisesta – kuurosokeus ei ole esteenä kauneuden näkemiselle. Haluan ohjaajana tuoda esiin hänen hiljaisen maailmansa sekä suomen että viittomakielellä tuodakseni esiin vähemmistöryhmiä yleisesti ja täsmällisemmin yhtä vähemmistöön kuuluvaa vähemmistöä. Näytelmä osoittaa, että kognitiiviset taidot eivät ole kielestä tai kommunikointimenetelmistä kiinni, vaan tapoja on monia. Tavoitteeni on avartaa taiteellisia käsityksiä sekä tuoda esiin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien elämänarvoja.   
 
Prosessista tulee varmasti mielenkiintoinen, sillä ruotsalaisen näytelmänkirjailijan teksti käännetään ensin ruotsin kielestä suomeksi, ja sen pohjalta tehdään käännökset sekä suomalaiselle että suomenruotsalaiselle viittomakielelle. Varsinkin viittomakielille kääntämisessä tarvitaan erityistä kulttuuri- ja historiatuntemusta. Suomentaja on Tittamari Marttinen. Viittomakielille kääntäjät ovat Janne Kankkonen ja Tomas Uusimäki
 
Myönnetyn apurahan ansiosta kahdeksan hengen tuotantoryhmämme pääsee toteuttamaan näytelmäkiertueen keväällä 2024. 
 
*** 
 
Teatterinjohtaja Dan Henriksson, Klockriketeatern ja teatterinjohtaja Elina Varjomäki, Keski-Uudenmaan Teatteri: 
 
Ruotsalaisen Anders Duusin Syrenvägen on vaikuttava uusi näytelmä. Keski-Uudenmaan Teatterin teatterinjohtaja Elina Varjomäki ja vastaava tuottaja Jonna Sundberg osallistuivat maaliskuussa Teatterin tiedotuskeskuksen järjestämään Maailma näyttämölle -tilaisuuteen, jossa näytelmä esiteltiin ja ihastuivat siihen välittömästi. Tuntui heti siltä, että teksti sopisi yhteistuotantoon, josta oltiin jo aikaisemmin puhuttu Klockriketeaternin kanssa.  
 
Duus onnistuu teoksessaan tekemään elämästä samaan aikaan sekä paikallista, että universaalia. 
 
Näytelmän tapahtumat sijoittuvat yhden kadun varrelle. Näiden kahden näkökulman ääripäissä ja niiden välissä teos käsittelee aikamme suuria kysymyksiä: miten meidän tulisi suhtautua luontoon, toisiin ihmisiin ja, lopulta, itseemme? Miten suhtautua vääjäämättömään muutokseen, joka tulee halusimme tai emme? 
 
Teos on helposti lähestyttävä, mutta omaa useita tasoja, eikä sorru helppoihin kysymyksiin tai yleistäviin vastauksiin. Tekstissä huumori ja arkipäiväiset tilanteet kontrastoituvat luonnon näennäisesti ikiaikaiseen ja ihmisestä riippumattomaan voimaan 
 
Duusin tekstin suomentaa kokenut suomentaja Eeva Bergroth. Bergroth on aikaisemmin menestyksekkäästi kääntänyt näytelmiä sekä suomeksi, että saksaksi. Ruotsin kielestä hän on kääntänyt Klockriketeaternin ohjelmistossa yhä jatkuvaa Joka neljäs (Den där fjärde). 
 
Mahdollisesti monikielisen esityksen ensi-iltaa kaavaillaan Tuusulaan kulttuuritalo Monioon syksylle 2025, jonka jälkeen esitys lähtee kiertämään ympäri Suomea. Tällä hetkellä suunnittelemme esityksiä ainakin Porvoossa, Karjaalla ja Lohjalla.  
 
Yhteistuotanto Klockriketeaternin ja Keski-Uudenmaan Teatterin (KUT) välillä antaa molemmille tuottavalle taholle mahdollisuuden tuoda omaa erityisosaamistaan yhteiseen projektin. KUT:lla on vahva paikallistuntemus ja monivuotinen kokemus omalla alueellaan toimimisesta.  
 
