18.03.2021
Rakenteet sanojen takana
TINFO kaivoi palkkatilastoistaan tietoa teatterialan ammattinimikkeiden tasa-arvoisuudesta. Sukupuolittuneet nimikkeet ja rakenteet ovat olleet esillä alan työehtosopimuksista neuvotellessa.
Suomea pidetään tasa-arvoisena kielenä, ensisijaisesti sukujen puuttumisen vuoksi. Mutta viittauksia sukupuoleen löytyy, etenkin ammattinimikkeiden joukosta. Tilastokeskuksen Ammattihakemistossa sukupuolitettujen nimikkeiden määrä vähenee. Mutta 80 prosenttia kaikista näistä binääristi sukupuolituista nimikkeistä viittaa miessukupuoleen.
Tamperelainen Aamulehti päätti vuonna 2017 ryhtyä käyttämään vain sukupuolineutraaleja ilmauksia ammateista. Myös esimerkiksi Puolustusvoimat on tasa-arvoistanut oman väkensä nimikkeistöä. Helsingin kaupunki puolestaan on ottanut tehtäväkseen muuttaa sen käyttämät 45 miespäätteistä ammattinimikettä sukupuolineutraaleiksi. Yhteensä kaupungin palkkalistoilla olevilla on 1 274 erilaista nimikettä. Kaupungilla on uudet eettiset periaatteet sekä tasa-arvo -ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka ohjaa työtä.
Teatterialan toimijoiden pitää yhdessä keksiä toimivimmat nimikkeet, jotka kuvaavat työtä eikä sukupuolta. -Anu Suoranta
Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) tuottamista palkkatilastoista löytyi 33 tehtävää, joissa on miespääte tai miespäätteinen nimike on osana ammattinimikettä. Näyttämötyöstä löytyy äänimiehiä, valomiehiä, lavastemiehiä, köysistömiehiä, konemiehiä, tehostemiehiä – ja tietenkin näyttämömiehiä. Suurimmassa osassa ammattikuntia, joihin viitataan sanapäätteellä -mies, työskentelee kuitenkin myös naisoletettuja ammattilaisia.
”Sukupuoliolettamat tietyllä ammattinimikkeellä työskentelevistä henkilöistä ovat teatterialalla vahvoja. Itsessään neutraalit nimikkeet, kuten ääniteknikko, pukija, näyttämöteknikko, puuseppä tai ompelija sisältävät valitettavasti pohjaolettamia henkilön sukupuolesta, ja jopa ulkonäöstä. Teatteriammatit eivät ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään", sanoo Teatterialan ammattilaisten ammattiliiton (TAM) puheenjohtaja Antti Hosia.
“Näkemyksemme mukaan ammattinimikkeitten sukupuolineutralointi on itsestäänselvä asia 2020-luvulla, mutta se ei riitä. Teatterialan tasa-arvokysymyksiä täytyy tutkia pintaa syvemmältä.”
Rakenteista, nimikkeitä syvemmässä istuvista asenteista ja esimerkiksi sukupuolittuneesta palkkauksesta, puhuu myös työehtoasiantuntija Anu Suoranta Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitosta (Teme): “Teatterin sukupuolittuneiden rakenteiden pihvi on paljon suurempi kysymys, jota ei saa peittää vain nimikkeiden muuttamiseen. Alan käytäntöjen läpivalaisuun tarvitaan laajempaa sukupuolivaikutusten arviointia.”
Liittojen arjessa kysymykset sukupuolittuneista rakenteista ovat koko ajan läsnä, ja tähän liittyviä yhteydenottoja tulee kentältä yhä tiuhempaan tahtiin. Aihe oli mukana vuonna 2020, kun Teme viimeksi neuvotteli työehtosopimuksesta työnantajia edustavan Suomen Teatterit, Stefin kanssa. Osapuolet sopivat, että työehtosopimus pyritään altistamaan tutkijoiden kriittiselle katseelle sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön tuottamassa sukupuolivaikutusten arvioinnissa.
Työelämän tutkijana toiminut Suorantakin mainitsee esimerkkejä nimikkeistä, jotka alan käytännöissä ovat sukupuolittuneita ilman -mies tai -nais päätettäkin, esimerkiksi -mestarin ja -hoitajan tehtävät.
“Teatterialan toimijoiden pitää yhdessä keksiä toimivimmat nimikkeet, jotka kuvaavat työtä eikä sukupuolta. Minulla on vahva luottamus siihen, että teatterialalla toimijat onnistuvat tässä”, sanoo Suoranta.
TINFO / teksti ja haastattelut: Linnea Stara ja Sari Havukainen, poiminnat teatterialan palkkatilastoista: Piia Volmari, Minna Canthin päivän aattona 18.3.2021