10.06.2021

Kulttuurialan freelancereiden työhön etsitään toimivampia rakenteita

Uusi Freet2030-kehittämishanke tähtää parempaan tilannekuvaan freelancereiden ansaintamalleista ja rakentaa toimivia työnteon ja työhyvinvoinnin rakenteita palapelimäisesti tehtävään työhön.

Luovien alojen potentiaali on kansantaloudellisesti merkittävä ja se kasvaa. Kuitenkin työn tekemisen tavoissa on paljon haavoittuvuutta mm. heikkojen suojarakenteiden takia. Uusi Freet2030-hanke etsii keinoja, joilla työn tekeminen voi olla turvatumpaa ja ammattilaiset voivat keskittyä omaan työhönsä ja siinä kehittymiseen. Luovilla aloilla freelancertyötä tehdään monenlaisissa sopimussuhteissa, kuten palkkatyönä, laskuttamalla ilman yritystä, apurahoilla tai yrittäjyyden eri muodoissa. Sopimussuhteet vaihtelevat tai ovat samanaikaisia ja erittäin haasteellisia ansainnan ja sosiaaliturvan osalta.

Ministeri Annika Saarikko totesi Yleisradion Kulttuuricoctail-ohjelmassa maaliskuussa, että päättäjät eivät ymmärrä riittävän hyvin kulttuurialojen arvoketjujen pituutta ja sitä millaisia työn tekemisen muotoja, vaiheita ja ammattien kirjoa siihen liittyy. Tämän vuoksi Freet2030-hanke on tärkeä ja tarpeellinen.

TYÖ2030-ohjelma myönsi Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitolle (Teme) hankerahoituksen. Hankkeen fokuksessa ovat teatterin, tanssin, sirkuksen, tv:n, elokuvan ja musiikin toimialojen freelancertyön hyvinvoinnin sekä toimivien ja tuottavien mallien etsintä.

Teme aloittaa yhdessä Humanistisen ammattikorkeakoulun työyhteisöjen kehittäjien koulutuksesta vastaavan tiimin kanssa Freet2030-hankkeen. Hankkeessa pyritään etsimään ja rakentamaan toimivia malleja kulttuurialan työn tekemiselle siten, että työelämän suojaavat rakenteet toimisivat paremmin.

• Hanke on yhteinen mahdollisuus työnteon rakenteellisten mallien kehittämiseen työn teettäjille, kulttuurialaa edustaville järjestöille, työnantaja- ja ammattiliitoille ja työtä tekeville freelancereille, toteaa Freet2030-hankkeen projektipäällikkö Anu Suoranta Temestä. 

Valtiotieteiden tohtori Suorannalla on pitkä kokemus pätkätyöelämän tutkijana ja kehittäjänä ja itsensätyöllistäjien aseman yhteiskuntavaikuttajana.

Lyhytkestoisen työn tarjoaja on usein hankalan tehtävän edessä pyrkiessään työhyvinvoinnin tai työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Kulttuurialan ammattilaisen aika taas menee erilaisten rahoituslähteiden etsimiseen. Jaksamista syövät toistuvat hankaukset viranomaistahojen kanssa. Kaikki tämä on pois mm. oman osaamisen systemaattisesta kehittämisestä.

• Oman työn ja työuran rakentaminen ja hallinta edellyttävät palapelimaisessa työssä aivan omanlaistaan osaamista, jota ei vielä välttämättä oikein tunnisteta eikä sen kehittymistä osata koulutusjärjestelmässä tukea, sanoo Humakin yliopettaja Anu Järvensivu.

Sosiologian ja aikuiskasvatustieteen dosentti Järvensivu on tutkinut laaja-alaisesti muuttuvaa työelämää ja työuria sekä toiminut monenlaisissa työelämän kehittämistehtävissä.

Hankkeen tavoitteena on löytää toimiva malleja freelancereiden työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kehittämiseen.

-Kokoaikaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantaja huolehtii osaltaan työntekijän työhyvinvoinnista ja jaksamisen kannalta keskeisestä osaamisen kehittämisestä. Freelancer huolehtii nykyään ihan itse niin työhyvinvoinnistaan, jaksamisestaan kuin tavoitteellisesta osaamisen kehittämisestäkin, toteaa Humakin lehtori Sikke Leinikki.

Valtiotieteiden tohtori Leinikki on pitkään kehittänyt työhyvinvointia, työn hallintaa ja työyhteisöjen toimintaa erityisesti työntekijänäkökulmasta, hän on myös tutkinut työn tekemisen ja teettämisen monimuotoistumista.

Temen ja Humakin lisäksi toimijoina mukana ovat Muusikkojen liitto, Suomen Teatterit, Audiovisual Producers Finland – Apfi ry ja Teatterikeskus ry. Hanke kestää vuoden 2022 loppuun asti.

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt: 

Anu Suoranta anu.suoranta@teme.fi 040 1809110

Sikke Leinikki sikke.leinikki@humak.fi

Anu Järvensivu anu.jarvensivu@humak.fi