Klockriketeaternilla on vankkaa kokemusta monikielisistä yhteistuotannoista. Teatterit (KUT ja Klockriketeatern) ovat jo muutaman vuoden ajan suunnitelleet yhteistuotantoa ja Duusin teksti, sekä Maailma näyttämölle -hanke tarjoaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää voimamme ja oppia toisiltamme. Ennen kaikkea voimme yhdessä esittää uutta laadukasta teatteria ja upeaa uutta kansainvälistä näytelmäkirjallisuutta yleisölle. Yhteistyö avaa toiselle uusia työkaluja ja toiselle uusia ympäristöjä. 
 
 
Klockriketeaternin johtaja Dan Henriksson:
– Anders Duusin Syrenvägen on näennäisesti yksinkertainen teos. Se on helposti lähestyttävä, mutta useita tasoja omaava teos. Duusin teksti on myös viisas, se ei sorru helppoihin kysymyksiin ja yleistäviin vastauksiin, vaan se huomioi ja huomaa, osoittaa mutta ei osoittele, herättää kysymyksiä mutta ei saarnaa. Tälle tekstille pohjautuvalle esitykselle on varmasti tilausta suomenkielisillä näyttämöillä. 
 
– Harry Martinsonille myönnettin Nobelin kirjallisuudenpalkinto työstään, joka “vangitsee kastehelmen ja peilaa kosmosta” (original: fångar daggdroppen och speglar kosmos). Me pidämme tätä erinomaisena mottona taiteelliselle teatterille. Anders Duusin teksti tekee juuri saman: se yhdistää paikallisen ja universaalin, henkilökohtaisen ja yleismaailmallisen – poikkeuksellisella tavalla. Teoksen rikas ja hetkittäin runollinen kieli seuraa Klockriketeaternin pitkää perinnettä kielellisen laadun ja näyttämöllä käytetyn huolellisen kielenkäytön painottamisesta tuotannoissaan. Anders Duusin teksti sopii loistavasti juuri Klockriketeaternin ohjelmistoon. 
 
– Olemme erittäin iloisia, että Maailma näyttämölle -hanke tarjoaa mahdollisuudet laadukkaan käännöksen tilaamiselle riittävän ajoissa. Ja lisäksi hankerahoitus luo riittävät tuotantoedellytykset monikielisen tuotannon toteuttamiseksi.  
 
– Olemme myös iloisia, koska apurahan turvin yhteistyömme KUT:n kanssa etenee nyt. 
 
 
Teatterinjohtaja Elina Varjomäki, KUT
– Keski-Uudenmaan Teatterille yhteistyö Klockriketeaternin kanssa Syrenvägen-teoksen parissa on askel uuteen aikakauteen. Keski-Uudenmaan alueella on paljon kaksikielistä yleisöä, jota me teatterina haluaisimme myös palvella. Yhteistyöproduktio avaa meille mahdollisuuden oppia toiselta teatterilta työtapoja. Klockrikella on yhteistuotannoista pitkä kokemus, joten olemme ilolla uuden äärellä. 
 
– Koen, että meillä KUT:ssa taas on vahva alueellisuuden leima ja kyky osallistaa yleisöä myös ohjelmistosuunnitteluun. Myös siksi Anders Duusin teksti kiinnitti heti huomiomme. Luettuani tekstin koin, että teos tavoittaisi omaa yleisöämme, sillä teoksen huumori, terävyys ja inhimillinen ihmiskuvaus pääsee kukoistukseensa miljöössä, jonka väittäisin monien tuntevan. “Syrenvägen” on se kuja tai katu jossa itse asumme, jossa kaikki on ainakin näennäisessä järjestyksessä ja balanssissa. 
 
