12.11.2020

Naisia ja hevosia

Keksustelu ja yleisötilaisuus: Naisia ja hevosia

Veera Alaverrosen ja Laura Rantasen esitys haluaa vapauttaa katsojia sukupolvelta toiselle siirtyvästä Suomen sotien perinnöstä. Naisia ja hevosia -esityksen ensi-ilta on syksyllä 2021, mutta siihen liittyvä keskustelu- ja yleisötilaisuus järjestetään jo tänä syksynä.

Keskustelu ja yleisötilaisuus esityksen teemoista:

Itsenäisyyspäivän etkot lauantaina 21.11.2020 kello 13.00 yhdessä evakon ja hänen lapsenlapsensa kanssa. Vieraana kaikkien tuntema Aira Samulin ja Kiti Samulin, keskustelu striimataan suorana Turun Kaupunginteatterin Facebook-sivuille. 

Itsenäisyyspäivän jatkot - mitä kuuluu sisäiselle sotaveteraanillesi? -tilaisuus pidetään Turun Kaupunginteatterin Sopukassa tiistaina 8.12.2020 kello 18.00. Tilaisuuteen on mahdollista tulla paikalle ilmoittautumalla etukäteen teatterin verkkosivuilla ja lisäksi sitä voi seurata suorana lähetyksenä Turun Kaupunginteatterin Facebook-sivuilla.

Osana Itsenäisyyspäivän jatkoja järjestetään Erätauko-keskustelu, johon osallistuu mm. aihepiiriä tutkinut erikoistutkija Mona Mannevuo Turun yliopistosta, tutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta ja kolttasaamelainen Eveliina Feodoroff-Rantala. Keskustelun vetää Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura ArikkaErätauko-keskustelu on dialogi, jossa syntyy parhaimmillaan ennalta-arvaamattomia oivalluksia ja uutta ajattelua.

"Esityksen nimi Naisia ja hevosia viittaa aikoihin, jotka muovasivat naisista kestäviä työjuhtia. Sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentajia, kuin suomenhevosia, jotka palvelivat ensin rintamalla ja sitten maan jälleenrakennuksessa", kertoo toinen esityksen käsikirjoittajista, ohjaajista ja esiintyjistä, teatterintekijä ja psykologi Veera Alaverronen.

Naisia ja hevosia käsittelee sotien vaikutusta meihin tässä ajassa - ylisukupolvisia taakkasiirtymiä. Sotien jälkiä mielissämme, ajattelutavoissamme ja kehoissamme nyt.

Onko työnteon ja tehokkuuden ihannoinnista tullut selviytymiskeino vaikeiden kokemusten runtelemille mielille? Mihin asti kannamme tätä perintöä mukanamme? 

"Esitys on omakohtainen ja olemme lavalla osittain omana itsenämme, omien kokemustemme kautta. Muutama vuosi sitten heräsimme yhdessä Veeran kanssa miettimään, kuinka tunnistamme omassa elämässämme jatkoa isoäitiemme tarinoille. Myös ja etenkin niille asioille ja kokemuksille, joita ei koskaan sanottu ääneen", kertoo Laura Rantanen.

Lauran isoäiti Aino, Karjalan evakko Kuolemanjärveltä, luopui lapsena karjalan kielestä ja oppi olemaan tekemättä itsestään numeroa. Veeran isoäiti, Kerttu Pohjanmaalta, meni ensin sotaan, sitten aina töihin. 

Lue lisää

Sinua voisi kiinnostaa

Tapahtumat