13.10.2016

Kulttuuri-VOS – osallistu Facebookissa

OKM:n kulttuurin rahoitusta koskevan 3.10.2016 keskustelutilaisuuden tallenteet ovat katsottavissa verkossa, on kaksi verkkosijaintia, joista löytyvät aiheiden esittelyt ja yhteenveto.  

Keskustelua voi käydä liittymällä KulttuuriVOS -Facebook-ryhmään. Olen tiedustellut SITRAsta, onko ainoa tapa osallistua julkiseen keskusteluun tehdä se Facebookin kautta. En vielä ole saanut vastausta.

Tunnen monia, jotka eivät käytä tai halua käyttää sosiaalista mediaa. Tähän joukkoon kuulun myös minä. Onko hallinnon avoimuuden näkökulmasta Facebook paras alusta käydä keskustelua? Toteutuvatko saavutettavuus ja läpinäkyvyys riittävästi?

Lisätietoa rahoituslain uudistamisesta löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta

Palkkaneuvottelut versus palkkatilastot

Huutia harhaluuloille! Teatteritilastoista löytyvien palkkatilastojen nähdään vääristävän todellisuutta. Kyse lienee väärinymmärryksestä, oikaisen sen nyt heti.

TINFO pyytää tiedot, ja teatterit itse täyttävät tiedot teatterikohtaiseen palkkatietolomakkeeseen. Koottuamme kunkin teatterin palkkatilaston, se menee teatteriin tarkistuskierrokselle. Tuskin mikään teatteri ilmoittaa puppua tilastoihin.

Palkkatilastoissa on kyse kunkin ammattikunnan säännöllisen työajan keskiansion keskiarvosta. Keskiansion pohjana käytetään alan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhdessä tekemän sopimuksen mukaisesti marraskuussa maksettavaa päätoimisen ja määräaikaisesti kiinnitetyn ammattikunnan säännöllisen työajan ansiota yhteensä ja näiden ansioiden keskiarvoa. Se ei ole peruspalkan keskiarvo. Kyse ei ole peruspalkasta eikä kokonaispalkasta (joka sisältää esim. kokemuslisät).

Säännöllisen työajan ansion keskiarvoon sisältyvät kokonaispalkan (jossa mukana kokemuslisät) lisäksi iltatyölisät, lauantai-illan korvaukset, mahdolliset yötyölisät, sunnuntaikorvaukset sekä muut lisät, esityslisä ja luontaisetujen raha-arvo. Yksittäisten työntekijöiden säännöllisen työajan ansioissa saattaa olla suuriakin eroja erilaisista lisistä johtuen.

Lomarahoja ja muita korvauksia kokonaisansioon sisälly, ei myös yli- ja lisätöitä tai muita kertaluonteisia palkkaeriä. Lomarahat ja lomakorvaukset sekä ylityölisät ilmoitetaan palkkalomakkeen erillisessä sarakkeessa, säännöllisen työajan ansioihin näitä ei lasketa. Lomarahoja ei myöskään sisällytetä laskelmiin keskiansiosta. Lomakorvaus jonkun määräaikaisen henkilön kuukausipalkkaan saattaisi sisältyä, jos näin on neuvoteltu.

Palkkaneuvottelustrategioistako tässä on kyse? Teatteritilastot eivät ole TES!

Yksityistä rahaa esittäville taiteille

Mitä yhteistä on DraamaRäätäleillä, Esitystaiteen seuralla, Musiikkiteatteri Kapsäkillä, Teatteri Telakalla, Tanssi&Teatteri+Sirkus -lehdellä, Työväen Näyttämöiden Liitolla, Lija Fischerillä, Johanna Freundlichilla, Miko Jaakolalla, Otso Kautolla, Sakari Kirjavaisella, Ella Pyhällöllä, Ossi Koskelaisella, Ville Salosella, Ville Sandqvistilla, Samuli Nordbergilla, Kirsti Valveella, Antti Korhosella, Elina Ylisuvannolla, Johannes Korpijaakolla, Pasi Lampelalla?

He tai ne kaikki ovat niitä onnekkaita, jotka ovat saaneet Jenny ja Antti Wihurin rahastosta apurahoitusta työlleen tai taiteelliseen tutkimukseen joko yksin tai erilaisissa työryhmissä ja kollektiiveissa, kirjoitushankkeille, esitystapahtumille, oopperoille, yhteistuotannoille, runoteoksille, jaetulle tekijyydelle perustuvaan yhteiskirjoittamiseen…

Jaossa Wihurilla oli yhteensä 11,5 miljoonaa, tästä potista noin 200 000 euroa yllä oleville. Onnittelut kaikille! Onnittelut myös Toisissa tiloissa -ryhmälle! Se pääsi Koneen säätiön Saaren residenssiin

Just you wait…

Eläköön yhteisöäly, yhteisajattelu, jaettu tekijyys, jakamistalous… LCE-kollektiivin(Life Changing Experience) kanssa vietetty ilta synnytti huikean määrän kohtauttamisideoita, rajanylityksiä. Näistä kuuluu enemmän keväällä! Kiitos LCE!  
Kollektiivi syntyi esitystapahtuma P*llurallin yhteisöllisen kokemuksen tuottamasta vallan jakamisen ilosta. Laura Rämän ajatuksia tästä. 

Esitys ja ekologia – aineeton pääoma ei ole kaupan

Haastattelin Tuija Kokkosta TINFO e-Newsiä varten. Halusimme tietää Teatterikorkeakoulun käynnistämästä kansainvälisestä MA-ohjelmasta Ecology and Contemporary Performance. Ohjelma on ainoa laatuaan, se heijastaa posthumanistista käännettä.

