13.09.2021
Ratkaisuksi remake?
Ekologinen, eettinen ja taloudellinen tapa järjestää kansainvälistä teatteritoimintaa voisi olla remake-versioiden tuottaminen. Helsingissä kantaesitetty Saara Turusen Tavallisuuden aave siirtyi teoskonseptina saksalaisen näyttelijäensemblen esitettäväksi Schauspielhaus Bochumissa, jossa ensi-ilta oli syyskuussa 2021.
Ilmastokriisin muuttaessa maailmaa, kansainvälisen teatteritaiteen tekemisen ehdot ja muodot puhuttavat tekijöitä. Pistokeikkojen mielekkyyttä kyseenalaistetaan, mutta silti vakiintuneita tapoja kestävämmälle kiertuetoiminnalle esimerkiksi musiikkialan tapaan ei teatterin puolella ole syntynyt. ”Ihminen ja matkalaukku” -tyyppisiä, helposti liikkuvia, pitkien elinkaarien hittiesityksiä on toki olemassa, mutta millaiset mahdollisuudet toimia kansainvälisesti on niillä tekijöillä, joiden näyttämöestetiikka ja tekemisen tapa on massiivisempaa? Erityisesti, kun yhä harvempi tekijä työskentelee kiinteissä rakenteissa, joissa lavasteiden varastoiminen ja tarvittavat tuottajaresurssit olisivat mahdollisia. Remake-versiot ovat yksi mahdollisuus.
Das Gespenst der Normalität, Tavallisuuden aave
Toimin Turunen Companyn toiminnanjohtaja-tuottajana. Turunen Company on luotu ohjaaja-kirjailija Saara Turusen näyttämöteosten saattamiseksi kansainvälisille areenoille. Companyn tarve syntyi, kun vuonna 2016 Helsingin Q-teatterissa ensi-iltansa saanut, jättimäisen suosittu Tavallisuuden aave -teos sai useita kansainvälisiä tiedusteluja, joihin ei kuitenkaan pystytty vastaamaan silloisilla tuotantorakenteilla.
Turunen Company perustettiin vuonna 2018 ja nyt syksyllä 2021 Turusen Tavallisuuden aave -näytelmä saa saksankielisen kantaesityksensä Schauspielhaus Bochumissa. Das Gespenst der Normalität on remake-versio Q-teatterissa pyörineestä näyttämöteoksesta. Käytännössä remake tässä yhteydessä tarkoittaa, että näytelmätekstin lisäksi Schauspielhaus Bochumissa käytetään samaa suomalaisten suunnittelijoiden työtä, joka nähtiin alkuperäisteoksessa. Näyttelijät, toteuttava tiimi sekä hallinto ovat saksalaisia.
Näytelmäkirjailija-ohjaaja Saara Turusen lisäksi mukana ovat alkuperäisen suunnitteluryhmän jäsenet lavastaja Milja Aho, äänisuunnittelija Tuuli Kyttälä, pukusuunnittelija Laura Haapakangas ja koreografi Janina Rajakangas. Myös alkuperäistä Erno Aaltosen valosuunnittelua on käytetty uuden valosuunnittelun innoittajana. Turusen näytelmän on kääntänyt saksaksi Stefan Moster.
Uusia käytäntöjä luomassa – kuka maksaa kenelle ja mistä?
Remake-versiot ja erilaiset toistettavat teoskonseptit eivät ole uusi asia näyttämötaiteissa. Konseptimusikaaleja ja -oopperoita on totuttu tuottamaan ja katsomaan ympäri maailman. Nykyteatterin puolella Suomessa remake-toiminnalle ei ole käytäntöjä, joten niitä Turunen Company on päätynyt myös luomaan. Meidänlaiselle pienelle toimijalle se on tuntunut paikoin haastavalta, mutta lopputuloksena on toimiva kansainvälinen yhteistyö.
Schauspielhaus Bochum on yksi Saksan kaupunginteattereista ja merkittävä nykyteatterin näyttämö. Das Gespenst der Normalität jää teatterin repertuaariin, ja talolla on oikeudet teoksen esittämiseen kesään 2023 asti. Turunen Company on teoksen osatuottaja suomalaisten tukijoidensa – Taiteen edistämiskeskuksen (Taike), Alfred Kordelinin Säätiön, Suomen Kulttuurirahaston, Goethe Institut Finnlandin ja Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) – mahdollistamana.
Suomalaiset suunnittelijat ovat työsuhteessa Turunen Company ry:hyn ja heille maksetaan suomalaisen työehtosopimuksen mukaista päivä- tai kuukausipalkkaa adaptaatiotyöstä sekä tekijänoikeuskorvausta.
