02.06.2016

OKM:n ulostulo yksi: VOS:n putkiremppa

Perjantai 3.6. on superpäivä kahdella rintamalla: valtionosuus- ja valtionavustusjärjestelmän. Ministeriön ja kentän keskustelut koskettavat siis likipitäen kaikkia.

Säätytaloon kokoontuu täyssalillinen kuulemaan ja keskustelemaan opetus- ja kulttuuriministeriön VOS-järjestelmän remontoinnista. Jukola-saliin kokoontuvat iltapäivällä ne, joille OKM jakaa harkinnanvaraisia avustuksia.

VOS-remontti meni puihin pari vuotta sitten. Kannustinkriteerien pohjalta tehdyt teatteri-, orkesteri- ja museokohtaiset laskelmat tuottivat osittain mielivaltaisia tuloksia, joista kentät antoivat huolestuneita ja paheksuvia lausuntojaan. Tuolloin muistuteltiin myös laadun arvioinnin tärkeydestä ja erilaisista laaduista. Mittariston oli tarkoitus vaikuttaa valtionosuuksiin tänä vuonna, mutta sen käyttöönottoa siirrettiin. Uudistuksen valmistelu jäi naftaliiniin.

Uunituoreen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen viimesyksyinen ulostulo VOS-kaapista aiheutti nikottelua kentällä, takuulla myös ministeriössä. Nyt ääni on ehkä toinen, dialogisempi. Hyvä, että nyt voidaan edes keskustella eikä harjoiteta sanelua.

Ans kattoo, mitä perjantai tuo tullessaan. Tulevat putkiremontit mieleen. Kaikki ovat yksimielisiä rempan tarpeesta, mutta siihen se yksimielisyys sitten loppuukin. VOS-uudistus ei ole mennyt kuin Strömsössä, eikä jatko nykyisessä talous- ja yleisessä poliittisessa ilmapiirissä varmaan lupaa mitään helpotuksia. Niin tai näin. Nyt VOS-maali on vuodessa 2019.

Teatteri&Tanssi -lehdestä 4/2016 on luettavissa mielenkiintoinen Turun kaupunginteatterin johtaja Mikko Koukin ja esitysdramaturgi Timo Heinosen keskustelu siitä, miten he uudistaisivat teatteriverkostoa.

OKM:n ulostulo kaksi: kuria varpusparviin

Valtionavustusjärjestelmän uudistaminen puolestaan koskettaa sitten meitä loppua VOS-rakenteen ulkopuolella toimijoita. OKM:n muistio antaa suuntaa. Kiinnostavaa on tietää, minkälaisia olivat meille valtionavustusten saajille kohdennetun kyselyn tulokset. Mitä mieltä tai mieliä me olimme?

Nykyistä avustuspalettiahan voisi kutsua sirpaloituneisuudessaan ja siiloutuneisuudessaan tuhannen p*llun päreen järjestelmäksi. Sen monimuotoisen ja rikkaan rönsykasvillisuuden kokonaisuudesta ei erkkikään ota selvää. Ja päätöksenteon yhteismitallisuuden ja läpinäkyvyyden kanssakin saattaa olla ongelmia. On vaikea uskoa, että kenelläkään olisi mitään sitä vastaan, että avustuksia koottaisiin isommiksi kokonaisuuksiksi, purettaisiin päällekkäisyyksiä ja arvioitaisiin vaikuttavuutta ja valvottaisiin rahoitusta ehkä nykyistä paremmin: ”onko lähtökohtana tukea toimijaa vai toimintaa”, kysytään muistiossa. Mutta sitten törmätäänkin jo ongelmiin. Olisiko löydettävissä yhteisiä vaikuttavuuden indikaattoreita? Epäilen. Ja vielä suurempi kysymys: pelataanko samalla pudotuspeliä?

Muistion toimenpidesuositusten mukainen tulevaisuus tulee tarkoittamaan seuraavia asioita: Lisää tavoitteellisuutta ja vaikuttavuutta, avustuspolitiikka tukee ministeriön strategisia tavoitteita. Ministeriö selkiyttää linjauksiaan ja lisää keskinäistä yhteistyötään. Avustuksista muodostetaan nykyistä suurempia kokonaisuuksia, päällekkäisyyksiä puretaan. Esittelijöiden osaamista kehitetään ja arvioinnissa hyödynnetään myös ulkopuolista arviointiosaamista. Suosituksissa mainitaan arviointielimet ja ulkopuoliset selvitykset tällaisina keinoina. Ministeriön sisällä vahvistetaan valtionavustuksia valmistelevien virkamiesten keskinäistä tiimityötä. Kokeillaan esittelijöiden kierrättämistä ja laaturyhmiä (?!), jotka toimisivat avustusprosessien tukena.

