12.11.2020

Moninaisuusagen

Moninaisuusagentista on moneksi

Anna Litewka-Anttolainen ja Ilaria Tucci ja muut yhdeksän omista kokemuksistaan ammentavaa ja uraauurtavan koulutuksen saanutta aktiivista asiantuntijaa ovat vielä hyödyntämätön voimavara teatterikentällä.

Moninaisuudella tarkoitetaan kaikkea sitä kirjoa ominaisuuksia, joita meillä on. Moninaisuutta siis joka tapauksessa on yhteiskunnassamme ja sen vuoksi se pitäisi ottaa kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Jotta matka kohti yhdenvertaisuuden toteutumista onnistuisi, saavutettavuuden ja osallisuuden tulisi olla itsestään selvää, kun vaikka teatterissa suunnitellaan taiteellisia sisältöjä ja muuten esitystoiminnan ja palvelujen järjestämistä, toteutetaan rekrytointia ja tilaratkaisuja.

Kulttuuria kaikille -palvelu on yhdessä Globe Art Pointin ja Cuporen kanssa kouluttanut 11 moninaisuusagenttia toimimaan taidealalla sen eteen, että yhteiskuntamme moninaisuus miellettäisiin koskemaan jokaisen organisaation toimintaa. Minua kiinnosti selvittää, mitä nämä agentit tekevät ja onko heidän asiantuntemustaan käytetty teattereissa.

Minulla oli aavistus, ettei moninaisuusagenteissa piilevää potentiaalia ainakaan vielä kovin laajasti ole hyödynnetty esimerkiksi teatterialalla. Saavutettavuusasiantuntija Outi Salonlahti Kulttuuria kaikille -palvelusta tämän vahvistaakin: tiedossa on vain yksi moninaisuuskoulutus, joka on tilattu esittävän taiteen organisaatioon. Kokemuksia Kansallisoopperan ja -baletin henkilöstön koulutuksesta tässä artikkelissa kertoo yleisö- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Lauri Pokkinen. Olen haastatellut myös kahta moninaisuusagentin koulutuksen suorittanutta, Anna Litewka-Anttolaista ja Ilaria Tuccia.

Toinen aavistus, joka minua on saatellut kirjoittamaan tästä aiheesta, liittyy termistöön. Onko kaikille selvää se, mitä moninaisuus tarkoittaa? Joutuuko termistöä selittämään, kun aiheen parissa työskentelee, Outi Salonlahti?

- Kyllä siltä tuntuu, että usein pitää selittää. Selventääksemme käsitettä saatamme kuvailla moninaisuutta esimerkiksi eri syrjintäriskien kautta: moninaisuus liittyy seksuaalisuuteen, etnisyyteen, vammaisuuteen, uskontoon jne. Vähemmistöt ovat yksi moninaisuuden monista ilmenemismuodoista, sanoo Salonlahti. - Moninaisuus, diversiteetti ja monimuotoisuus ovat käsittääkseni aika lailla synonyymejä. Me olemme päättäneet käyttää moninaisuus-sanaa. Monimuotoisuudella saatetaan viitata useammin luontoon, moninaisuudella taas yhteiskuntaan.

Moninaisuusagentit itse tiedostavat sen, että “moninaisuus” saattaa kalskahtaa muotisanalta (buzz word), joka nyt jonkin aikaa pörisee keskusteluissa, jos sitäkään. Mutta mistään ohimenevästä ei ole kyse: moninaisuus on suomen kielen sana kuvaamaan ihmisyksilöitä, organisaatioita, yhteiskuntia ja itse asiassa koko luomakuntaa kaikkine ominaisuuksineen.

Moninaisuus on aina ollut osa vaikkapa Suomea, ja vain yhtenä esimerkkinä tästä, kielellinen moninaisuus. Maassamme on kaksi kansallista kieltä, minkä lisäksi on kolme saamenkieltä ja kaksi viittomakieltä sekä romanikieli, jotka luetaan Suomessa kauan käytettyihin kieliin. Tilastokeskuksen viimeisimpien lukujen mukaan maassamme elää 412 700 (7,5 % väestöstä) nk. vieraskielistä eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea ensikielenään käyttävää. Tilasto näyttää sen, kuinka vieraskielisten määrä kasvaa joka vuosi.

#kenenteatteri

#kenenteatteri -somekampanjaansa varten TINFO selvitti keväällä 2019 teatterinjohtajilta kahdella kysymyksellä, miten moninaisuus teattereissa toteutuu ja mitä suunnitelmia tilanteen parantamiseksi kussakin teatterissa on ollut. Kaikki 16 teatterin johdossa tuolloin työskennellyttä vastaajaa tunnistivat moninaisuuden kysymyksen, ja osassa teattereita tietoisuus oli muuttunut konkreettisiksi teoiksi, joissakin ajattelu on osa organisaation toiminnan strategiaa.

