Sara Kuusi, Sirkuksen tiedotuskeskus
Työvaihto-organisaatio: Hors les murs, Pariisi,Ranska
Les Subsistances, Lyon, Ranska
Ajankohta: 3.4.–13.4.2013
Taustaa
Vaihtoni sisältö ja kohteet räätälöitiin työantajani Sirkuksen tiedotuskeskuksen kehittämistarpeiden perusteella. Tiedotuskeskus on asiantuntijaorganisaatio, jonka tavoitteena on sirkustaiteen aseman parantaminen Suomessa ja kansainvälisellä toimintakentällä. Toimintamalleja ja käytännöntyökaluja (esim. tilastointia, dokumentaatiota ja verkostotyöskentelyä) kehitetään säännöllisesti ja kansainväliset esimerkit ovat välttämättömiä tässä kehitystyössä.
Ranska on nykysirkuksen suuri maa, eräänlainen suunnan näyttäjä ja tuntui luontevalta lähteä etsimään hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä juuri sieltä.
Koska olen vasta alkuvuodesta aloittanut uudessa työssäni sirkuksen kentällä, oli minulle tärkeää päästä verkostoitumaan eurooppalaisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Sirkuskenttä on kansainvälistä luonteeltaan ja kentän kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää ylläpitää ja laajentaa kansainvälisiä suhteita ja kontakteja.
Työvaihtoni tavoitteet
Matkan tarkoituksena oli tutustua Ranskan valtion rahoittaman tiedotuskeskuksen Hors les murs -organisaation toimintaan. Organisaatio mm. kerää, arkistoi ja jakaa tietoa sirkuskentästä, järjestää koulutusta ja neuvontaa, organisoi ammattilaistapaamisia sekä julkaisee lehteä. Hors les murs:in toimistossa Pariisissa on sirkusalan kattava arkisto (peräti 2 500 artikkelia, 1 000 julkaisua, 200 opinnäytetyötä ja yli 2500 videoteosta).
Oman työorganisaationi kannalta oli kiinnostavaa selvittää mm. seuraavia kysymyksiä: miten laajaa kokoelmaa konkreettisesti kartutetaan ja hoidetaan? Miten ja millä kriteereillä tilastotyötä tehdään? Miten asiakkaita palvellaan ja mitä kaikkea palvelua ammattilaiset/taiteilijat/yleisö voi saada? Miten toimintaa rahoitetaan ja miten yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa toimii?
Lyonissa tavoitteena oli selvittää yleisemmin sirkuskentän tilannetta ja peilata sen asemaa valtakunnallisesta sekä alueellisesta näkökulmasta. Halusin myös tutustua residenssitoimintaan ja maineikas keskus les Subsistances valikoitui tutustumiskohteeksi.
Les Subsistances kulttuurikeskus kutsuu itseään esittävän taiteen laboratorioksi ja se on tunnettu poikkitaiteellisista esityksistä ja mielenkiintoisesta kansainvälisestä residenssitoiminnasta. Sirkus on ollut hyvin edustettuna taiteilijavalinnoissa ja tavoitteeni oli selvittää miten residenssitoimintaa käytännössä pyöritetään ja miten valitut taiteilijat osallistuvat paikallisen asukasyhteisön elämään. Les Subsistances järjestää säännöllisesti yleisötilaisuuksia ja ammattilaistapaamisia ja tämä toiminta on Sirkuksen tiedotuskeskuksen näkökulmasta erittäin kiinnostavaa.
Les Subsistances kuuluu ranskalaiseen les Territoires de Cirque–verkostoon, joka yhdistää 20 eri esittävän taiteen organisaatiota yhteistyöhön. Kiinnostavaa oli selvittää tarkemmin minkälainen asema ja identiteetti tämäntyyppisellä kansallisella verkostolla on ja voisiko se olla mallinnettavissa myös Suomeen?
