Kesäteatterikausi käynnistyy – maalaiskylää, turvapaikanhakijoita ja musiikkia miljoonayleisölle
Kesäteatterien ohjelmistot toistavat perinteitä, mutta pureutuvat myös ajankohtaisaiheisiin, jotka kansalaisia askarruttavat, selviää Teatterin tiedotuskeskuksen TINFOn Kesäteatteriensi-iltalistasta. Kesä onkin todennäköisesti Suomen vilkkainta teatteriaikaa.
Kesäteatteri ei ole perinne ainoastaan katsojille, vaan myös monelle kesäteatterin tekijälle sekä isolle talkoolaisjoukolle. Vaatimattomastikin arvioiden kesäteatterit keräävät myös tänä kesänä reippaasti yli miljoona katsojaa. TINFOn kesäteatteritoimijoille syksyllä 2015 suunnattuun kyselyyn vastasi 144 teatteria, ja katsojalukuja saatiin 153 esityksestä (runsaasta kolmanneksesta). Jo tämän rajatun otoksen kokonaiskatsojamäärä oli 617 014. Esityskertoja oli yhteensä 2 574.
Suosikkikirjailijoita ja -aiheita kesällä 2016
TINFOn kesäteatteritietokantaan kertynee tänäkin vuonna runsaat 400 ensi-iltaa.
Kesäteatteriensi-iltalistalta selviää, että näytelmäkirjailijasuosikkeja ovat Heikki Luoma, Markku Hyvönen ja Arto Paasilinna. Näiden kesäteatterikuninkaiden teksteillä on suuri määrä ensi-iltoja eri puolilla Suomea. Luoman teksteillä on jo tähän mennessä 15 ensi-iltaa, Hyvösellä 13 ja Paasilinnalla kahdeksan. Lapsille ja nuorille tarkoitetuista kesäteatteriesityksistä suurin osa on Sinikka ja Tiina Nopolan sekä Astrid Lindgrenin käsialaa.
Kesäteatteriesitysten tapahtumat on tyypillisesti sijoitettu maaseudun rauhaisaan kylään jollekin menneelle vuosikymmenelle (Karavaanarit). Asetelmassa on nostalgiaa, jotakin, jota ei voida saavuttaa, mutta jonne silti kipeästi kaivataan. Maisemaa ja tapahtumia taustoittaa usein kaihoisa tango (Soidessa tangon ja loisteessa kuun), jonka sanat jokainen kesäteatterikatsoja tuntee. Maaseutu miljöönä edustaa lapsuutta, nuoruutta, vakautta ja rauhaa, kaupunki taas nykyisyyttä, epävakautta ja kiirettä. Esimerkiksi matka kaupunkiin (Maalta kaupunkiin) tai jopa ulkomaille on suuri muutos, seikkailun alku.
Seikkailun alkuun sysäävä konflikti usein syntyykin rauhan häiriintymisestä (Minne tuuli kylän kuljettaa). Usein yhteisöön saapuu joku vieras, joka on tuntematon, erikoinen, kauan kadoksissa ollut tai jopa kuolleeksi luultu (Kunnon komedia). Mikään ei ole tämän jälkeen enää ennallaan, tai ainakaan hetkeen.
Romantiikkaa miesten ja naisten välillä
Vieraan saapuminen yhteisöön aiheuttaa sekaannusta myös lemmenasioissa. Kesäteatteriesityksissä on tänäkin vuonna runsaasti romantiikkaa, ja kumppanin metsästys onkin toistuva teema. Esimerkiksi häät ovat perinnejuhlana ja elämän siirtymäriittinä suosittu aihe (Täydelliset häät, Häät, Vihtorin häähuolet, Tahdotko naimisiin).
Heteronormatiivisuus vallitsee kesäteatteriesityksessä, jossa naisilla ja miehillä on jatkuvasti eripuraa, mutta kuitenkin vikittelevä kiinnostus toisiaan kohtaan. Vastakkaiseen sukupuoleen suhtaudutaan intohimoisesti ärsyyntyen ja kiusoitellen. Esimerkiksi naissukupuolesta käytetään vähemmän mairittelevaa, mutta ilmeisen hyväntahtoista ilmaisua. Romanttisissa kommelluksissa syntyy Akkaralli, ollaan Kahenakan loukussa, nähdään Aikamoisia akanketaleita ja saatetaan kuitenkin hankkia Akka vaikka väkisin.
Hahmot edustavat iältään ja sukupuoleltaan kesäteatteriesityksessä perinteisiä rooleja, ellei poikkeavuutta käytetä komedian aineksina. Esimerkiksi kypsän naisen epäsovinnaisuus on aiheena muutamassa esityksessä (Ei meidän äiti ja Avomielinen Anneli).
