Mitä esitettiin ja miten paljon?
TINFO on julkaissut vos-toimijoiden ohjelmistotilastot näytäntökaudelta syksy 2023 – kevät 2024. Ensi-iltoja oli entiseen malliin, mutta kantaesityksiä tehtiin aiempaa vähemmän. Repertuaarien tekstit ovat voittopuolisesti kotimaisilta kirjailijoilta, paljon myös esitetään englanniksi alunperin kirjoitettua ohjelmistoa, muu maailma jää vähemmistöön. Suurinta yleisön suosiota nauttivien teosten kirjo on laaja, sen kertoo lähempi genrejen tarkastelu. Laajoja kaarroksia tekevät myös kysytymmät teatteriohjaajat, joiden kauteen mahtuu paikkakuntia eri puolilla Suomea.
Teatterin tiedotuskeskus TINFO on julkaissut esittävän taiteen eli teatterin, tanssin ja sirkuksen valtionosuutta saavien toimijoiden ohjelmistotilastot. Nyt julkaistavissa tilastoissa on tietoja 59 vos-toimijan lisäksi kahdelta kansalliselta taidelaitokselta, Suomen Kansallisteatterilta ja Suomen kansallisooppera ja -baletilta.
Vos-toimijat, Suomen Kansallisteatteri ja Suomen kansallisooppera ja -baletti tuottivat uusia esityksiä eli ensi-iltoja näytäntökaudella syksy 2023 – kevät 2024 yhteensä 385 (2022/2023: 384). Näistä kantaesityksiä oli 226 (2022/2023: 235). Kaikkiaan tuotantoja oli näiden toimijoiden repertuaareissa 642 (2022/2023: 667).
Ensi-iltoja oli siis nyt liki täsmälleen sama määrä kuin edelliskaudella, mutta uusia, ennen esittämättömiä teoksia eli kantaesityksiä nähtiin aiempaa vähemmän. Ensi-iltojen osuus kaikista tuotannoista oli noin 60 %, tai toisin ilmaisten, keskimäärin jokainen toimija valmisti näytäntökauden aikana 5,5 ensi-iltaa.
Ohjelmistojen kotimaisuusaste teosten kirjailijoiden kotimaan mukaan on 51,2 % (2022/2023: 53,7 %) – ulkomaisten 48,8 % (2022/2023: 46,3 %) koostuu 33 %:sti (2022/2023: 35 %) angloamerikkalaisen kielialueen tekijöiden teoksista, jolloin kaikkien muiden kielialueiden näytelmille jää ohjelmistoista osuus 15,8 %. Muu maailma paitsi englanninkielinen näkyy lähinnä yksittäisinä tuotantoina. Toki 27 tuotantoa tehtiin ruotsalaisen tekstin pohjalta ja 12 ranskalaisen. Seuraavaksi eniten oli espanjalaisia, mutta vain kuusi, italialaisperäisiä viisi. Näytäntökauden ohjelmistoihin löysi tiensä neljä saksalaista ja neljä tanskalaista teosta.
Kassamagneetteja on monenlaisia
Eniten esitettiin ja myös suurimman yleisön keräsivät puheteatteriesitykset, 880 529 myytyä lippua yhteensä 217 eri teatterituotantoon. Musiikkiteatterigenren vahvuus kassamagneettina näkyy tilastoissa niin, että lippuja näihin myytiin 459 743, mutta tulos kertyi pienemmällä tuotantomäärällä, 71. Puheteatteria oli myös esitettävä 4623 kertaa, kun suurten näyttämöiden, ja sitä myöten paikkaluvultaan mittavimpien katsomoiden, musikaalit ja muu musiikkipitoinen teatteri pyörivät samalla ajanjaksolla 1839 kertaa. Lasten- ja nuortennäytelmiä puolestaan esitettiin 1993 kertaa, yleisöä tuli näihin 100 eri teatterituotantoon yhteensä 264 608.
Kun tarkastelee kymmenen eniten katsojia keränneitä teoksia, genrejako menee seuraavasti: neljä on puhenäytelmää, kolme musikaalia, yksi lastennäytelmä, yksi sirkusesitys ja yksi teos, jota esitettiin lastennäytelmänä, puhenäytelmänä, musikaalina sekä balettina. Osaa muistakin teoksista esitettiin useampana kuin yhtenä tuotantona.
Eniten lippuja myytiin Helsingin kaupunginteatterin musikaaliin Pieni merenneito (Andersen – Wright), 60 631. Lastennäytelmää Ronja ryövärin tytär (Lindgren) esitti kolme teatteria, Svenska Teatern, Seinäjoen kaupunginteatteri ja Suomen Kansallisteatteri, yhteensä teos kiinnosti 47568 lipunostanutta. Kolmossijalle ylsi Helsingin kaupunginteatterin puhenäytelmä Hiirenloukku (Christie), 41802 katsojallaan.
Suomalaisten kirjoittamia teoksia eniten lippuja myyneessä kymmenikössä oli kolme. Talvisirkus Superia (Silvennoinen – Keinänen) esitti Tanssiteatteri Hurjaruuth yhteensä 36043 kokijalle. Suomen Kansallisteatterin Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (Ahmed – Hirvonen) sai 27903 katsojaa. Suosikkiteosten kymppi sai maata kattavan levityksen, kun Ei kertonut katuvansa (Kinnunen) nähtiin ensinnäkin seitsemän teatterin yhteistyönä Kouvolan teatteri, Turun kaupunginteatteri, Lahden kaupunginteatteri, Tampereen Teatteri, Seinäjoen kaupunginteatteri, Hämeenlinnan teatteri ja Vapaa teatteri, ja toisaalta se tehtiin eri tuotantona Oulun kaupunginteatteriin. Teos myi näytäntökaudella yhteensä 25 413 lippua.