Opintomatkan havaintoja
Sirkuksella on merkittävä jalansija Ranskan kulttuurikentällä. Sirkusta on tarjolla lähestulkoon joka kolkassa - maaseutukylien katutapahtumissa, lukuisilla festivaaleilla, kulttuurikeskuksissa ja laitosteattereiden lavoilla. Mutta kuten muuallakin Euroopassa, kulttuurin rahoitusta ollaan Ranskassakin lähivuosina leikkaamassa ja sirkuksen on kiristyvässä tilanteessa osoitettava elinvoimaisuutensa ja merkittävyytensä taiteen kentällä.
Hors les Murs -organisaatio
Hors les Murs:in kaltaisilla organisaatioilla on tärkeä rooli tässä kulttuuripoliittisessa keskustelussa. Hors les Murs on kerännyt jo 20 vuoden ajan tilastoja ja kartoittanut arkistoaan ranskalaisesta sirkuksesta. Organisaatiossa työskentelee parhaillaan 13 henkilöä. Näistä kolme vastaa tilastoinnista, arkistoinnista ja videoteekista. Yksi henkilö vastaa tutkimustoiminnasta ja yksi neuvonnasta. Neuvontavastaava tapaa säännöllisesti nuoria taiteilijoita ja ryhmiä ja opastaa heitä eteenpäin / jakaa kontakteja. Palvelu on koettu erittäin tarpeelliseksi ja tapaamisia pyydetään jatkuvasti. HM järjestää myös mentorointipäiviä tuottajille ja aloitteleville taiteilijoille. Teemat liittyvät useimmiten tekijänoikeuksiin ja muihin juridisiin kysymyksiin sekä kiertuetoimintaan.
Näiden toimintojen lisäksi, HM:lla on merkittävä kulttuuripoliittinen rooli. Organisaatio järjestää säännöllisesti erilaisia seminaareja ja keskusteluja ajankohtaisista teemoista. Parhaillaan torstaina 4.4.2013 oli käynnissä seminaari katutaiteen tulevaisuudesta otsikolla ”Quels art pour quelles rues”? Marseillen kaupunki on parhaillaan yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista 2013 ja HM on ollut organisaationa mukana suunnittelemassa sinne sirkusaiheisia ammattilaistapaamisia ja seminaareja.
Tutustuin tarkemmin Hors les Mursin palveluihin, kirjastoon, tilastoihin ja videoteekkiin. Organisaatio koordinoi myös sirkustutkimusta ja eri yliopistotasoisia tutkimuksia laaditaan usein poikkitaiteellisista teemoista. HM järjestää säännöllisesti Journées d’études -tapahtumia tutkijoille ja kaikille tutkimuksista kiinnostuneille. Näiden tapahtumien pohjalta on myös perustettu Cherheurs cirque –tutkijakollektiivi, joka seuraa epävirallisella tasolla sirkustutkimuksen tilaa Ranskassa. HM ehdottaa tutkimusteemoja ja tarpeita eteenpäin kouluille ja yliopistoille. HM:n sivuille on myös koottu lista sirkusalan tutkijoista.
Tilastointia kerätään sekä ryhmistä että niiden yksittäisistä esityksistä. Kyselylomakkeet lähetetään sähköpostitse ryhmille säännöllisin väliajoin. Viimeisin koottu tilastotieto on vuodelta 2010. Organisaatiossa on parhaillaan käynnissä tietojärjestelmän uudistus ja tämä on vaikeuttanut tilastotyön arkea sekä yhteenvetojen laatimista.
Esitysten lehdistöseuranta on myös osa HM:n toimintaa. Sen sijaan esityskalenterin ylläpidosta on luovuttu, mutta CircoStrada lehden yhteydessä julkaistaan kolme kertaa vuodessa ”Les brèves” liitettä ja esityskalenteria.
HM:n valokuva-arkisto on valtaisa, siihen kuuluu jo yli 100 000 valokuvaa. Näistä noin 1 000 on digitoitu ja ne löytyvät tietokannasta. Videomateriaali on kuitenkin osoittautunut kiinnostavammaksi yleisölle ja niitä katsotaan enemmän. Noin 5000 videota on koottu arkistoon ja näistä suurin osa löytyy myös tietokannasta.