 
Syrenvägen
Teksti: Anders Duus (SE, 2022) 
Suomentaja: Eeva Bergroth 
Taiteellinen työryhmä vahvistetaan myöhemmin 
Esiintyjät: 4–5 henkilöä (15 roolia) 
Esityskielet: vahvistamatta; joko kaksikielinen (suom/ruots.) tai kaksi kieliversiota 
Ensi-ilta: Syksyllä 2025 
Näyttämö: Kulttuuritalo Monio, Tuusula 
Kiertue: Kaudella 2025/26; alustavasti Uusimaa, ns. kulttuuritalot 
Tuotanto: Yhteistuotanto Klockriketeatern ja Keski-Uudenmaan teatteri (KUT) 
 
 
*** 
 
Teatterinjohtaja Helka-Maria Kinnunen, Lappeenrannan kaupunginteatteri: 
 
Daniel J. Meyer, A.K.A. Näytelmän esitysoikeuksista ja käännöksestä on sovittu Nordic Drama Cornerin kanssa. Teoksen alkukieli on espanja ja se on käännetty useille kielille. 
 
Näytelmän suomentaa Lumi Eronen, ohjaa Tuomas Parkkinen (Teatteri Jurkka) ja esittää keväällä 2024 TeaKista valmistuva näyttelijä Carlos Orjuela. Skenografi on Mimmi Resman (Lappeenrannan kaupunginteatteri) 
 
Lappeenrannan kt:n ja Teatteri Jurkan yhteistuotanto. Kantaesityksen ensi-ilta on syksyllä 2024 Jurkassa, josta esitys siirtyy kevätkaudella 2025 Lappeenrantaan. Molemmat teatterit järjestävät A.K.A:lle myös kiertue-esityksiä. 
 
Luettuani A.K.A:n olin syvästi vaikuttunut ja ajattelin, että jos löydän yhteistyökumppanit ja oikeat tekijät, tämä todella ajankohtainen juttu voidaan saada suomalaiselle teatterinäyttämölle sekä lisäksi kiertämään siellä missä nuorta yleisöä on, kuten oppilaitoksissa. Teoksen ainoaan rooliin vain oli löydettävä näyttelijä, joka voisi uskottavasti esittää rodullistettua henkilöä. Omassa henkilökunnassamme sellaista ei ollut. Näyttelijäntaiteen maisteriopiskelija Carlos Orjuela luki tekstin ja kiinnostui, ja yhtäkkiä asia näytti mahdolliselta. Ohjaaja Tuomas Parkkinen näki teoksen voiman ja yhteiskunnallisen merkityksen, ja niin teimme sopimuksen. 
 
A.K.A. (tunnetaan myös nimellä) on ravisuttava ja vimmainen monologi nuoren miehen sisäisestä maailmasta, hänen kertomanaan. Se on rakkaustarina, joka käsittelee viiltävän tarkasti ja yllättävästi ajankohtaisia teemoja kuten syrjäytymistä, rasismia ja rakenteellista ulossulkemista, syrjäyttämistä. 
 
Näytelmän ajankohtaisuus on sen keskeinen kiinnostavuuden kohde. Vihapuhe, kielivähemmistöjen haasteet, syrjäytyminen ja rodullistaminen ovat lähes päivittäin uutisten aiheena. Ennakkoluulot, kulttuuri- ja luokkaerot sekä ihonvärin huomiointi on monille arkipäiväistynyt keskustelu, johon totumme liian helposti. Ulkomaalaiset tai sen näköiset kohtaavat vihaa ja valheellisia syytöksiä kaikkialla ja näin on ollut aina - tämä on aihe, joka ei vanhene vaan siirtyy sukupolvelta toiselle. 
 
Näyttelijä Carlos Orjuela kommentoi näytelmää ja sen omakohtaisuutta seuraavasti: "Olen Oulussa syntynyt poika ja puolet suvustani on Suomesta. Nimeni, hiusteni ja pigmenttini vuoksi minulle kuitenkin edelleen halutaan välillä puhua englanniksi. Minua on haukuttu rasistisin viittauksin. Koska olen hengaillut nuoruudessani muslimien kanssa, käynyt moskeijassa ja jopa lukenut Koraanin, minut on monesti mielletty yhdeksi heistä. Olen ollut vieras omassa maassani. Kaikkien pitäisi nähdä A.K.A. sillä luokka- ja kulttuurierojen, ääriliikkeiden ja eri puolueiden keskellä olemme siltikin vain ihmisiä, jotka näytelmän tavoin voivat rakastua kuin Romeo ja Julia." 
 
