Silmänkääntäjä

Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) perusti vuonna 1998 Silmänkääntäjä-palkinnon, jota aluksi jaettiin joka toinen vuosi Maailman teatteripäivänä valtakunnallisessa juhlassa. Palkinnon kautta TINFO haluaa nostaa esiin mahdollisimman monipuolisesti sitä työtä, jota teattereissa tehdään maan teatteritaiteen hyväksi.

Silmänkääntäjä-palkinnon nimi muistuttaa ensimmäisestä suomenkielisestä näytelmästä, Pietari Hannikaisen Silmänkääntäjästä, mutta samalla se viittaa teatteritaiteen ominaispiirteisiin toden ja fiktion, katsojan ja esiintyjän väliseen vuorovaikutussuhteeseen, teatterin taikaan ja vetovoimaan.

Silmänkääntäjiä voi löytyä mistä tahansa teatterin ammattikunnasta. He ovat henkilöitä, jotka omassa tehtävässään ja omalla alueellaan ovat vaikuttaneet ilahduttavasti teatterin esitystoimintaan, työn laatuun tai imagoon. Palkintoja voidaan myöntää useampia kerrallaan eikä elämäntyönkään palkitseminen ole kokonaan pois suljettu.

TINFO nimeää uuden palkintoraadin jokaista palkitsemiskertaa varten. Raati ottaa vastaan teatterialalta tulleita ehdotuksia, mutta ei ole sidottu niihin.

Palkinnonsaajat 1998-2017

2017: Wasa Teaterin yleisötyöntekijät Nina Dahl-Tallgren ja Sarah Bergkulla
2015: Rakastajat-teatteri, 24h Plays -konseptin tuomisesta Suomeen
2013: Turun Kaupunginteatterin suuren näyttämön näyttämötekninen henkilökunta
2012: Pate Pesonius, valokuvaaja ja graafinen suunnittelija
2011: Jarkko Lahti ja Ari-Pekka Lahti
2010: Hanna Kirjavainen Rospuutto-ryhmän perustamisesta
2006: Tarpeistonhoitaja Johanna Harjunpää, näyttämömies-näytelmäkirjailija Marja Davidsson ja ohjaaja Kaija Viinikainen
2004: Teatterinjohtaja Aila Lavaste
2002: Puvustonhoitaja Pirkko Paananen
2000: Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman, tarpeistonsuunnittelija Juhani W. Rytkölä, Museonjohtaja Hanna-Leena Helavuori, professori Pentti Paavolainen
1998: Tuotantosihteeri Sirpa Hölttä, teatterinjohtajan sihteeri Leila Lensu, valosuunnitteija Esa Kyllönen, näyttelijä Johan Storgård, kapellimestari Petri Tiainen, näyttelijä Tuula väänänen, kuiskaaja Juha Äystö, lippumyymälänhoitaja Ruth Dahlberg

2017

Palkinnonsaajat: Wasa Teaterin yleisötyöntekijät Nina Dahl-Tallgren ja Sarah Bergkulla

Kuka olen ja mikä historiassa ja lähelläni on tehnyt minusta sen joka olen? Mikä on minulle tärkeää? Mitä tiedän taustastani? Miltä tuntui, kun Suomi itsenäistyi? Miltä Suomi näyttää nyt? Mihin uskomme?  Harvoin uskallamme esittää itsellemme tällaisia tunteita ja tuntemuksia koskevia kysymyksiä.

Wasa Teater, ruotsinkielisen Pohjanmaan alueteatteri on yleisötyössään johdattanut alueen lapsia ja nuoria identiteettikysymysten äärelle ja historian kautta katsomaan tulevaisuuteen.

Teatterin yleisötyöntekijät teatteripedagogit Nina Dahl-Tallgren ja Sarah Bergkulla ovat kekseliäitä, yhteistyökykyisiä ja peräänantamattomia intomieliä, jotka ovat uskaltaneet luottaa lasten ja nuorten kykyyn löytää vastauksia ja ratkaisuja sekä käsitellä omia tunteitaan. He ovat luoneet myös helpon ja kätevän työkalun, joita voidaan käyttää lasten ja nuorten kanssa toimiessa. Näitä niinkutsuttuja tunnekortteja on eri luokka-asteille.