HM:n arkisto on saavuttanut ainutlaatuisen aseman Ranskassa ja kansainvälisillä toimintakentällä. Sain vierailusta konkreettisia ideoita kotimaiseen kehitystyöhön. Sain samalla myös mahdollisuuden katsoa etäämmältä omia työskentelytapojamme ja peilata niitä kansainvälisiin esimerkkeihin.
Sirkusta Ranskassa
Sirkustaide lähti Ranskassa nousuun 1970-luvulta lähtien kun uudenlaista sirkusosaamista ja -taidetta kehittyi perinteisen sirkuksen rinnalle. Suurin edistysaskel nykysirkuksen kehityksen kannalta tapahtui kuitenkin vasta vuonna 2001, jonka kulttuuriministeriö nimesi sirkuksen valtakunnalliseksi teemavuodeksi. Kyseisenä vuonna tehtiin lukuisia merkittäviä poliittisia päätöksiä ja linjauksia. Sirkukselle kanavoitiin lisää julkista tukea ja myös investointeihin satsattiin lisää rahaa.
Tämän vuoden jälkeen ala lähti valtaisaan kasvuun ja myös rahoitus moninkertaistui. Ryhmien määrä on ollut siitä lähtien jatkuvassa nousussa (vuonna 1990 tilastoitiin 150 nykysirkusryhmää, vuonna 2010 jo reilut 440 kpl). Taiteilijoiden määrä aiheuttaa kuitenkin jatkuvia paineita tuotantostruktuurien ja levityskanavien kehittämiseen sekä verkostojen vahvistamiseen.
Ranskassa sirkuksen suurin rahoittaja on valtio ja sen jälkeen alueviranomaiset. Ministeriön tuki kattaa 20% koko sirkuskentälle suunnatusta tuesta ja 80% saadaan eritasoisilta alueviranomaisilta.
Sirkuksen teemavuonna parannettiin myös sirkuksen alueellista näkyvyyttä ja tuotannollisia rakenteita. Kulttuuriministeriö, alueviranomaiset, kunnat ja sirkusalan ammattiliitto allekirjoittivat sopimuksen sirkuksen alueellisen aseman vahvistamisesta. Käytännössä tämä johti siihen, että alueelliset tahot Pôles régionaux de cirque perustettiin eri puolille Ranskaa. Tällä hetkellä näitä sirkuksen alueellisia toimijoita on 11kpl. Toimijoilla on vahva tuotannollinen rooli, he saavat valtion ja alueviranomaisten avustusta residenssitoimintaan ja tuotantotukiin, jotka he voivat kanavoida suoraan ryhmille.
Ranskassa on myös erillinen ja paljon kehuttu aluetoimijoiden verkosto Les Territoires du Cirque, johon kuuluu 20 erilaista organisaatiota. Tämä alueellinen kattavuus on suomalaisin silmin jotain aivan ainutlaatuista ja sellainen vahvuus, jota kannattaisi pyrkiä kehittämään myös meillä.
Sirkuskoulujen asema on Ranskassa erittäin vahva. Valtion sirkukselle suuntaamasta budjetista yli kolmasosa on suunnattu koulutukseen. Koulutus on korkeatasoista, mutta koulujen ylläpitäminen on kallista. Keskustelua käydään siitä, onko koulutukseen satsaaminen järkevää kun kaikille ei ole tarjolla töitä valmistumisen jälkeen? Rahoitusta tarvitaan kipeästi myös tuotannollisten rakenteiden ja levityskanavien kehittämiseen.
Lyonissa pääsin kuulemaan aluetoimijoiden, taiteilijoiden ja koulun edustajien näkemyksiä sirkuksen asemasta, tulevaisuudesta ja rahoituksesta. Lyonin kaupungin kulttuuripolitiikalle on ominaista kulttuurin nivominen alueelliseen, sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen kehitystyöhön, ja asukkaiden osallistaminen on yksi kulttuurityön punaisista langoista. Tämä toimintatapa kävi selkeästi ilmi myös vierailuni tutustumiskohteissa Les Subsistances residenssikeskuksessa ja École de Cirque de Lyon sirkuskoulussa.
