23.03.2016

Kotoutuminen on oman paikan löytämistä

Rasisminvastaisen viikon aloitus Teatterikorkeakoulussa maanantaina antoi toivoa. Keskusteltiin kotouttamisesta, eroista ja yhteen sovittautumisesta, puhetta tulkattiin suomesta arabiaksi, arabiasta suomeksi. Näimme Forssassa asuvan, Irakista tulleen 28-vuotiaan turvapaikanhakijan ohjaaja Bakr Hassasin performanssin Made in Baghdad, jonka Hassan teki alun perin Forssan teatterissa. Tunnustuksen sai evitskogilainen kahdeksankymppinen nainen ennakkoluulottomasta ajattelustaan palkata itselleen irakilainen turvapaikanhakijamies avuksi.  

Toisaalla virpomiskommentit ja arkipäivän rasismi, jota uussuomalaiset tai Suomeen esimerkiksi adoption kautta tulleet lapset joutuvat kokemaan. Sitten Brysselin terrori-iskut ja somessa tulvehtinut rasistinen vihapuhe.

Alakulo, huoli. On vaikea keskittyä kirjoittamaan muusta. Isisin julma terrorismilogiikka iskee avoimuuteen. Belgia on epäonnistunut kotouttamisesta. Siirtolaisten työttömyys ja ulkopuolisuus periytyy toiseen, kolmanteen, jopa neljänteen sukupolveen. Koettu ulkopuolisuus ja syrjäytyminen luovat kasvualusta radikalisoitumiselle. Ihminen vailla tulevaisuutta on helppo rekrytoitava.

Cuporen entinen johtaja Pasi Saukkonen on tutkinut monikulttuurisuutta ja kirjoittanut paljon kotouttamisesta. Verkkosivuiltaan Saukkonen kiteyttää viisaasti: ”Itse ajattelen, että kotoutumisella/integraatiolla tarkoitetaan todellakin oman paikkansa löytämistä siinä yhteiskunnassa, jossa ihminen asuu, sellaisena kuin hän on. Tämän määritelmän hyvä puoli on siinä, että se kotoutuminen tarkoittaa kaikkia, niin maahanmuuttajia kuin tiettyyn yhteiskuntaan syntyneitäkin. Kotoutumisen haaste koskee kaikkia, eikä se ole aina kovin helppoa niin sanottuun kantaväestöön kuuluvillekaan.”

Ei erillisille instituutioille

Saukkonen on aiemmin kirjoittanut ns. normaalipalveluiden periaatteesta: maahanmuuttajapalveluiden ei tulisi keskittyä mihinkään yksittäiseen erilliseen instituutioon. Kaikkia tulisi universalismin etiikan mukaisesti kohdella yhdenmukaisesti samoin palveluin, ilman essentialistisista eroista muistuttavia instituutioita.

Cuporen tutkimuksessaan Saukkonen on todennut, ettei Pohjois-Euroopan kulttuuripolitiikassa ole tapahtunut valtavirtaistamista. Sen sijaan kulttuuripolitiikalla on luotu ”monikulttuurista leimaa tai identiteettiä kantavia kulttuuriorganisaatioita, erillisiä apurahoja ja arviointimenettelyä maahanmuuttajia, vähemmistöjä ja monikulttuurisuutta varten”.

Entä kulttuuripolitiikka? Teatteripolitiikka? Entä teatterit ja teatterintekijät? Kotouttaminen, yhdenvertainen osallistuminen ja voimaantuminen? On teatteri ilman rajoja, mahtuvatko sen piiriin myös uussuomalaiset? Kuuluuko teatteri kaikille?

 Kielelliset ja kansalliset rajat pohjoismaisessa kirjallisuudessa

Millainen on ei-valtakielisten kirjailijoiden asema pohjoismaisissa kirjallisuusinstituutioissa? Kulttuuria kaikille -palvelun Outi Korhonen ja Rita Paqvalén ovat julkaisseet selvityksen Wandering words. Comparisons of the Position of Non-dominant Language Writers in Nordic Organizations. Millaisia ovat ei-valtakielellä kirjoittavien kynnykset, jotka estävät osallistumista? Esteitä sisältyy kaikkialle: kirjailijaliittojen jäsenyys, rahoitus, julkaiseminen, kääntäminen, näkyvyys ja vienti. Ratkaisut ovat erilaisia eri maissa. Motivaatiota kuitenkin löytyy ratkaista asioita. Selvitys tähdentää myös saamenkielisen kirjallisuuden asemaa ja muistuttaa, että Suomelle, Ruotsille ja Norjalle kuulu yhteisvastuu saamenkielisenkirjallisuuden edistämisestä.

Perustulon esiselvitys tulossa

Kela julkaisee maaliskuun lopussa asiantuntijatyöryhmän perustulokokeilun esiselvityksen. Siihen tulee sisältymään tietoa perustulosta, toteutetuista erilaisten perustulomallien kokeiluista ja niiden tuloksista. Tämän esiselvityksen tuloksena tullaan sitten laatimaan kuvaukset niistä malleista ja koeasetelmista, joita Suomen perustulokokeilussa tullaan käyttämään. Perustulokokeilun olisi tarkoitus alkaa vuonna 2017. Teatterin kenttää kiinnostaa tietenkin se, tunnistaako esiselvitys yleisen työn murroksen ja perinteisen palkkatyönormin ulkopuolella tehtävän työn, esimerkiksi taiteilijan taidetyön erityisluonteen. Perustulo ratkaisisi suuren osan itsensä työllistävien taiteilijoiden ongelmista. 

Perustuloseminaariin

Hyvä Kela! Kela järjestää seminaarin Perustulo globaalissa maailmassa 13.4. Sinne on tulossa Lontoon yliopiston professori Guy Standing, joka tunnetaan prekariaatin ja perustulon puolustajana. Seminaariin voi ilmoittautua tai sitä voi myös seurata verkosta.

BIENistä voi lukea Guy Standingin ajattelusta. Tässä yksi kiteytys.

twitter.com/tinfotweets