Tekijänoikeuksien suuruuteen ei Suomessa teatterialalla ole suoraa taulukkoa. Yhdessä TINFOn kansainvälisten asioiden päällikön Jukka Hyde Hytin ja ammattiliittojen edustajien kanssa etsittiin käytäntöä, joka olisi toimiva, taloudellisesti mahdollinen ja voisi luoda jonkinlaista pohjaa vastaaville tuotannoille tulevaisuudessa. Selvää on, että tällaiselle työmuodolle tulisi olla jonkinlainen ohjeistus, jotta kaikki osapuolet voisivat valvoa omia etujaan.
Pistokeikkojen mielekkyyttä kyseenalaistetaan, mutta silti vakiintuneita tapoja kestävämmälle kiertuetoiminnalle esimerkiksi musiikkialan tapaan ei teatterin puolella ole syntynyt.
Remake-esitysten teosta ei saa syntyä riistävällä tavalla halpa keino teattereille ostaa taiteellista työtä, mutta tilaajan kannalta tulee olla mielekästä hankkia ohjelmistoonsa ”valmiita teoksia” eli muualla ensi-iltansa saaneita esityskokonaisuuksia. Pienemmän työmäärän mahdollistamat kevyemmät kustannukset voisivat toimia remake-tuotannoille yhtenä porkkanana.
Aikataulu ja etätyöskentely
Das Gespenst der Normalitätin toteuttamisesta Bochumiin alettiin käytännöntasolla puhua alkuvuodesta 2020. Schauspielhaus Bochumin teatterinjohtaja Johan Simons ja dramaturgi Jeroen Versteele ovat tunteneet Saara Turusen vuodesta 2012 lähtien, jolloin he työskentelivät samaan aikaan Münchner Kammerspielessä.
Koronapandemia siirsi Das Gespenst der Normalitätin tuotannon vuodella eteenpäin. Tämä mahdollisti Turunen Companylle lisärahoituksen hakemisen suomalaisista lähteistä. Turunen Companylla ei ole vakituista omarahoitusta, joten lisärahoitus oli tarpeellinen, jotta yhteistyö ja konsepti pystyttiin toteuttamaan kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Koronan vuoksi suunnittelijoiden työ on toteutettu pitkälti etätyönä. Milja Aho on johtanut lavastukseen liittyvän työn kokonaan Suomesta käsin. Ennen harjoitusten alkua elokuussa 2021 välttämättömäksi osoittautui ainoastaan pukusuunnittelijan assistentti Liisa Pesosen vierailu Saksassa sovituksia varten. Harjoitusperiodi oli kokonaisuudessaan yhden kuukauden mittainen. Ohjaaja Saara Turunen on ollut harjoituksissa läsnä koko periodin, suunnittelijat työnkuvasta riippuen viikosta kolmeen viikkoon.
Käytäntö, että ei matkusteta vain matkustamisen vuoksi vaan pohditaan läsnäolon ja liikkumisen tarpeellisuutta kriittisesti, muotoutuu toivottavasti kansainvälisen teatterityön arkipäiväksi.
Suunnittelijoiden työn näyttämöllepanoa ei ole varmasti mielekästä siirtää kokonaan etänä tehtäväksi tulevaisuudessakaan, mutta tämä kokemus on osoittanut, että se on mahdollista laajemmin kuin ennen pandemiaa olisimme uskoneet. Tämä käytäntö, että ei matkusteta vain matkustamisen vuoksi vaan pohditaan läsnäolon ja liikkumisen tarpeellisuutta kriittisesti, muotoutuu toivottavasti kansainvälisen teatterityön arkipäiväksi.
Opit ja jatko
Sen lisäksi, että Das Gespenst der Normalitätin tuotannon yhteydessä olemme oppineet, että alalta puuttuvat tekijänoikeuskäytänteet ja että moni työvaihe on tällaisessa yhteydessä tehtävissä etäyhteyksin, olemme havainneet, että remake-tekeminen on taiteellisesti mielekästä.
Bochumissa nähdään harkittu ja hiottu näyttämökieli, joka on saatu kasaan lyhyessä ajassa ilman kiireen tuntua. Näytelmää on sovitettu jonkin verran saksalaiseen viitekehykseen, ja vanhaa on voitu myös kirkastaa. Schauspielhaus Bochumilla on oikeudet kiertää teoksen kanssa sopimusajan puitteissa, joten Tavallisuuden aaveen mahdollinen Saksan-kiertue toteutuu ekologisemmin kuin se toteutuisi suomalaisryhmän kanssa. Silti monen suomalaistaiteilijan työ ja ajattelu tulee näkyväksi Saksassa tämän konseptin kautta.
Remake-versioiden tekeminen eri kielialueille ja kulttuurisiin konteksteihin tuntuu mielekkäältä tavalta Turunen Companyn näkökulmasta. Turunen Companylla on halu miettiä esitysten konseptoimista, liikuttelua ja saattamista uusien yleisöjen eteen jatkossakin. Työtä tehdään TINFOn LUO-hankkeen tukemana.
Kirjoittanut Heidi Backström
Das Gespenst der Normalität, ensi-ilta 11.9.2021
Kuva: Michael Saup