Les Subsistances
Les Subsistances kulttuuri/residenssikeskus toimii kaupungin omistamassa vaikuttavassa tilassa, joka on entinen luostari ja armeijan käytössä ollut leipomo ja viljavarasto. Alue on pinta-alaltaan yli 22 000m2, kulttuurikeskuksen käytössä on 10 000m2 ja alueen muissa tiloissa sijaitsee Taidekorkeakoulu (École Nationale des Beaux-Arts). Subsistancen vuosibudjetti on reilut kaksi miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa avustuksina kaupungilta, 300 000 euroa alueviranomaisilta ja n.70 000 euroa valtiolta). Kulttuurikeskuksessa työskentelee 17 ihmistä ja muutama harjoittelija. Keskus ei maksa tiloista laisinkaan vuokraa.
Kulttuurikeskus on yksi niistä laitoksista, jotka ovat allekirjoittaneet Charte de coopération culturelle – kulttuurisopimuksen Lyonin kaupungin kanssa. Sopimus otettiin käyttöön kymmenisen vuotta sitten ja se velvoittaa kulttuurilaitoksia tekemään alueellista ja sosiaalista työtä lähiyhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Residenssiryhmiä ja taiteilijoita velvoitetaan siis tekemään erilaisia yleisötyöhankkeita, mutta ketään ei kuitenkaan pakoteta siihen. Subsistances tekee todella pitkäjänteistä ja merkittävää yleisötyötä, mutta taiteellinen kunniahimo ja sisältö ovat kuitenkin kaiken lähtökohtana.
Les Subsistancen residenssitoiminta on vaikuttavaa. Tiloissa on käytössä 17 huonetta sekä lukuisia yhteistiloja. Mitään erillistä hakuaikaa residensseille ei ole, johtaja ja taiteellinen johtaja tekevät valinnat jatkuvan haun perusteella ja he myös kutsuvat taiteilijoita tekemään tilaustöitä. Usein residenssitaiteilijat valitaan teemojen kautta, joita johtajat linjaavat. Korkea taiteellinen taso on tärkein kriteeri taiteilijavalinnoissa. Sirkus on ollut vuosien aikana hyvin edustettuna taiteilijavalinnoissa.
Subsistances toimii myös osatuottajana residensseissä valmisteltavissa teoksissa ja he jakavat ryhmille tuotannollista tukea. Jokainen residenssi on yksilöllinen kuten myös niihin satsatut taloudelliset ja tuotannolliset resurssit. Subsistancen näkökulmasta taiteellisen prosessin koko kaari on kiinnostava ja se myös halutaan avata yleisölle. Tämän takia he juuri kutsuvat itseään luovuuden laboratorioksi, itse esitys ei ole se merkittävin tuotos vaan sen tekeminen. He järjestävät säännöllisesti yleisötilaisuuksia ja ammattilaistapaamisia, esitysten demoja ja työpajoja erilaisten yleisöryhmien kanssa.
Subsistancen yleisö on nuorta, 55% on alle 30v. Pääsyliput ovat halpoja ja salit ovat lähes aina täynnä. Yleisö osallistuu aktiivisesti myös keskustelutilaisuuksiin, joita järjestetään residenssitaiteilijoiden kanssa. Yleisölle järjestetään työpajoja, taiteilijatapaamisia sekä ilmaisia historiallisia draamakierroksia, jotka ovat todella suosittuja. Alueen kulttuurihistoria on mielenkiintoinen ja se myös halutaan jakaa yleisön kanssa.
Subsistances tekee paljon yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja ryhmien kanssa, jotta eri yleisöt ja erikoisryhmät tavoitettaisiin. Keskuksessa työskentelee yksi henkilö, joka on erikoistunut sosiaalipuolen yhteistyöhankkeisiin. Subsistances tekee yhteistyötä terveysalan eri yksiköiden kanssa, erityisesti mielenterveyspotilaiden kanssa. Keskus toteuttaa myös yhteistyössä Lyonin sirkuskoulun kanssa viikoittaisia « Handicirque” työpajoja sirkuskoulun opiskelijoille ja vammaisille lapsille.