Suunta kohti yhdenvertaista toimintaa teattereissa siis on otettu. Esimerkiksi Oulun teatterissa vasta hiljattain aloittanut taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio sanoo paikallisen kaupunkimedian haastattelussa: onhan suomalaisilla ammattiteattereilla tekemistä siinä, miten otetaan huomioon esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo ja moninaisuus. Olemme julkisesti tuettu taidelaitos. On ihan selvää, että niin Oulussa kuin muuallakin laitosteattereissa ohjaajissa yliedustavat valkoihoiset, keski-ikäiset miehet.

Oulussa on valmisteilla strategia Sinun teatteri, jossa on tarkoitus miettiä sitä, miten teatteri voisi olla kaikkien yhteinen juttu.

Haastateltavani tässä artikkelissa kertovat omista motivaatiotekijöistään ja siitä, miksi moninaisuuden huomioonottaminen on niin tärkeätä. Ja kuten Lauri Pokkinen toteaa: Motivaatio matkan aloittamiselle on löydettävä organisaatiosta itsestään.

Anna Litewka-Anttolainen: Yhdenvertaisuus on solidaarisuutta!

Anna Litewka-Anttolainen on moninaisuusagenttina suunnitellut ja toteuttanut mm. kulttuuri- ja taidelaitoksille henkilöstön koulutuksia ja työpajoja. Hän työskentelee Oulussa Rauhankasvatusinstituutin hankekoordinaattorina, jossa yhdenvertaisuuden toteutumista kehitetään nuorisotyössä. Hän on myös Oulun kaupungin maahanmuuttajaneuvoston jäsen.

Mikä sai sinut alunperin hakemaan moninaisuusagenttien koulutukseen?

Kokemus siitä, että taide- ja kulttuurimaailman pitäisi olla se luovien mahdollisuuksien äärettömän ja loputtoman voiman alue, jolla ei ole rajoja, joiden ylittämiseksi tarvittaisiin erityislupia, jolla ei ole ovea, joka laitetaan kiinni tai jolla ei ole kieltä, jonka ymmärtämiseksi tarvittaisiin erilaisia sanakirjoja. Tällaisiin kulttuurin luoviin ulottuvuuksiin minä humanistina uskon syvällisesti, mutta todellisuus kuitenkin on toisenlainen.

En puhu ainoastaan omasta kokemuksestani, vaan ulkomaalaistaustaisten kollektiivisesta kokemuksesta, joka kertoo, että pääsy kulttuurirakenteiden sekä asenteiden läpi on ollut erityisen vaikeaa.

Muutin Puolasta Suomeen vuonna 2013. Kotimaassani toimin kulttuurituottajana, ja Oulun ammattikorkeakoulussa suoritin kulttuurituottamisen ja luovan talouden ylemmän tutkinto-ohjelman. Opinnäytetyötä varten tutkin muun muassa sitä, missä määrin Pohjois-Pohjanmaan taide- ja kulttuurilaitosten ohjelmistot ovat avoimia ja saavutettavia maahanmuuttajille.

Tulokset, eli ihmisten kokemukset osoittivat, että on paljon kehitettävää, jotta kulttuurinen moninaisuus huomioitaisiin kulttuurilaitosten toiminnassa ja jotta tuotettaisiin moninaisia kulttuurisia sisältöjä, jotka olisivat merkityksellisiä esim. eri kulttuuritaustaisille yleisölle. Työllistymismahdollisuuksien luomisessa ulkomaalaissyntyneille kulttuurialan ammattilaisille taide- ja kulttuurisektorilla on myös vielä paljon tekemistä.

Oulu hakee kulttuuripääkaupungin statusta vuonna 2026 ja näin, että nimenomaan siinä prosessissa, jonka tavoitteena on muun muassa kulttuuridiversiteetin juhlimista sekä vähemmistöryhmien kulttuurioikeuksien tukemista on oikea mahdollisuus vaikuttaa sellaisiin muutoksiin, jotka pyrkivät purkamaan taide- ja kulttuurielämän rakenteellista syrjintää. Tämä edellyttää kuitenkin, että päättäjät, jotka johtavat ja toteuttavat sitä hakuprosessia sekä kulttuurilaitosten johtajat, joilla on valta ja valtionrahoitusta saavat laitokset ottaisivat entistä enemmän strategista vastuuta yhdenvertaisen kulttuurin edistämiseksi.

Moninaisuusagentin työssä ei ole ainoastaan kyse kulttuurituottamisesta vaan asiantuntijuudesta ja kulttuuriaktivismista.