Yleisötyö teatterissa voi auttaa tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemissa, itseluottamuksen rakentamisessa.

Teatteri tarvitsee Nina Dahl-Tallgrenin ja Sarah Bergkullan kaltaisia asialleen omistautuneita yleisötyön ammattilaisia.

2015

Palkinnonsaaja: Rakastajat-teatteri, 24h Plays -konseptin tuomisesta Suomeen

Kuusi näytelmäkirjailijaa, kuusi ohjaajaa, joukko näyttelijöitä – ja aikaa yksi vuorokausi. Vuorokauden sisällä kirjoitetaan kuusi pienoisnäytelmää ja tehdään ne esityksiksi. Tarjolla on pelottoman ja pelottavan vapauden hetkiä, ennakoimattomuudesta syntyvää villiä leikkiä. Teatterin ei tarvitse olla viimeistä hippusta myöten pitkään ja hartaasti valmisteltu gourmet-illallinen. Se voi olla myös pop-up -ruokaa. Instant-teatteri antaa tilaa näyttelijäntyölle tavalla, joka koukuttaa katsojansa ja tuo teatterille uusia ystäviä.

24h Plays -ihme koettiin ensimmäisen kerran Lainsuojattomat-festivaalilla Porissa vuonna 2013. Rakastajat-teatteri toi tämän Philip Naudén ja Tina Fallonin Yhdysvalloissa kehittämän mainion konseptin Suomeen. Kaikkea ei aina tarvitse keksiä itse. On hienoa, että teatterilla on tuntosarvet myös Suomen ulkopuolelle.

2013

Palkinnonsaaja: Turun Kaupunginteatterin suuren näyttämön näyttämötekninen henkilökunta

Silmänkääntäjä-palkinnon valitsijaraadille esitettiin useita hyviä ehdokkaita. Valinta ei ollut helppo, mutta kun se saatiin tehtyä, se tuntui heti oikealle. Tämä nyt palkittava tekijä ei katsojille yleensä näy. Kun kaikki toimii, ei katsoja edes tiedä, mitä kaikkea hämmästelee ja mitä kaikkea elämyksen eteen on tehty, jotta teatterin ihme tapahtuisi.

Silmänkääntäjä-palkittava on ollut erittäin joustava, ahkera, kärsivällinen (ehkä joskus kärsiväkin) ja välttämätön hienojen taideteosten synnytyksessä ja elossa pitämisessä. Kun sataa hiekkaa, kun seinät kaatuvat ilta illan jälkeen, on takana näkymättömissä aina näyttämötekniikan väkeä. Jos näyttämöllä on täytetty lehmä, jonka silmiä pitää kääntää, he sen tekevät kirjaimellisesti!

Silmänkääntäjä-palkinnon saa tänä vuonna Turun Kaupunginteatterin suuren näyttämön näyttämötekninen henkilökunta.

2012

Palkinnonsaaja: Pate Pesonius, valokuvaaja ja graafinen suunnittelija

Pate Pesonius on teatterin todellinen taustavaikuttaja. Pesonius on ollut osaltaan antamassa teatterille visuaalista ilmettä ja luomassa mielikuvaa teatterista ajankohtaisena ja kiinnostava taidemuotona. Teatterin kuvallinen markkinointi on syytä tuoda uudelle vuosituhannelle ja Pesonius on tehnyt tässä suhteessa erittäin tärkeää työtä. Viimeisenä esimerkkinä Q-teatterin Broken Heart Storyn esityskuvien ja graafisen suunnittelun vahva ja ajanmukainen ilme.

2011

Palkinnonsaajat:  Jarkko Lahti ja Ari-Pekka Lahti

Ari-Pekka Lahti ja Jarkko Lahti rohkaisevat esimerkillään nuoria teatterintekijöitä tarttumaan suomalaisen teatterin kehittämistyöhön. He ovat uskaltaneet jättää lupaavasti alkaneet näyttelijän- ja näytelmäkirjailijanuransa ja palanneet kotiseudulleen johtamaan Kokkolan kaupunginteatteria. Teatteriverkoston kattavuus on suuri rikkaus, jota Lahdet ratkaisullaan todistavat.