Susbistances toteuttaa monipuolista kouluyhteistyötä. He kokevat, että on tärkeää rakentaa koululaisille kulttuuripolkuja ns. trajectoires, eli koululuokat tulevat useamman kerran katsomaan tiettyä esitystä sen eri valmistumisvaiheissa.
Les Subsistances tekee jonkun verran yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Yhteistyömallit ovat sisältäneet mm. pienimuotoista sponsorointia, räätälöityjen tilaustapahtumien järjestämistä (mm. työhyvinvointitapahtumia ja yritysjuhlia). Suosittu myyntituote ovat olleet paketit, joihin kuuluvat ensin opastus kulttuurihistorialliseen alueeseen ja sitten sen jälkeen pääsylippu illan esitykseen. Mielenkiintoinen elementti on, että Subsistances toimii kaupungin tilassa, josta he eivät maksa vuokraa, mutta he voivat kuitenkin vuokrata tiloja eteenpäin ja saada niistä tuloja.
Les Subsistances kuuluu kehuttuun Les Territoires du Cirque verkostoon. Keskuksen johtajan mukaan verkosto toimii todella hyvin, siinä on mukana paljon hyviä toimijoita ja yhteistyö on kannustavaa ja tasa-arvoista. Verkoston puitteissa selkeytetään parhaillaan residensseihin liittyvää työtä ja ennen kaikkea termejä, joita siitä käytetään. Verkosto viestittää myös rahoittajille eteenpäin kehittämistarpeista. Tästä hyvä esimerkki on Cirque en campagne- julkaisu, jossa oli linjattu 10 kriittisintä kehittämiskohdetta rahoittajille ja päättäjille. Subsistancen johtajan mukaan niistä tärkeimmät ovat harjoitustilojen lisääminen ja levityskanavien kehittäminen.
École de Cirque de Lyon
Lyonin kaupungin sirkuskoulu, École de Cirque de Lyon, toimii asukastalolla, joka on myös eräänlainen nuoriso/kulttuuritalo. Tila on kaupungin omistama ja vastaavia asukastaloja on 12 kpl kaupungin eri lähiöissä. Ne on sijoitettu yleensä kaupungin haasteellisiin kaupunginosiin. Sirkuskoulun rakennus on vaatimaton, siellä on yksi sali ja aulatila. Uusia tiloja kaivataan kipeästi.
Oppilaat valitaan kokeiden perusteella kaksivuotiseen koulutukseen. Koulutus on ilmaista opiskelijoille ja jokaiselle vuosikurssille valitaan 12 oppilasta. Opetus valmistaa oppilaita pyrkimään valtiollisiin korkeakouluihin.
Koulu oli todella mielenkiintoinen paikka, varsinkin sen yhteiskunnallisen roolin ja alueellisen vaikuttavuuden takia. Koulun johtaja korostikin, että sirkus on avainasemassa alueen kehittämistyössä. Koulu tekee säännöllisesti yhteistyötä alueen koulujen, päiväkotien ja kirjaston kanssa. Kohtaamiset ja dialogi kaupunginosan asukkaiden kanssa on osa koulun identiteettiä ja työntekijät antavat paljon painoarvoa tälle seinien ulkopuoliselle toiminalle.
Koulu on saanut vuonna 2010 Scène découverte -statuksen, jonka Ranskan kulttuuriministeriön alueellinen hallintoelin DRAC myöntää tahoille, jotka tukevat nuorten taiteilijoiden tuotantoja ja luovaa kehittymistä. Sirkuskoulu tukee noin kolmea aloittelevaa sirkusryhmää vuodessa antamalla harjoitustiloja ilmaiseksi sekä tuotannollista apua.
