Hassan Blasim on irakilainen, Helsingissä asuva kirjailija, runoilija ja elokuvantekijä. Blasimin teoksia on tähän mennessä käännetty yli 20 kielelle. The Guardian on tituleerannut häntä “mahdollisesti suurimmaksi aikamme arabiankieliseksi kirjailijaksi”. Hänen esikoisromaaninsa Allah99 ilmestyi 2020, sitä seurasi novellikokoelma Kelloja ja vieraita (2021), molemmat Sampsa Peltosen suomentamina. Nyt Blasim on mukana Maailma näyttämölle -hankkeessa etsimässä laadukasta esitettävää suomalaisiin teattereihin, TINFO kysyi häneltä kolme kysymystä. 

 

 

 

Mielestäni hanke on yhtä aikaa kiinnostava ja tärkeä. Tämä on hieno mahdollisuus suomalaisen yleisön ja teatterintekijöiden päästä tutustumaan ympäri maailmaa tuleviin teksteihin. Oman tehtäväni näen haasteellisena.   

 

 

Tämä on juuri yksi haasteista. On maita, kuten Tunisia, Egypti, Syyria, Irak tai Libanon, joissa teatterin juuret ulottuvat kauas historiassa ja joissa teatteria pidetään olennaisena osana niiden kulttuuria. Toisaalta taas on maita, joissa teatteriin on alettu panostaa vasta hiljattain. Luulen, että loppujen lopuksi asiantuntijaryhmän työtä tulee olemaan yksittäisten teatteritekstien laadun arvioiminen. 

 

 

Viimeisin teatteriteksti, joka on herättänyt kiinnostukseni, on teos nimeltä Orange. Se on irakilaisen, Egyptissä työskentelevän ja asuvan teatteriohjaajan ja näyttelijän Bassen Qaharin, joka teatterin lisäksi kirjoittaa televisiolle. 

 

 

 

---

Katso myös:

Aiheita ilman kansallisrajoja, Kolme kysymystä Saara Turuselle

Mitä teatteri oikeastaan on? Kolme kysymystä Davide Giovanzanalle