2010

Palkinnonsaaja: Hanna Kirjavainen Rospuutto-ryhmän perustamisesta

Hanna Kirjavainen on luonut Pohjois-Karjalaan lähes tyhjästä vaihtoehtoisen, taiteellisesti kunnianhimoisen vapaan teatteriryhmän. Rospuutto-ryhmä on kiertänyt pitkin syrjäkyliä ja tarjonnut maaseudun asukkaille ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea elävää teatteritaidetta.
 

2006

Palkinnonsaajat: TTT:n tarpeistonhoitaja Johanna Harjunpää ja Kouvolan teatterin työpari näyttämömies-näytelmäkirjailija Marja Davidsson ja ohjaaja Kaija Viinikainen

Teatterin  tiedotuskeskuksen myöntämät Silmänkääntäjä-palkinnot jaettiin TTT:ntarpeistonhoitaja Johanna Harjunpäälle ja Kouvolan teatterin työparille näyttämömies, näytelmäkirjailija Marja Davidssonille ja ohjaaja Kaija Viinikaiselle. Palkintona oli kullekin 800euron matkastipendi ja Silmänkääntäjä-huivi. Ehdotuksia oli pyydetty laajalti koko kentäl-tä. Palkintojenjakotilaisuus järjestettiin TINFOn vuosikokouksen yhteydessä 3.4. Mahdolli-suuksia laajemman teatterialan palkintojen jakotilaisuuden järjestämiseen pohdittiin edelleen toiveena ko. tilaisuuden toteutuminen vuonna 2008.
 

2004

Palkinnonsaaja: Teatterinjohtaja Aila Lavaste

Aila Lavasteen (s. 1950) ansiot teatterinjohtajana ovat kiistattomat. Hän tekee työtään näkymättömänä, poissa lööppijulkisuudesta. Kuluvalla näytäntökaudella katseet ovat kohdistuneet nuorten johtajien lähtöihin maakuntateattereista. Aila Lavasteen johtamassa Jyväskylän kaupunginteatterissa on taloudellisten paineiden keskelläkin uskottu tulevaisuuteen. Johtaja on kyennyt pitämään teatterinsa paikkana, jonka taiteellisesta linjasta ei ole tingitty. Jyväskylään on tehty esityksiä, joita on ollut syytä lähteä katsomaan kauempaakin. Ohjelmistovalinnat ovat niin ikään pystyneet monitasoisesti puhuttelemaan paikallista keskisuomalaista yleisöä. Ennen Jyväskylän kauttaan Aila Lavaste johti Kajaanin Kaupunginteatteria, jossa hän loi hedelmällisen pohjan seuraajilleen. Lavasteen johtajuuteen on kuulunut myös aktiivinen rooli yleisökasvattajana; hän on sisäistänyt näkemyksen, jonka mukaan teatterin on itse luotava suhteensa ympäristöönsä ja erityisesti uuteen yleisösukupolveen.

Aila Lavaste on saanut johtamansa talot kukoistamaan – jopa tilanteissa, joissa poliittinen päätöksenteko ei ole ollut teatterille suopeaa. Johtajana hän on yhteisön rakentaja ja ilmapiirin puhdistaja. Hänen sitoutuneisuutensa työhön on ehdotonta. Lavaste on voimakkaasti läsnäoleva ihminen, lähelle tuleva johtaja, joka katsoo suoraan silmiin ja osaa kiittämisen taidon.

Samaan aikaan Lavaste on näytelmäkirjailijana jaksanut tehdä omaa taiteellista työtään, viimeisimpinä näytelminään hän on kirjoittanut Lahden kaupunginteatterissa esitetyn näytelmän Hertta sekä omassa teatterissaan esitetyn näytelmän Kalle Päätalon elämästä.

Lisäksi Lavaste on jatkuvasti ollut aktiivinen osallistuja ja alustaja alan seminaareissa ja keskustelutilaisuuksissa. Hänen ennakkoluulottomia puheenvuorojaan on saatu kuulla useilla foorumeilla, joilla hän on korostanut rakentavaa yhteistyötä alan eri toimintamuotojen välillä. Intohimoisesta suhteesta teatteriin kertoo myös se, että Aila Lavaste on tuttu näky katsomossa yllättävissäkin esityspaikoissa kaukana kotikaupungistaan.