Ja sitten on myös se ohjausjärjestelmä.

Vetoomus itsensätyöllistäjille – kysely käynnissä

Tämä on vetoomus itsensä työllistäjille, erityisesti ohjaajille, dramaturgeille, lavastajille, pukusuunnittelijoille, valo-, ääni- ja videosuunnittelijoille. Vastatkaa Temen kautta lähetettyyn kyselyyn! Mitä korkeampi vastausprosentti, sen suurempi tosiasioiden todistusvoima!  

Vapaalle Vyöhykkeelle ja vapaalla vyöhykkeellä

Vapaan Vyöhykkeen Toivo KokoTeatterissa jatkaa työskentelyä runoilija Henriikka Tavin kanssa. Lija Fischerin ohjaus ja esitysdramaturgia, Kristiina Männikön valokuvat ja Jussi Matikaisen äänimaailma, ääninäyttelijöinä Ragni Grönblom-Jolly, Emmi Pesonen ja Sonja Westerberg.

Tässä Tavin ajattelua omasta teoksestaan. Minua elävien ja kuolleiden rajalla olo, muodonmuutokset, muistot ja muistaminen koskettavat, erityisesti juuri nyt.

Vapaa Vyöhyke – osuva nimi freelancetaiteilijoiden ryhmälle, joka haluaa ”tehdä esityksiä, jotka ovat omaperäisiä mutta kykenevät kommunikoimaan yleisön kanssa”. Vapaa Vyöhyke kuvaa nimenä laajemmin yhä kasvavaa joukkoa erilaisia produktiokohtaisia ryhmittymiä ja freelance / itsensä työllistäviä taiteilijoita. Tästä joukosta saamme pian kaivattua tietoa.

Vielä teatteriin, ytimeen ja sykkivään sydämeen. Tänään pystyn kykenemään Teatterikorkeakouluun klo 17:ksi katsomaan Tikkasen Miestä ei voi raiskata -romaanin pohjalta tehtyä sovitusta, jossa esiintyjinä ovat klovnit.

P*llurallin kyytiin kotisohvalta

LCE  - Life Changing Experience on kollektiivi, joka on synnyttänyt esitystapahtuma P*llurallin, tämän mainion ite-tapahtuman, jossa jokainen on tekijä. Ralli on sellainen, miksi sen teemme. Kajaanin Runoviikkojen liput suhahtivat käsistä. Joukkorahoituskampanja mahdollisti osallistumisen etänä kotisohvalta.

Liikkuvat katsojat ja pelastusohjelma

Ihmiset vaihtavat puoluetta mielellään ja tarpeen mukaan. Puolueiden ei pidä betonoitua. Jos nykyinen kehitys jatkuu, puolueiden merkitys hiipuu. On mahdollisuus uudistua. On mahdollisuus tehdä asioita paremmin. On hoksattava, että maailmassa on erilaisia mahdollisuuksia. Tämän kaltaisia viestejä sisältyy EVAn julkistamaan Pelastakaa puolueet -pamflettiin.

Pamfletin sisällöt eivät koske pelkästään puolueita. Puolue-sanan voi vaivatta korvata teatteri-sanalla. Vaikka myytyjen lippujen luvut ovat ilahduttavasti kasvaneet sitten liki katastrofaalisen vuoden 2013 ja laskuvuoden 2014, ei pidä tuudittautua tyytyväisyyteen.

Viime viikolla suunniteltiin Stefin kutsumana yleisötutkimuksen tekemistä. Tarpeellista, ajatellen myös ensi kevään kunnallisvaaleja. Kokouksessamme Tanssin tiedotuskeskuksen Sanna Rekola kiteytti oivallisesti kysymyksen liikkuvista katsojista. Juuri heistä on kyse, ja siitä, että saavutettavuuden erilaisia esteitä puretaan, muutetaan toimintatapoja. Kansalaisyhteiskunnasta ideoita. Palvelumuotoilua tässäkin peliin.

Kiky ja kipu

Hallitus arvioi tänään kilpailukykysopimuksen kattavuutta ja mahdollista veroalea, jotka ovat kimpassa toisiinsa. PAMin (naiset) ja Metallin (miehet) – mitä ollaan mieltä?  

Teatterialan työehtosopimukset eivät Kikyyn liity. Niistä neuvottelevat parhaillaan Suomen Näyttelijäliitto ja Teatteri- ja mediatyöntekijät Suomen Teatterit ry:n kanssa.

twitter.com/tinfotweets