Uskon muutoksiin ja haluan olla sen muutoksen tekijä siksi hain Kulttuuria kaikille -palvelun moninaisuusagenttikurssille, koska tarvitsin lisää työkaluja ja verkostoitumista tähän tärkeään vaikuttamistyöhön. Ja sain paljon enemmän kuin odotin! Moninaisuusagentti -ohjelma on loistava esimerkki siitä, miten voidaan huomioida ja tukea ulkomaalaistaustaisia kulttuuriammattilaisia, joilla on haasteita toimia suomalaisen taide- ja kulttuurielämän rakenteissa.

Moninaisuusagentin työssä ei ole ainoastaan kyse kulttuurituottamisesta vaan asiantuntijuudesta ja kulttuuriaktivismista, joka toimii kulttuurioikeuksien, eli ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja yhteenkuuluvuuden puolesta. Tässä on kyse tunteista, kun ihminen kokee, että on osa sitä ihmeellistä ja kaunista luovaa ulottuvuutta, joka kutsutaan kulttuuriksi. On osa sitä elämää taiteilijana, tuottajana tai kulttuurilaitosten kävijänä.

Moninaisuusagentin työni tavoitteena on konkreettiset teot, joilla voidaan kulttuurin kautta korjata rasismin ja sorron aiheuttamia vahinkoja. Yhdenvertaisuus on solidaarisuutta!

Voisitko antaa muutamia konkreettisia esimerkkejä, mikä on parantunut, mitä on tapahtunut, mitä on oivallettu, mitä on tehty tai alettu suunnitella.

Moninaisuustyö on jatkuva prosessi ja olen hyvin tietoinen siitä, että muutos ei tapahdu heti ja yleensä se tarkoittaa pitkäjänteistä, strategista ja rakenteellista muutosta. Näen kuitenkin erittäin tärkeänä, että halutaan entistä enemmän reflektoida omaa toimintaa moninaisuuden näkökulmasta. Työpajoissa oivalletaan esim. mitkä normit määrittävät laitosten tai kulttuuriorganisaation toimintaa, miten oma etuoikeutettu asema vaikuttaa siihen, että on vaikea havaita syrjintää tai olemassa olevia epätasa-arvoisia valtarakenteita.

Taide- ja kulttuurilaitokset eivät voi pysyä samoina.

Kulttuuri itsessään on joustavaa, koko ajan muuttuvaa ja vuorovaikutteista. Taide- ja kulttuurilaitokset eivät voi pysyä samoina. On seurattava kulttuurille ominaista luovaa ja dynaamista luonnetta ja mikä tärkeintä: toimia itse muutoksentekijöinä.

Omassa moninaisuusagentin vaikuttamistyössäni autan inklusiivisen yleisötyön kehittämisessä ja erityisesti siinä, miten kulttuurilaitokset voivat olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa eri kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa tukemalla vähemmistöjen yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti kulttuurielämään.

Yhteistyön avulla on syntynyt konkreettisia tekoja, kuten esimerkiksi eri kulttuuritaustaisten nuorten osallisuus nuorten festivaalituomaristoon tai kulttuurilaitosten ja eri kieli- ja kulttuuriyhteisöjen kanssa yhteiset kulttuuritapahtumat, jossa oli myös mukana paikallisia maahanmuuttajataustaisia taiteilijoita.

Yhteistyön avulla on syntynyt konkreettisia tekoja.

Esittävän taiteen organisaatioilla on tässä moninaisuustyössä valtava potentiaali sekä vastuu ja on todella hienoa, että keskustellaan paljon muutosten tärpeistä ja että keskustelun jälkeen ryhdytään konkreettiseen toimintaan. Ei riitä, että lisätään moninaisuutta vaan, jotta muutos olisi kestävä, moninaisuudesta pitää oppia.

Miksi jonkin teatterin kannattaisi tilata moninaisuusagentti omaan organisaatioonsa?

Moninaisuusagenttien työpajoissa autamme esimerkiksi reflektoimaan teatterin tilannetta moninaisuuden, inkluusion ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Aihetta käsitellään sekä palvelujen näkökulmasta eli saavutettavuuden eri osa-alueita eri kohderyhmien näkökulmasta että organisaationäkökulmasta, kuten yhdenvertaisuussuunnitelma, moninaisuuden johtaminen ja budjetointi sekä henkilöstöasiat ja rekrytointi.

Kyse on siitä, miten normeja ja valtarakenteita osataan tunnistaa ja voidaan haastaa ja muuttaa niitä ja miten teatteri voi luoda turvallisempia tiloja sekä henkilökunnalle että kävijöille ja samalla edistää aktiivisesti antirasistista työtä.

Työpajoissa käsitellään ohjelmistoja ja taiteellisia sisältöjä moninaisuuden ja esimerkiksi dekolonisaation näkökulmasta sekä kehitetään inklusiivisen yleisötyön toimintatapoja. Pohditaan normien ja vallan vaikutuksia organisaation toimintaan sekä esimerkiksi representaation kysymyksiä ja intersektionaalisuuden näkökulmia kulttuuritoiminnan ja organisaation kehittämisessä.

