Myyntiä tehdään paljon esittämällä  

 

Teatterin tiedotuskeskus TINFO on julkaissut Esittävien taiteiden tilastoihin kuuluvat ohjelmistotilastot näytäntökaudelta syksy 2022 – kevät 2023. Ensimmäisenä valmistuvat tilastot 69 vos-toimijan, Suomen Kansallisteatterin ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin ohjelmistoista, myöhemmin saadaan valmiiksi rahoituslain ulkopuolisen kentän, teatterin, tanssin ja sirkuksen ohjelmistotilastot.  

 

Nyt tilastoitu näytäntökausi oli ensimmäinen koronapandemian jälkeen, jolloin teattereihinkin paljon vaikuttaneita kokoontumisrajoituksia ei enää ollut voimassa. Esityskertojen määrä edelliskauteen verrattuna nousi 18 %, (9 561 --> 11 287), sen sijaan ensi-iltoja oli aiempaan verraten selvästi vähemmän (420 --> 382). Kantaesityksiäkin oli jonkin verran vähemmän (246 --> 233), kun vertaillaan kauteen 2021/2022. Yhteenlaskettu kaikkien tuotantojen määrä oli nyt 667 (684). Näihin esityksiin toimijat myivät 2 000 085 lippua (1 471 310), kasvua on siis 36 %. 

 

Vaikuttaa siltä, että jos viime tilastokaudella esittävän taiteen toimijat purkivat korona-aikana esittämättä jäänyttä ohjelmistoa tuoden ensi-iltoja ja kantaesityksiä näyttämölle huipputahtia, nyt on palattu lukemiin, joissa oltiin ennen pandemiaa (kausi 2018/2019). Silloin ensi-iltoja oli 368 ja kantaesityksiä 206. Ottaen huomioon vuoden 2022 vos-järjestelmään tulleet 12 toimijaa, joilla esitystoiminta perustuu voittopuolisesti kantaesityksiin, voi sanoa, että uuden ohjelmiston määrissä mitaten eletään koronan jälkeistä normaalia.  

 

Siitä, että esityskertoja kertyi rutkasti (1 726 kertaa) edellistä näytäntökautta enemmän, mutta ensi-iltoja tai kantaesityksiä oli vähemmän, voisi vetää sen johtopäätöksen, että esitysten elinkaaret ovat pidentyneet. Ohjelmistoon kerran tuotetut teokset olisivat saaneet useamman mahdollisuuden yleisön edessä.  

 

Tämä ei kuitenkaan näy, jos katsoo suosikkiesitysten esityskaaria eli esityskertojen määriä. Nyt 2022/2023 ollaan samalla tasolla kuin näytäntökaudella 2019/2020, kymmenen eniten pyörineen esityksen yhteenlasketut esityskerrat olivat silloin 1 091 ja nyt julkaistavassa tilastossa 1 087. Lisäksi uuden tilaston TOP10 oli kokonaan ensi-iltoja, joten edelliskaudelta ei ole mikään suosikeista jatkanut elämäänsä näyttämöllä. Selitys esityskertojen lisäykselle löytyneekin siitä, että toimijat ovat kautta linjan pystyneet esittämään ohjelmistojaan illasta toiseen, ilman rajoituksia ja yleisö on korona jälkeen halunnut eläviin esityksiin ja täyttänyt katsomoja. 

 

 

 

Eniten katsojia, 76 869 oli Helsingin kaupunginteatterin Priscilla, aavikon kuningatar -musikaalilla, toiseksi kovimman yleisöryntäyksen sai aikaan Tampereen Teatterin Anastasia, jonka näki 73 781 katsojaa. Kolmoseksi ylsi Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus Ilo, josta riemuitsi 36 573 katsojaa.  

 

Kotimaisten alkuperäisnäytelmien kirkkaasti suosituin oli Esa Leskisen kirjoittama ja Suomen Kansallisteatterin esittämä Ensimmäinen tasavalta, jonka 25 091 katsojaa riitti myös kaikkien yleisösuosikkien listan seitsemänneksi. Kotimaisten teosten omalla kymppilistalla toiseksi tuli 14 558 katsojaa kerännyt Riihimäen Teatterin Kaikki ystäväni (Stellan-Krogerus-työryhmä), Seinäjoen kaupunginteatterin Patruunatehdas (Koski-Wood) oli kintereillä kolmosena kerättyään 14 048 teatterin kokijaa äärelleen. 

 

Toinen tapa tarkastella jonkin teoksen suosiota, on tutkia esityskertoja. Esimerkiksi Liisa Risun ohjaama Talvisirkus Ilo kokosi katsojansa noin puolella vähemmin esityskerroin (62 kertaa) kuin Samuel Harjanteen ohjaamat musikaalit Anastasia (McNally-Flaherty-Ahrens, 163 kertaa) tai Priscilla (Elliott-Scott, 103). Anastasia olikin kauden 2022/2023 teoksista kaikista eniten esitetty. 

 

Yleensä esityskertojen perusteella suosituimpiin nousee nimenomaan koko perheen esityksiä, sellaisiakin, joita ei esitetä suurilla näyttämöillä, mutta ne keräävät yleisönsä esittämällä usein. Nytkin lastenkirjojen pohjalta dramatisoidut ikivetäviin hahmoihin perustuvat teatteriesitykset kuten Tatu ja Patu, elämä ja teot (Havukainen-Toivonen-Rannila, 147 kertaa) Linnateatterissa tai Viirun ja Pesosen seikkailuista eri dramatisoinnit (Nordqvist, 106 kertaa) useammassa teatterissa nousivat esityskertojen huipuiksi.  

 

 

 

Naisilla on enemmistö myös esitysten ohjaajina (224–220, työryhmä 73) ja dramaturgeina (77–59–22), kirjailijat ovat voittopuolisesti (162–244–111) miehiä. Sen sijaan kirjailijoissakin lukemat osoittavat naisvaltaa (138–124–100) pelkästään kotimaisia teoksia tarkastellessa. Kotimaisten esitysten teksti on syntynyt näiden lukujen valossa hyvin usein myös kollektiivisena työnä. Naisia on ollut miehiä enemmän kotimaisiin teoksiin perustuvien esitysten niin ohjaajina (153–141–68) kuin dramaturgeinakin (47–32–17). 

 

 

 

*Sukupuoli on ohjelmistotilastoissa oletettu etunimen perusteella. 

 

 

---

Esittävän taiteen tilastokirja 2023 ilmestyy kesällä. Ohjelmistotilasto on yksi tilaston vuosijulkaisun osa.

Lue tarkemmin ohjelmistotilastosta näytäntökaudelta 2022/2023

Ilmestyneet tilastouutiset

 

Tilastoja koskevat tiedustelut: 

TINFO / tilastonlaatija Piia Volmari, piia.volmari (a) tinfo.fi