“Teatterikorkeakoulussa on jo pitkään tehty taiteellista tutkimusta, joka pohtii, mitä esitys ja esittäminen voivat tarkoittaa ekokriisin aikakaudella. Oli olemassa opetuksellinen ja tutkimuksellinen pohja, kysymyksenasettelut ja viitekehys. Koulutusohjelma oli mahdollista muotoilla uskottavalla tavalla.”

Yhteiskuntakriitikkona Kokkonen näkee, miten ekologian ja taiteen yhdistelmä näyttäytyy innovaatioiden toivealustana. Yrityselämä aistii ja tunnistaa nopeasti uuden potentiaalin. Nyt käydään kamppailua aineettomasta pääomasta, jota pidetään tärkeimpänä talouskasvun vauhdittajana. Ekologisiin kysymyksenasetteluihin keskittyvä taide ja taiteellinen tutkimus tuottaa aineetonta pääomaa, mutta Kokkonen suhtautuu varsin kriittisesti tuon pääoman käyttöön yritysmaailman ja vientiteollisuuden tarpeisiin.

Dramaturgian sanakirja jakoon

Teatterikorkeakoulun dramaturgian koulutusohjelma on julkaissut päivittyvän dramaturgian sanakirjan. Mikä lahja jokaiselle!

Ekosysteemit ja aineeton arvonluonti

Aloitimme TINFOssa esittävien taiteiden ekosysteemien pohdinnan. Kunnon visuaaliseen kuvaan on vielä matkaa!

Mitä nämä ekosysteemit sitten ovat? Monimuotoisia ekosysteemejä, yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteiden verkostoja, joilla toimijat, rahoitus ja rakenteet liittyvät toisiinsa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ekosysteemeissä ei muodostu itsenäisiä suljettuja saarekkeita, vaan olennaista on tiivis yhteistyö, vuorovaikutus, yhteiset päämäärät sekä uusien taiteellisen ja tuotannollisen työtapojen ja toiminatamallinen syntyminen. Toimivat ekosysteemit luovat yhdessä arvoa ja ovat kustannustehokkaita.

Esittävien taiteiden ekosysteemien kokonaisuuden muodostaa moniarvoinen ja monityylinen teatterillinen todellisuus, jossa ovat rinnan alan koulutusinstituutiot, taidekorkeakouluissa tehtävä taiteellinen tutkimus ja tiedeyliopistoissa tehtävä perinteinen tutkimus, VOS-teatterit, rahoituslain ulkopuoliset teatterit ja ryhmät, erilaiset tuotantoalustat, harrastajateatterit, joukko yksityisiä teattereita ja toimijoita, alan festivaalit, alan järjestökenttä, kansalliset ja kansainväliset toimialajärjestöt ja verkostot. Tähän liittyvät myös erilaiset palvelu- ja välittäjäorganisaatiot esimerkiksi näytelmäagentuurit, yksityiset palveluntarjoajat ja ajatushautomot. Kansainvälisen liikkuvuuden ekosysteemiin kuuluvat sekä agentuurit että kääntäjät. Siihen liittyvät myös erilaiset tapahtumajärjestäjät ja tuotantoalustat, av-kenttä (elokuvat, televisio, radio ja muut mediat) sekä lehdistö.

Ekosysteemin toimintaan vaikuttaa koko infrastruktuuri: tuotanto- ja rahoitusrakenteet julkiset ja yksityiset rahoitusjärjestelmät, markkinarakenteet, taiteilijapolitiikka / taiteilijatuki, kansainvälisen liikkuvuuden tukijärjestelmät, harjoitus- ja esitystilat, myynti- ja markkinointi- ja muut viestintäkanavat, lipunmyyntijärjestelmät. Tärkeitä arvoketjuja muodostuu myös ravintola-, liikenne- ja majoitus- ja matkailualan yrityksiin.

 Kansainvälisen liikkuvuuden osalta teatterin ekosysteemiin liittyvät kansainväliset festivaalit, tuotantotalot, esittävien taiteiden erilaiset verkostot. Reunaehtoja muodostuu myös teknologiasta ja esimerkiksi oppivelvollisuuskoulujen opetussuunnitelmista. Ekosysteemissä on solmukohtia, joina teatterit tai tuotantoalustat toimivat.

Kaiken perusta on taitelijoiden työ. Mutta tällä kentällä taidetta ei tehdä yksin. Rakenteiden toimivuutta ja vaikuttavuutta tulee jatkuvasti arvioida ja kehittää. Kyse ei ole yhdestä kentästä ja yhdestä rakenteesta. Monimuotoisuus on esittävien taiteiden kentän keskeisin ominaispiirre.

Tasapainoinen ekosysteemien kokonaisuus edellyttää myös rakenteilta dynaamisuutta. Vain tämä takaa ekosysteemien elinvoimaisuuden. Vastakkainasettelut ja kilpailuasetelmat ovat vaarallisia. Ekosysteemeissä on erikokoisia toimijoita. Pienellä ja pitkälle erikoistuneella toimijalla voi olla hyvin tärkeä merkitys kokonaisuuden kannalta.

Taiteet ja yleisöt

Arts & Audiences on pohjoismainen ylirajainen eri alojen taiteilijoiden, taiteellisten johtajien, kulttuurijohtajien, kuraattorien, tuottajien kohtauspaikka. Nämä ihmiset etsivät tapoja sitouttaa yleisöjä ja saavuttaa uusia yleisöjä.  

Marraskuussa Göteborgissa teemana on muutoksen johtaminen. Ohjelma vaikuttaa äärimmäisen kiinnostavalla. Puhujina on joukko ihmisiä, joita mielellään kuulisi myös Suomessa.