 
*** 
 
HELSINKI 98-ryhmä ja sadsongskomplex:fi tuottavat yhdessä Sinkkipojat, perustuen Svetlana Aleksijevtsin romaanidramatisointiin. Työryhmän jäsen ja teoksen ohjaaja ja toinen suomentaja kertoo: 
 
Neuvostoihmisen loppu -näytelmän harjoitusperiodin aikana ymmärsimme, että Maailma näyttämölle-hankkeesta pitää hakea apuraha myös toiseen Aleksijevtšin tuotantoon eli Sinkkipoikiin.  Syitä on monia. Esimerkiksi: lähes kaikkialla Euroopassa on ohjattu Aleksijevitsiä paitsi Suomessa, Venäjän 24.2.2022 aloittama täysimittainen sota Ukrainassa, mahtava työryhmä ja löytämämme uniikki esitystila Vuosaaressa. 
 
Edellinen näyttämösovituksemme, Neuvostoihmisen loppu, kertoo meille tekijöille, miten sotaan päädyttiin, Sinkkipojat puolestaan siitä mitä on sota. Jos Neuvostoihmisen loppu on monologi, niin Sinkkipojat tulee olemaan joukkokohtauksiin perustuva näytelmä.  
 
Jos saamme Sinkkipojat toimimaan näyttämöllä, niin minulla on tietysti hieman isompi haave mielessä, yhdistää kummatkin näytelmät esitettäväksi yhden illan aikana ja lisätä siihen kolmas osa tai epilogi. Kolmas osa tai epilogi olisi Tsernobylistä nousee rukous -romaanin pohjalta, ja se kertoo totaalisesta valheesta.  Neljästä kuuteen tuntiin mittainen esitys Aleksijevitsiä yhden illan aikana.   
 
Teoksen dramatisoivat ja suomentavat esityksen ohjaaja yhdessä Martti-Tapio Kuuskosken kanssa. Esityksen tuottaa HELSINKI 98-ryhmä ja sadsongskomplex:fi. Esityspaikkana on sama Vuosaaren entisen lukion tila ja ensi-ilta on maaliskuussa 2024. 
 
*** 
 
Tuottaja Helmi Saksala, Alpo Aaltokoski Company: 
 
Tässä tausta-ajatuksia myös työryhmämme jäseniltä Bakr Hasanilta ja Sanna Salmenkalliolta, jotka ehdottivat Alpo Aaltokoski Companylle yhteistyötä juuri Hätätila -näytelmän parissa. 
 
Valmistamme irakilais-ukrainalais-suomalaisena yhteistyönä näyttämöteoksen työnimeltään Hätätila. Lähtökohtana on Albert Camus'n v. 1948 kirjoittama, hämmästyttävän ajankohtainen näytelmä sodan jälkeisestä tilanteesta, jossa kauheuksia kokeneet ihmiset eivät sodan loputtuakaan pääse eroon pelostaan, äärimmäisestä stressitilastaan, milloin tahansa uudelleen alkavasta katastrofista. Kaupungissa alkaa levitä virus, joka leviää sitä villimmin, mitä enemmän ihmiset pelkäävät. 
 
Ohjaaja-näyttelijä Bakr Hasan kasvoi Bagdadissa sodan keskellä. Kun hän saapui Suomeen vuonna 2015, oli suomalaisten suhde sotaan etäinen ja Lähi-Idästä tulleet pakolaiset kantoivat sotatraumansa yksin. Ukrainan sota muutti tilanteen. Se avasi suomalaisten muistoja ja toi sodan lähelle. 
 