Maahanmuuttajat kesäteattereiden aiheiksi
Euroopan pakolaiskriisi ja turvapaikanhakijoiden tilanne on siirtynyt myös kesäteatteriesityksiin (Hei me kotoutetaan). Tietyllä tavalla maahanmuutto on moderni jatkumo muutoksen partaalla olevan pienen maalaiskylän teemalle (Pako Veikkolaan). Jännitys tiivistyy, kun suomalaiset kohtaavat eri kulttuurin edustajia. Syntyy humoristisia asetelmia ja käänteitä. Kuinka löydetään yhteinen sävel ja opitaan tulemaan toimeen erilaisuuden kanssa? (Suomen Suvaitsevaisin kylä) Loppujen lopuksi, niin kuin lähes kaikissa kesäteatteriesityksissä, loppu on hilpeä ja onnellinen. Erikoista on, että turvapaikanhakijoita käsittelevät esitykset ovat ohjelmistossa yhtä aikaa niiden esitysten kanssa, joiden teemana on suomalaisten oman siirtolaisuuden muistelu (Vieraas maailmas). Turvapaikanhakijoiden lisäksi kesäteatterissa pohditaan Suomen tilannetta myös laajemmin huumorin keinoin ja vahvasti ironisoiden. Osansa saavat – maaseutua kiusaavien EU-virkamiesten lisäksi – nyt Sote ja muun muassa ministeri Pipilä (Solidaarisuutta Surgestanissa).
Musiikki ja iskelmätähdet jylläävät
Musiikki on kiinteä osa suomalaista kesäteatteria. Monet kesäteatteriesitykset yhdistävätkin jonkun suomalaisen iskelmätähden hahmon ja tuotannon musiikilliseksi teatteriesitykseksi. Ensi kesänä tullaan näkemään kesäteatteriesityksiä muun muassa Kirkasta (Hetki lyö ja Kirka – musikaali), Olavi Virrasta (Sanat Ola, sävel Virta, Olavi – elämän virta, Olavi), Tapio Rautavaarasta (Tapsan Tähti!) sekä Reino Helismaasta (Päivänsäde, minä ja menninkäinen) ja totta kai Unto Monosesta (Kohtalon tango). Naispuolisista iskelmätähdistä kesäteatterinäytelmien aiheiksi ylettävät Laila Kinnunen (Laila – musiikkinäytelmä Laila Kinnusesta ja Laila – Päivien kimallus) sekä Katri Helena (Katri Helena - musiikkinäytelmä). Rokinpaa otetta haluaville on tarjolla myös esitys Remu Aaltosesta (Remu & Hurriganes).
Menneet vuosikymmenet ja nostalgia näkyvät myös kesäteatterimusiikissa. Suomihittien (Suomihitit-show) lisäksi on musiikkia 80-luvulta (Ihan Tuuliajolla – musikaali ja Autiotalossa - musikaali) sekä 90-luvulta (Ysäristä Jysäriä Lakeuksilla). Musiikkia lainataan myös Suomi-filmin kulta-ajoilta (Minustako filmitähti).
Jotain erilaistakin
Kesällä 2016 nähdään myös perinteisestä kesäteatterista poikkeavaa teatteria. Joillakin paikkakunnilla kesäteatteriesitykset ovat monen esityksen sarjoja, jotka jatkuvat useamman vuoden. Niissä myös käsitellään erityisesti paikallisuutta (Heinäveden trilogia, Uuden henki) ja esimerkiksi Rajalla kulkijat -esitys Ilomantsissa on osa Suomi 100 juhlintaa.
Erilaista kesäteatteria on myös tarjolla Hailuoto-festivaalilla (Avuttomia ja Synnit) sekä Meriteatteri-festivaalilla (Laulu on meren laulu).
Kansallinen Kesäteatteripäivä keskellä supersesonkia
Kesäteatterikausi on jo pyörähtänyt käyntiin Pertunmaalla (Rollaattorikapina), mutta varsinainen kesäteatterikeskittymä koetaan kesä-heinäkuun vaihteessa. Juhannuksen jälkeisellä viikolla on todellinen ensi-iltojen suma: 27.6.-3.7. 132 varmistunutta ensi-iltaa ja viikonloppuna 1.7.-3.7. 83 kappaletta. Todellinen ensi-iltajysäys koetaan perjantaina 1.7., jolloin tarjolla on peräti 47 ensi-iltaa ympäri Suomea. Esityksiä voi löytää vielä elokuun puoleltakin.
Perjantai 1.7. on todennäköisesti koko vuoden 2016 vilkkain teatteriensi-iltapäivä. TINFO on julistanut päivän kaikkien aikojen ensimmäiseksi kansalliseksi Kesäteatteripäiväksi.
Kesäteatterikauden 2016 tarjontaa voi seurata verkkosivuiltamme www.tinfo.fi/fi/Ensi-iltoja. Päivitämme uusia ensi-iltatietoja kevään ja alkukesän mittaan.