23.03.2023
SHTL: Kulttuuri ei ole luksustuote vaan kansakuntamme kivijalka
”Teatteriharrastuksen myötä olen kasvanut siksi ihmiseksi, kuka nyt olen.--.”(Kansalaisfoorumi 2022.)
Tutkimukset osoittavat, että taide- ja kulttuuriosallistuminen vahvistaa hyvinvointia sekä mielenterveyttä. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä. Kulttuurin harrastamisella koetaan olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään useilla osa-alueilla. (Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset Kansalaisfoorumi 2022).
Kulttuuriharrastukset ovat avainasemassa hyvinvoinnin parantumisessa. Taiteen tekeminen ja kokeminen lisää hyvinvointia, tukee henkistä jaksamista, mielenterveyttä ja kriisinsietokykyä. Monivuotinen kulttuuriharrastus tarjoaa yhteisön johon kuulua, synnyttää elämänmittaisia ystävyyssuhteita, lisää osallisuutta, tuo turvaa sekä vähentää yksinäisyyttä ja erillisyyden kokemusta. Kulttuuri antaa sekä kokijalle että tekijälle.
Hyvinvoinnin merkittävien hyötyjen lisäksi kulttuuriala on tutkitusti merkittävä pala Suomen taloutta ja työllisyyttä. Suomen Harrastajateatteriliitto, Työväen Näyttämöiden liitto ry ja Finlands Svenska Ungdomsförbund rf arvioivat keväällä 2021 että vuonna 2019 harrastajateatterit työllistivät 1480 teatterialan ammattilaista yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla. Taloustutkimuksen (2022) ja Taku ry:n koonnin mukaan valtion tukiessa kulttuuria 1,2 mrd eurolla, ala tuottaa 13 mrd euroa.
Kulttuuri ja kulttuurin harrastaminen ei ole vain luksusta vaan jokaisen kansalaisen perusoikeus, laajasti työllistävä sekä hyvinvointia tutkitusti tuottava kasvuala sekä elintärkeä kansakunnan identiteetin rakentaja.
Paula Risikko
Kansanedustaja
Suomen Harrastajateatteriliiton puheenjohtaja
Sanna Saarela
Toiminnanjohtaja
Suomen Harrastajateatteriliitto
Lähteitä ja lisätietoa:
Suomen Harrastajateatteriliiton eduskuntavaalitavoitteet