Täyttääkö musikaali katsomot
Suomessa ja ulkomailla kysytty musikaaliohjaaja Samuel Harjanne sanoi Talouselämä -lehden haastattelussa (21.1.2025): “Isoilla, loppuunmyydyillä musikaaleilla Suomessa voidaan kuroa umpeen sitä, mitä kulttuurikentältä leikataan. Musikaalit vain ja ainoastaan pelastavat teattereiden taloutta.” Samassa artikkelissa tuotiin esiin, että 75 prosentin täyttöaste on musikaalituotannoille kannattavuuden kynnys.
Ohjelmistotilastoissa kaudelta 2023/2024 kymmenen eniten myyneen esityksen listalla on kolme musikaalia, Pieni merenneito (HKT), Piaf – pikkuvarpunen (Tampereen Teatteri, Teatteri Imatra) ja Cabaret (Kouvolan Teatteri, Turun kaupunginteatteri). Näiden kolme teoksen, näytäntökaudella viitenä tuotantona nähtyjen esitysten yhteenlaskettu katsomojen täyttöaste oli 81,7 %.
Brittiläinen teos (Gems) Piaf tuotti molemmille sen näyttämölleen tuottaneelle teatterille huippulukemat katsomon täyttöasteena: Tampereen Teatteri myi paikat 94,7 -prosenttisesti, Teatteri Imatran luku on samaa luokkaa 93,1. On kyse katsomokapasiteetiltaan kahdesta aivan erikokoisesta teatterista, Tampereen Teatterilla oli 34 650 paikkaa myynnissä, Teatteri Imatralla 6534.
Yhdysvaltalainen Cabaret (Masteroff – Kander – Ebb) keräsi Turun kaupunginteatterissa katsomon 81,5 -prosenttisesti täyteen, sama teos myi Kouvolan Teatterissa 60,5 % tarjolla olevista paikoista. Helsingin kaupunginteatterin Pieni merenneitoa katsottiin keskimäärin 79-prosenttisen täydestä salista. Näytäntökauden esityksiin olisi mahtunut vielä 16 095 katsojaa.
Reissuohjaajat ja hittikirjailijat
Ohjelmistotilastoissa piirtyy esiin tietoa myös teosten tekijöiden kysynnästä työmarkkinoilla. On teatteriohjaajia, jotka matkustavat työn perässä eri puolilla Suomea. Olka Horilan neljä ensi-iltaa syntyivät pienempien välimatkojen päässä Helsingissä ja Riihimäessä, mutta esimerkiksi Pekka Laasosen ohjaustyöt veivät hänet Mikkeliin, Poriin ja Raumalle. Katriina Honkanen ohjasi Rovaniemellä, Kotkassa ja Kouvolassa, ja Tiina Puumalaisen teatteriohjaajan pestit löytyivät linjalta Helsinki-Hämeenlinna-Vaasa. Johanna Freundlich reissasi työn perässä teattereihin Helsingissä, Turussa ja Vaasassa, kun taas Jukka Keinosen työmaat löytyvät Jyväskylästä, Kouvolasta ja Keravalta.
Teatterien luottokirjailijoita suomalaisista ovat ikisuosikki Mauri Kunnas, jonka teokset olivat tarkasteltavalla näytäntökaudella pohjana kahdeksassa tuotannossa. Neljän teatterituotannon kirjailijoita olivat tällä kertaa Anneli Kanto, Pasi Lampela, Timo Parvela ja Satu Rasila.
Myytyjen lippujen määrällä mitattuna suosituin kirjailija oli Rasila, 36 947 näki hänen tuotantoaan, repertuaarissa tilastokaudella olivat Helppo ero, Kysy siskoilta ja Kultaranta. Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teoksen Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin myytyjä lippuja oli 27 903. Tommi Kinnunen oli kolmanneksi myydyin kirjailija teatterissa, hänen Ei kertonut katuvansa ja Ihminen parhaan kykynsä mukaan pyörivät teattereissa 27 735 katsojalle.
Hittiohjaaja on Samuel Harjanne, jonka työnjälkeä Helsingin kaupunginteatterin Pienessä merenneidossa todisti 60 631 maksanutta teatterinystävää. Olka Horilan Riihimäen Teatteriin, Teatteri Hevosenkenkään ja Suomen Komediateatteriin ohjaamat seitsemän esitystä, Likapyykkiä (Riml), Ei pahalla, muttei niin hyvälläkään (Greep), Viiru ja Pesonen (Nordqvist), Mimmi Lehmä ja Varis (Wieslander), Rautavaara (Ruuskanen), Ilta pilalla (työryhmä) ja Friends! -musikaaliparodia (McSmith – McSmith) ruksuttivat kassaa 49 339 lipun verran. Horilan ohjauksista neljä oli ensi-iltoja, kolme muuta pidempään ohjelmistossa pyörineitä esityksiä. Kolmanneksi eniten lippuja myytiin Miika Murasen ohjauksiin, Hiirenloukkuun (Christie) ja Vatsastapuhujiin (Muranen), jotka näki 46 721 katsojaa.
TINFO / Sari Havukainen, 13.2.2025
Ohjelmistotilastojen pohjalta laadittuja graafeja TINFO-verkkosivustolla
Tilastoja koskevat tiedustelut:
TINFO / tilastonlaatija Piia Volmari, piia.volmari ( a ) tinfo.fi