Tässä ajassa tarvitaan tekemisen visioita sekä uskoa ja sitkeyttä niiden toteuttamiseen – Aila Lavasteella on näitä kaikkia. Hänellä on halu ja kyky pitää esillä peruskysymystä – sitä mitä teatterissa tehdään ja miksi.
 

2002

Palkinnonsaaja: Puvustonhoitaja Pirkko Paananen

Kajaanin Kaupunginteatterin puvustonhoitaja Pirkko Paananen on kasvanut ammattiinsa pitkää tietä käytännön työssä. Hän tuli teatteriin hätäapuun, mutta teki siitä itselleen kutsumustyön.

Hän aloitti ompelijana, kohosi puvustonhoitajaksi ja hankki oman alueensa laajat erikoistaidot kurssittamalla määrätietoisesti itseään.

Käden taitojensa, tietämyksensä ja taiteellisen näkemyksensä vuoksi Pirkko Paanasesta on vuosien mittaan tullut ainutlaatuinen teatterintekijä. Hän on erinomainen työryhmän jäsen, ehdottoman lojaali yhteistyökumppani ja loistava organisoija. Hän on ihmeidentekijä, sillä hän pystyy luomaan ”tyhjästä” - mikään ei maksa juuri mitään. Häneen luotetaan myös itsenäisenä suunnittelijana. Ilollaan ja energiallaan hän valaisee koko työyhteisöä.

Paananen on puvustonhoitajana poikkeuksellinen ilmiö. Hänen uteliaisuutensa maailman ilmiöitä ja niiden taiteellisia ilmenemismuotoja kohtaan on rajaton - hän opiskelee aina. Hänen ennakkoluulottomuutensa ja uupumaton, työtä pelkäämätön otteensa inspiroivat kaikkia, jotka joutuvat tekemisiin hänen kanssaan. Hänen paneutumisensa jokaiseen käsillä olevaan työhön on esimerkillistä. Pirkko Paananen laajentaa oman ammattikuntansa kuvaa merkittävällä tavalla.
 

2000

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman, tarpeistonsuunnittelija Juhani W. Rytkölä, Museonjohtaja Hanna-Leena Helavuori, professori Pentti Paavolainen

Teatterin tiedotuskeskuksen tunnustuksen saivat näyttelijä Hannu-Pekka Björkman Nummisuutareiden Eskon roolista Lahden kaupunginteatterissa, Helsingin kaupunginteatterin tarpeistonsuunnittelija Juhani W. Rytkölä sekä Museonjohtaja Hanna-Leena Helavuori ja professori Pentti Paavolainen Teatterimuseon uuden perusnäyttelyn ideoinnista.
Silmänkääntäjä on teatteritaiteemme hyväksi tehdystä työstä annettava tunnustus, joka koskee kaikkia teatterin ammattikuntia. Palkintona on kunniaa, julkaisu sekä Silmänkääntäjä-kaulaliina. Palkinnon nimi juontuu Pietari Hannikaisen vuonna 1846 kirjoittamasta Silmänkääntäjä-näytelmästä, joka on ensimmäinen julkisesti esitetty suomenkielinen näytelmä.

1998

Tuotantosihteeri Sirpa Hölttä, teatterinjohtajan sihteeri Leila Lensu, valosuunnitteija Esa Kyllönen, näyttelijä Johan Storgård, kapellimestari Petri Tiainen, näyttelijä Tuula väänänen, kuiskaaja Juha Äystö, lippumyymälänhoitaja Ruth Dahlberg

Teatterin tiedotuskeskus on myöntänyt ensimmäiset Silmänkääntäjä-palkinnot tunnustukseksi suomalaisen teatterin hyväksi tehdystä työstä. Maailman teatteripäivänä jaetut tunnustukset saivat Tampereen Teatterin tuotantosihteeri Sirpa Hölttä ja teatterinjohtajan sihteeri Leila Lensu Helsingin Kaupunginteatterista työparina, valosuunnittelija Esa Kyllönen teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitokselta, näyttelijä Johan Storgård Viirus-teatterista, kapellimestari Petri Tiainen Kuopion kaupunginteatterista, näyttelijä Tuula Väänänen Oulun kaupunginteatterista, kuiskaaja Juha Äystö Tampereen Työväenteatterista sekä lippumyymälänhoitaja Ruth Dahlberg, jolle tunnustus myönnettiin elämäntyöpalkintona.