Vaikka vahva poliittinen tuki ja institutionaalinen asema vielä puuttuvat sirkukselta Lyonissa, on sen suosio selvästi vakaata. Sirkuskoulun seinät paukkuvat kun harrastelijoiden ja oppilaiden kiinnostus ylittää tarjonnan ja les Subsistances -residenssikeskuksen sekä teattereiden sirkusesitysten katsojamäärät ovat merkittäviä. Kaupunginteatteri Théâtre de la Nouvelle Génération:in ohjelmistossa oli samalla viikolla tarjolla mm. Circo Aereon esitys Trippo. Esitys on ollut valtava menestys Ranskassa, jossa se onkin kiertänyt saleja jo kohta yhdeksän vuoden ajan. TNG teatterin katsomoon mahtuu lähes 700 katsojaa ja paikalla oli huhtikuun alun päiväesityksessä yli 400 lasta.
Muutkin Lyonin kaupunginteatterit ohjelmoivat säännöllisesti sirkusta ja les Céléstins:in teatteri järjestää mm. vuosittain utoPistes sirkusfestivaalia. Festivaalin taiteellisena johtajana toimii ranskalainen sirkustaiteilija Mathurin Bolze. Lyonista kotoisin oleva Mathurin työskentelee säännöllisesti myös sirkuskoulun kanssa, hän vetää siellä työpajoja ja ohjaa aloittelevia ryhmiä. Tämä asetelma kuvaa hyvin sirkuksen monimuotoisuutta, sirkusta voi luoda ilman ristiriitaa yhtä hyvin arvostetun laitosteatterin lavalla kuin lähiön aluetalossa.
Lopuksi
Sirkuksen kannalta Lyon ei ehkä ole dynaamisin mahdollinen ranskalainen kaupunki. Lyhyessä ajassa sain kuitenkin kokea, että sirkusta on tarjolla ilahduttavan paljon erityyppisillä areenoilla. Les Subsistances residenssi/kulttuurikeskus oli todella mielenkiintoinen tutustumiskohde ja esimerkki taiteellisesti korkeatasoisesta, kaikentyyppisille yleisöille avoimesta residenssikeskuksesta. Keskuksen tiivis yhteistyö kaupungin eri viranomaisten kanssa antoi paljon ajattelemisen aihetta. Ranskan aluetoimijoiden verkoston Les Territoires du Cirquen toimintamalli oli erittäin kiinnostava ja vastaavanlaiselle alueelliselle verkostolle olisi selkeä tarve myös Suomessa.
Oman organisaationi näkökulmasta oli hyödyllistä saada konkreettisia esimerkkejä työkaluista liittyen sirkuksen tilastointiin ja dokumentointiin. Hors les Mursin monipuolinen tutkimustoiminta herätti ajatuksia kotimaisen sirkustutkimuksen kehittämisestä. Hors les Murs on tehnyt ammattimaisesti työtä sirkuksen kentällä jo 20 vuoden ajan ja koin keskustelut organisaation työntekijöiden kanssa todella avartaviksi. Samalla ymmärsin myös, että käytännönkysymykset, joita työstämme arkisesti, ovat yllättävänkin samantyyppisiä.
Vaihtoni oli ohjelmaltaan tiivis vaikkakin suhteellisen lyhyt ajanjaksoltaan. Koen kuitenkin, että matka vastasi asetettuja tavoitteita sekä henkilökohtaisella tasolla että työantajani näkökulmasta. Sain paljon uusia näkemyksiä ja ideoita työhöni ja pääsin tutustumaan kiinnostaviin uusiin toimintatapoihin. Koin arvokkaaksi verkostoitumisen alan kansainvälisten tekijöiden kanssa ja se osaltaan vahvisti oman ammattitaidon kartuttamista kansainvälisellä toimintakentällä. Verkostotoiminnan puitteissa sain myös mahdollisuuden jakaa markkinointimateriaalia ja tietoa suomalaisista ryhmistä.
Pariisi
Hors les murs organisaatio, www.horslesmurs.fr
Lyon
Les Subsistances , www.les-subs.com
L’école de Cirque de Lyon, www.ecoledecirquedelyon.com
Mission culturelle de la Ville de Lyon, www.polville.lyon.fr