*** 
 
Näytelmän suomentaja ja esityksen ohjaaja Helena Kallio: 
Miksi tämä näytelmä? Koska Sara Stridsbergin valinta antaa Svindel näytelmänsä (ja taustalla vaikuttavan romaaninsa Kärlekens Antarktis) päähenkilössä ääni paloittelusurmatulle naiselle ja äidille on rohkea ja koskettava.  
 
Stridsbergin teoksista välittyy se, miten kirjoittaja uskaltaa kokea, kuunnella ja hengittää henkilönsä ajasta ilmoille. Hän löytää olennaisia lähtökohtia ja näkökulmia suhteessa siihen todelliseen, fiktiiviseen, viihteelliseen ja rakenteelliseen väkivaltaan, jonka lingossa pyörimme - tai sitä pyöritämme - ja siihen, mitä se näistä henkilöistä - tai meistä - tekee. Tai mitkä ovat inhimillisen elämän ehdot ja puitteet, ja ihmisen tie: mitä näytelmän heroinistiksi ja prostituoiduksi päätyneen naisen elämä ja väkivaltainen kuolema peilaavat, ja miten hänen elämänsä ja kohtalonsa ovat yhteydessä ja jatkuvat muissa.  
 
Näytelmä ja henkilöt liikkuvat kiinnostavasti ajassa ja paikassa, tämän- ja tuonpuoleisen välillä, yhteyttä toisiinsa ja itseensä etsien. He ovat tunnistettavia, yhtä aikaa tietyllä tapaa huimaavan ajattomia ja kuitenkin järkyttävän ajankohtaisia inhimillisessä haavoittuvuudessaan, rikkinäisyydessään, riippuvaisuudessaan ja raadollisuudessaan, ja varsinkin rakkauden ja valon janossaan. 
 
 
Teatterinjohtaja Anna Veijalainen, KokoTeatteri jatkaa: 
 
KokoTeatterille Maailma näyttämölle -hanke ja rahoitus oli tuttu jo edelliseltä hakukierrokselta, jolloin saimme sen kautta ohjelmistoomme Enis Macin näytelmän Kesytön. Aloite Stridsbergin valintaan tuli Helena Kalliolta, jonka kanssa olemme tehneet jo neljä aikaisempaa teosta. Svindel on KokoTeatterin ohjelmiston pääteos keväällä 2025. Suomenkielinen kantaesitys on 7.3.2025, ja esityksiä tulee olemaan 17 kappaletta. 
 
*** 
 
Toimitusjohtaja Jere Pensikkala, Turun Taiteen talo: 
 
Olemme todella iloisia apurahasta ja mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä muiden turkulaisten toimijoiden kanssa. 
 
Lehman Trilogiastaan Tony-palkinnon saanut Stefano Massini on kirjoittanut Kiovan bunkkereihin sijoittuvan lukudraaman (Bunker Kiev), jonka tarkoituksena on herättää yleisö pohtimaan ihmisten elämää sodan kauhujen keskellä. Ensiesityksensä produktio sai 6.3.2023 Firenzessä, Teatro della Toscan toteuttamana. Suomessa ehdotuksen esityksen toteuttamisesta on saanut Taiteen talo, joka on kutsunut yhteistyöhön kanssaan Turun Kaupunginteatterin ja Åbo Svenska Teaterin. 
 
Kirjailijana Stefano Massini on halunnut, että sodasta kärsivien tarinat tulevat kuulluksi ja saavat äänen kaikkialla Euroopassa. Todellisten kertomusten, ei pelkästään uutislähetysten kuvavirran tai lehtiartikkeleiden vaan myös sosiaalisen median päivitysten ja blogitekstien, kautta tuodaan näkyville todellisuutta, jota siviilit elävät bunkkereissa sodan riehuessa nyt myös Euroopassa. Lukudraama tarjoaa näyttelijöille mahdollisuuden antaa oma panoksensa nykyisen todellisuuden sanoittamiseksi ja teattereille keinon välittää tätä viestiä. 
 