Moninaisuusagentti voi auttaa myös kehittämään yhteistyömahdollisuuksia esim. laitosten ja paikallisten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten yhteisöjen kanssa. Moninaisuusagentti voi myös auttaa taide- ja kulttuurilaitosten yhdenvertaisuussuunnitelman tekemisessä tai arviointiprosessissa.

Yhteistyö moninaisuusagenttien kanssa on yksi askel siihen suuntaan, jossa tulevaisuudessa teatterissa yhdenvertaisuus toteutuu lavalla, kulissien takana ja katsomossa ja teatterin taiteelliset sisällöt ovat merkityksellisiä laajalle yleisölle. Näiden taidekokemusten avulla pystymme vaikuttamaan myös asenteisiin ja inhimillisten arvojen edistämiseen. Taiteella ja kulttuurilla on tähän valtava voima!

Kokemus jalostuu asiantuntemukseksi

Suomen ensimmäisestä moninaisuusagenttien koulutuksesta valmistui 11 asiantuntijaa. Yksi heistä oli Tampereella asuva ja työskentelevä Ilaria Tucci. Hän on koulutukseltaan näyttelijä ja hänellä on maisterintutkinto rauhan- ja konfliktintutkimuksesta, aineessa jossa hän tällä hetkellä on tohtoriopiskelijana Tampereen yliopistossa. Tucci tekee musiikkia ja kuuluu syyskuussa Teatteri Telakassa kantaesitetyn Suksitango -teatteriesityksen työryhmään.

Ilaria Tuccin motivaatio moninaisuusagenttikurssille lähti hänen omista kokemuksistaan:

- Kun olen halunnut päästä toteuttamaan omia taideprojektejani Suomessa, huomaan kuinka vaikeata ulkomaalaisen saattaa olla löytää tälle oikea väylä ja sopivia taiteellisia yhteistyökumppaneita. Halusin siis tietää, miten taide- ja kulttuurisektori toimii Suomessa.

Halusin käytännön kokemusta moninaisuustyöstä suomalaisissa taide- ja kulttuurilaitoksissa. Halusin myös tavata uusia ihmisiä, joiden kanssa suunnitella mahdollisia tulevaisuuden yhteistyökuvioita.

Osa moninaisuusagenttien koulutuksen teemoista oli minulle entuudestaan tuttuja, mutta rakentavaa viestintää ja neuvottelutaitoja on jatkuvasti hyvä opiskella. Olin utelias näkemään millaisia lähestymistapoja ja tekniikoita koulutus tarjoaisi.

Ilaria Tucci teki koulutukseen liittyneen harjoittelunsa Tampereen lyhytelokuvafestivaalilla, jossa veti työpajan moninaisuusaiheesta. Kulttuuria kaikille -palvelun järjestämä, teatteriohjaaja Martina Martin koordinoima koulutus oli uraauurtava Suomessa. Sen sisältöjen keskiössä oli omien kokemusten jalostaminen asiantuntijuudeksi. Ja sitä Anna Litewka-Anttolainen, Ilaria Tucci ja muut moninaisuusagentit ovat nyt valmiita antamaan suomalaisen taidekentän, myös teatterien, käyttöön.

Kansallisoopperan ja -baletin henkilöstölle moninaisuuskoulutuksen tilannut Lauri Pokkinen pitää sen antia paitsi tarpeellisena myös ensiarvoisen oleellisena:

- Moninaisuuskeskustelulta ei voi välttyä. Myös pyrkimys olla osallistumatta on kannanotto. Pidän koulutusta mahdollisuutena harjoittaa oman organisaation osaamista herkistyä kuuntelemaan erilaisia kantoja ja tunnistamaan ongelmakohtia. Avautumaan ylipäänsä uudenlaisille ajatuksille ja puheenvuoroille.

TINFO / Sari Havukainen 10.11.2020

Artikkelin pääkuvassa:
Moninaisuusagentti-kurssin valmistujaiset joulukuussa 2019. Takarivissä vasemmalta oikealle: Sadjad Shokoohi, Pablo Alvarez, Laura Gazzotti, Anastasia Artemeva, Kemê Pellicer, Daria Agapova, Tatiana Solevieva, Ilaria Tucci. Eturivissä vasemmalta oikealle: Arlene Tucker, Martina Marti (kurssin koordinaattori), Sheung Yiu.

Lauri Pokkisen kuva: Heikki Tuuli.
Ilaria Tuccin kuva: Saara Partanen
Outi Salonlahden kuva: Eero Salonlahti

Avaus. Moninaisuustietopaketti. Kulttuuria kaikille -palvelu