12.09.2024

Kannanotto kulttuuritilastojen puolesta

Kulttuuritilastoja uhkaava alasajo tekisi alasta näkymättömän

Taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat viime viikkoina saaneet ansaitusti paljon julkisuutta. Kannanotoissa kulttuurin arvoa on perusteltu niin työllisyydellä, yleisömäärillä kuin talous- ja hyvinvointivaikutuksilla. Monet näistä kulttuurin vaikuttavuutta todentavista luvuista perustuvat Tilastokeskuksen ja alan organisaatioiden tuottamaan tietopohjaan.
 
Nyt myös tätä tietopohjaa uhkaa rapautuminen, kun Tilastokeskuksen kulttuuritilastot ovat joutumassa säästöjen vuoksi lakkautuslistalle. Lakkautusuhan alla ovat kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastot, jotka eivät ole lakisääteisiä. Ehdotus säästötoimenpiteistä on parhaillaan lausuntokierroksella.
 
Luovat kulttuurialat ovat merkittäviä kasvualoja, joiden tilastollisen seurannan lopettaminen olisi strateginen virhe sekä työllisyyden, talouskasvun että kansallisen kulttuurin kannalta.
 
Asiantuntevien viranomaisten tuottama luotettava tilastotieto luo perustan kaikille tiedontuottajille. Puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto on olennainen pohja mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Suomessa kulttuuritilastoja on julkaistu 1970-luvun lopulta lähtien. Tilasto kuvaa kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurin aloilla.
 
Tilastokeskuksen tilastot ovat korvaamaton tiedonlähde myös meille, kulttuurialan organisaatioille, jotka kehitämme ja vahvistamme toimialaamme eri tavoin. Tuotamme tietoa ja tilastoja omilta taiteenaloiltamme, ja täydennämme osaltamme kulttuurialan tietopohjaa. Samanaikaisesti myös omien organisaatioidemme toimintaan kohdistuu säästötoimenpiteitä kulttuurin rahoituksen leikkausten vuoksi. Myös meidän on mietittävä jatkossa tarkkaan, millaiseen tiedontuotantoon meillä toimijoina on resursseja.
 
Kehityssuunta on huolestuttava. Tilastojen myötä kadottaisimme näkymän kulttuurialan ilmiöiden ajallisiin kehityssuuntiin, ihmisten kulutustottumuksiin sekä alan toimintarakenteiden kehitykseen. Samalla taide ja kulttuuri vähitellen hiipuisivat näkymättömiin koko yhteiskunnallisesta tarkastelusta.
 
Demokraattisessa yhteiskunnassa niin päättäjien, kansalaisten kuin kaikkien yhteiskunnan toimijoiden pääsy luotettavan tiedon äärelle on taattava. Kulttuuritilaston tiedot ovatkin saatavilla päivittyvästä taulukkopalvelusta. Kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja hyödynnetään erilaisissa analyyseissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lakkautuksen toteutuessa Suomesta tulisi yksi ainoastaan kolmesta EU-maasta Irlannin, Kyproksen ja Maltan lisäksi, jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. Tilastojen nykytilasta ja lakkautusten seurauksista kirjoittaa hyvin Maarit Jaakkola Kulttuurintutkimus-lehdessä (2/2024).
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime vuonna kolmivuotisen kehittämisprojektin tuloksena taidejakulttuuri.fi -verkkosivuston ja -tietokannan, jossa monet meistä toimimme tiedontuottajina yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Samanaikaisesti Kuntaliitto on kehittänyt Kuntien kulttuuritilastot -raportointialustaa. Leikkaukset vaikuttavat myös näiden hankkeiden jatkoon ja rapauttavat jo tehdyn työn arvoa.
 
Parhaillaan, niinikään lausuntokierroksella oleva, hallituksen laatima Kulttuuripoliittinen selonteko tähtää toimenpiteillään vuosikymmenten päähän. Sen yhdeksi toimenpiteeksi onkin nostettu kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja kattavuuden parantaminen. Vaikea kuvitella, että vuosikymmenten kehitystyö voisi toteutua ilman alaa koskevaa tietoa ja sen tarkastelemista pitkinä ajallisina jatkumoina.
 
Tilastotuotannon muutosten osalta Tilastokeskus arvioi säästöjen suuruusluokaksi 400 000 euroa vuosittain. Onko jo valmiiksi rahoitusleikkausten heikentämän toimialan tietopohjan rapauttaminen säästön arvoista? Vaihtoehdoksi koko tilastotuotannon lakkauttamiselle Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat ehdottaneet esimerkiksi tilastotietojen päivitysvälien harventamista.
 
Tieto tekee näkyväksi, tiedon puute näkymättömäksi. Ei anneta kulttuurin kadota.
 
 
Kannanoton ovat allekirjoittaneet taide- ja kulttuurialan tiedontuottajatahot:
 
Archinfo
Frame Contemporary Art Finland
Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus
Finland Festivals
Gramex
LiveFIN
Music Finland
Ornamo
Suomen elokuvasäätiö
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen Sinfoniaorkesterit
Suomen Musiikkikustantajat
Suomen Musiikintekijät
Suomen Säveltäjät
Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto
Teatterin tiedotuskeskus TINFO
 
 
Lausuntopyyntö tilastotuotannon muutoksista on auki 20.9.2024 kello 15:een saakka. Linkki lausuntopalveluun

Sinua voisi kiinnostaa

Tilastot Uutiset Kannanotot