24.11.2017

Sofian maailma 6

Sen edestään löytää

Minun täytyy tunnustaa, että kun olen alkanut tutkia satumaista sanontojen maailmaa, en voi lopettaa käyttää niitä.  Niitä on niin paljon, joten ne sopivat mihin tahansa tilanteeseen.

Jos suomen kielellä on monia ilmaisuja, jotka muistuttavat Kalevalaa, italiaksi paljon tyypilliset sanonnat tulevat Raamatusta. Esimerkiksi, sanonta “chi semina vento raccoglie tempesta” (kirjaimellisesti: minkä tuuli kylvää, sen myrsky korjaa) on munainen latinalainen sananlasku, joka on johdettu Raamatun kirjasta, jonka juutalainen profeetta Hoosea kirjoitti. Tälle merkityksen puolesta suomalainen vastine on ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”. Tämä taas tulee saksalaisesta perinnöstä. Silti, muinaisesta alkuperästä huolimatta, tämä muoto (”what goes around comes around”) ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 1974 Eddie Stonen kirjassa Donald writes no more.

Toinen mielenkiintoinen esimerkki italialaisen kielen pittoreskeista kuvista on sanonta ”altezza mezza bellezza” (pituus on puoli kauneutta), joka tarkoitta, että jos joku on pitkä, puolet hänen kauneudestaan on jo varma. Miljoonat ihmiset Italiassa ja naapurimaissa käyttävät tätä ilmaisua, mutta sen alkuperä on edelleen epävarma. Ajatellaan, että se tulee muinaisesta Kreikasta, jossa jumalia kunnioitettiin heidän sielunsa korkeuden takia. Äskettäinen tutkimus on osoittanut, että pitkät miehet ovat yleensä halukkaampia pettämään kumppaninsa ja he ovat myös menestyneimpiä työelämässä. Esimerkiksi Napoleon ei varmaankaan olisi samaa mieltä!

Italian teatteriympäristössä on hyvä tapa toivottaa toisilleen "merda" ennen ensi-iltaa. Kun tiedetään, että merda tarkoittaa paskaa, voisi ihmetellä, miten tällaisella sanonnalla toivotetaan onnea. Selitys on hyvin yksinkertainen: 1700-1800 -luvuilla, kun teatteri oli suosituimmillaan ainoa kuljetusväline, joka mahdollisti rikkaiden ihmisten siirtymisen ensi-iltaan, oli postivaunut. Ja kuten tiedetään, postivaunuja vetivät hevoset ja mitä enemmän postivaunua sitä enemmän hevosia. Ja missä hevonen, siellä…  Paskan määrä oli suoraan verrannollinen yleisön määrään, mitä enemmän hevosenlantaa teatterin edessä oli, sen menestyneempi esitys oli. Mysteeri on ratkaistu: paskan toivottaminen teatterimaailmassa ei ole loukkaus.

Kun puhutaan tyypillisistä suomalaisista sannoista, on tietenkin vaikeampaa minulle tunnistaa lauseen syvää merkitystä, etenkin kun sananlaskusta on erilaisia variaatioita. Teoksessa Suomen kansan sananlaskuja on Elias Lönnrotin keräämiä vanhoja kansan sananlaskuja ennen muuta itäsuomalaisilta ja rajantakaisilta alueilta. Siitä löytyy esimerkiksi versioita sanaparresta: ”Mies tulee räkänenästä, toinen toljan tohjanasta, vaan ei tyhjän naurajasta”.  Lönnrotin kokoelmassa on myös tällainen muunnos: ”Mies tulee räkänenästä; ei tule tyhjän itkijästä”. Mutta huolimatta kunnioitetuista esimuodoistaan, suosituin versio nykyään on ”Mies tulee räkänokastakin, muttei turhan naurajasta”.

Onko suomalainen teatterikin sitä, jossa ei sallita iloa ja naurua. Voiko ihminen nauraa turhaan? Nämä kysymykset tulevat spontaanisti. En ole vielä löytänyt vastausta, myös siksi, että kaikissa esityksissä jotka olen toistaiseksi nähnyt Suomessa, ironia oli vahva osa näytelmä ja yleisö oli aina valmis ja halukas nauramaan.

Sananlasku kuvaa kaiketikin suomalaista vakavuutta ja jokaiselle suomalaiselle on epäilemättä helppoa palauttaa tämä merkitys tähän erityiseen kuvaan, kun taas minulle sanonnan todellinen olemus pysyvät eräänlaisena mysteerinä. Sananlaskujen tutkimus on ehkä yksi tehokkaimmista lähestymistavoista kieliin, koska sen avulla voit tutkia syvällisimpiä ja muinaisimpia tekijöitä, joista jokainen kieli rakentuu. Sanontojen analyysin ansiosta voi päätellä kulttuurisia käsitteitä ja asenteita, joita ei ole helppo löytää yksinkertaisista kieliopillisista tutkimuksista. Juuri tästä syystä, kun joku saa yhteyden tähän syvään osaan kieltä, hän voi sanoa, että olen vihdoin oppinut kielen. Onnea matkaan kaikille kielenoppijoille!

 

Sofia d’Alessandro

Kirjoittaja on Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) Erasmus-harjoittelija syksyn 2017 ajan