Tähtäimenä on, että esitysperiodi olisi lähellä sodan syttymisen kaksivuotispäivää. Nyt parhaillaan odotamme lopullista varmistusta kääntäjästä. 
 
*** 
 
Teatterinjohtaja Hanna Kirjavainen, Teatteri Avoimet Ovet: 
 
Maailma Näyttämölle -hankkeen perusajatus suomentaa ei-englanninkieliseltä alueelta näytelmiä on ajatuksena varsin inspiroiva tässä länsimaisen kulttuurin ylitarjonnassa. Olin juuri lukenut puolalaisen Nobel-kirjailijan Olga Tokarczukin hienon romaanin Aja aurasi vainajain luitten yli ja innostunut sen "todistajan lausunnon"-muodosta kun kuulin apurahasta. Myös eläinoikeuksia puolustava "kissanainen" päähenkilönä oli vahvasti samaistuttava. Näin pään sisäisellä näyttämölläni kirjaa lukiessani heti vahvasti näyttelijänilmaisussa fyysistetyt eläinkunnan edustajat hiljaisina todistajina ja ajattelin, että tässä olisi materiaali, jonka haluaisin tehdä näyttämölle yhdessä koreografin ja tanssijoiden kanssa. 
 
Pomórnik, kryminał ekologiczny – vapaasti suomennettuna ”Murhio, ekotrilleri” on puolalaisen Emilia Sadowskan (s. 1971) kirjoittama dramatisointi Tokarczukin romaanista. Se noudattelee uskollisesti Tokarczukin romaanin maailmaa. Sadowskan Pomórnik, kryminał ekologiczny  -näytelmän kääntää itseoikeutetusti Tapani Kärkkäinen (s. 1961) joka on myös kääntänyt Tokarczukin romaanin. 
 
Teos tulee ensi-iltaan Teatteri Avoimissa Ovissa keväällä 2025. Näytelmä aloittaa juhlallisesti teatterin uuden, kotimaiseen ja eurooppalaiseen näytelmäkirjallisuuteen keskittyvän viisivuotisen linjauksen. 
 
 
*** 
 
Teatterinjohtaja Marietta Kunnas, Jyväskylän kaupunginteatteri:  
Jyväskylän kaupunginteatteri tarjoaa toistuvasti yliopistokaupunkiin sopivaa, kansainvälisesti kunnianhimoista ohjelmistoa ja siten taiteellisesta teatterista tulee paikka, jossa tehdään Suomen mielenkiintoisinta ja innostavinta taidetta. Monika Isakstuenin Se på meg når jeg snakker til deg käsittelee tekstissään vanhemman ja lapsen suhdetta näkökulmasta, joka jää useimmiten näkymättömiin sekä taiteessa että yhteiskunnallisessa keskustelussa.  
 
Esityksen meille ohjaa Perttu Leinonen. Ensi-ilta syksyllä 2025 pienellä näyttämöllä. Keskustelut suomentajasta ovat vielä kesken. 
 
 
TINFO / 26.10.2023 
 
Kuvan tiedot: Svetlana Aleksijevitš (Kuva: Alexander Mahmud), Monika Isakstuen (Kuva: Paal Audestad), Anders Duus (Kuva: Linda Concalves), Stefano Massini (Kuva:  Chiara Stampacchia), Daniel J. Meyer (Kuva: Maria Dias), Sara Stridsberg (Kuva: Caroline Andersson Renaud), Olga Tokarczuk (Kuva: Jacek Kołodziejski),  Sarah Remgren (Kuva: Leszek Daszkowski), Albert Camus (Kuva: Henri Cartier-Bresson).

 
 
 
Maailma näyttämölle -hanketta koskevat tiedustelut: 
TINFO / johtaja Linnea Stara, linnea.stara (a) tinfo.fi 

Sinua voisi kiinnostaa

Kansainvälisyys Apurahat Näytelmät Hankkeet Kirjailijat Haastattelu Kääntäjät