18.08.2022

Esittävän taiteen katsojat 2012-2021.jpg

Sitkeä taidelaji kerää yleisönsä 

Teatterin tiedotuskeskus TINFO on julkaissut Esittävän taiteen tilastokirjan vuodelta 2021. Tilastot kertovat, että pohjalukemista noustaan, yleisö on alkanut käydä esityksissä, vaikkei koronapandemia ole vieläkään ohi. Teatteri myi myös suoratoistettuna, verkon kautta nautittavaksi aiempaa enemmän, ja toisen pandemiavuoden kesäkaudella esittäneet teatterit kokivat katsojien rytinällä tapahtuneen paluun. 

Pandemian pitkiä jälkiä tullaan näkemään ja korjaamaan vielä pitkään. Mitä kaikkea tilastot kertovat Esittävän taiteen eli teatterin, tanssin ja sirkuksen vuodesta 2021? Toinen koronavuosi oli repaleinen kokoontumisrajoitusten ohjatessa sitä, milloin ja minkäkokoisille yleisöille sai esittää. Jos vuosi 2020 katkesi yhteiskunnan täyssulkutilaan maaliskuun puolivälissä, niin 2021 määräykset kohtelivat eri aloja eri tavoin: oli aika, jolloin ihmiset saivat olla koolla muuten vapaasti, mutta teattereiden katsomoihin lippuja sai myydä hyvin rajoitetusti. Viimeksi 1950-luvun alkupuolella katsojaluvut olivat pienemmät kuin pandemiavuosina. Katsojatilastoista on kuitenkin luettavissa, että ensimmäisen Covid-19-vuoden pohjalukemista on alettu kivuta ylöspäin.  
 
Teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesityksillä oli yhteensä 1 498 847 (2020: 1 223 370; 2019: 4 010 281) katsojaa eli kasvua oli 23 %. Kasvu tulee lisääntyneistä esityskerroista, joiden määrä nousi samassa suhteessa, 22 % (2021: 14 578; 2020: 11 922). Kaukana ollaan vielä pandemiaa edeltävästä ajasta, jolloin lippuja myytiin neljä miljoonaa kappaletta, silti alan toimijat keräsivät liki 1,5 miljoonaisen yleisön elävän taiteen ääreen. Tässä kuvastuu teatterin tukeva jalansija suomalaisessa yhteiskunnassa ja osana suomalaisten vapaa-ajankäyttöä. Pitää huomioida, että myytävien katsomopaikkojen määrä oli ajoin hyvin rajallinen riippuen kulloinkin voimassa olleista, pitkin maata vaihdelleista rajoituksista. Teatteri-, tanssi- ja sirkustoimijoita on tilastoissa nyt 255, mikä on 19 enemmän kuin edellisvuonna. *  
 
Puheteattereissa, joihin tilastoissa luetaan kuuluviksi rahoituslain piiriin kuuluvien vos-puheteattereiden (46) ja Suomen Kansallisteatterin ohella ammatilliset kesäteatterit (31) ja rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat (79), kävi 17 % enemmän katsojia kuin edellisvuonna, mutta taso jää 67 % vuodesta 2019 (2021: 1 134 240; 2020: 973 540; 2019: 1 959 814). Vos-puheteattereiden ja Suomen Kansallisteatterin katsojamäärä muodostaa suurimman osan, 53 % kaikista esittävän taiteen katsojista. Kiinnostavaa on, että nämä vakiintuneet teatteritoimijat, päinvastoin kuin ala yleisesti, esitti hienoisesti vähemmän kuin ensimmäisenä pandemiavuonna (2021: 5 949; 2020: 6 016; 2019: 11 330). Tämä kertoo toisaalta harkinnasta esityskertojen suhteen ja voimavarojen keskittämisestä – mahdollisimman suuri täyttöaste, harvempiin näytöksiin – toisaalta lukujen takana on epävarmojen näkymien ja rajoitusten aikana ennakoivasti peruttuja näytöksiä, mutta myös sairastapausten vuoksi perumaan jouduttuja esityskertoja. 
 
Esittävän taiteen katsojat 2019-2021
 
Rahoituslain ulkopuolisen teatterikentän osuus kaikkien tilastoitujen toimijoiden keräämästä katsojapotista oli 16 %, missä on huomattavaa suhteellista nousua (2020: 12 %; 2019: 12 %) jopa verrattuna aikaan ennen koronaa. Näiden erikokoisten ja -rakenteisten teatteritoimijoiden esityskertojen määrä lisääntyi puolella, 50 % (2020: -39 %; 2019: -4 %) edellisvuoteen nähden, katsojia ne saivat peräti 72 % enemmän (2020: -68 %; 2019: +2 %). Ennen pandemiaa vos-järjestelmän ulkopuoliset teatterit olivat lisänneet katsojamääräänsä vuodesta 2015 saakka. Tämä keskenään hyvin erilaisten toimijoiden joukko on saatu mukaan tilastoihin vaihdellen, sillä ensi-iltojen tahti on vaihteleva, eikä toimijoilla löydy aina resurssia tilastoida omaa toimintaansa.  
 
Kesäteatterien laajasta joukosta tilastoissa ovat ns. ammatilliset toimijat, mikä voi tarkoittaa jonkin vos-teatterin pyörittämää kesäkauden toimintaa tai muutoin teatterin ammattijohtoisuutta. Näiden teatterien “kuoppakorotukset” niin esityskertojen kuin katsojien määrällä mitattuna olivat ennennäkemättömät: esityskertoja kertyi 203 % (2021: 826; 2020: 273; 2019: 1040) ja katsojia 458 % (2021: 191 925; 2020: 34 727; 2019: 387 685) enemmän kuin ensimmäisenä koronavuonna. Tässä todentuu se seikka, että Suomessa teattereilla todella on kolme kautta. TINFO on erikseen selvittänyt, että kesäensi-iltojen vetovoima on tavallisesti vuodesta toiseen ollut miljoonaluokkaa, kun ammattiteatterien rinnalle lasketaan maanlaajuinen harrastaja- ja talkootyöllä pyörivä kesäteatteriverkosto. 
 
Ohjelmistotilastot 2021_9_svg
 
 

Perutut ja siirretyt ensi-illat 

Poikkeuksellinen aika ei ole muuttanut ohjelmistoja, kun tilastoperspektiivistä katsotaan. Suurten teattereiden tarjonnassa musiikkiteatterilla oli edelleen vankka asema näytäntökautena syksy 2020 - kevät 2021**, eritoten kansainväliset menestysmusikaalit ja kotimaiset tutun musiikin teokset vetivät yleisöä. Muutenkin suomalaisissa teattereissa kotimainen ohjelmisto on kunniassaan: vos-teattereissa ja Suomen Kansallisteatterissa omien tekijöidemme teoksia tehdään näyttämölle kaksi kertaa useammin kuin ulkomaisia, ja rahoituslain ulkopuolisten teatteritoimijoiden ohjelmistoissa jopa 88 % kaikista teoksista oli kotimaista alkuperää. Jälkimmäinen, moninainen teatteritoimijoiden ryhmä laajentaa tuotannoillaan genrevalikoimaa esittäen sitä, mitä repertuaariteatteri harvemmin tekee: esitystaidetta, nykynukketeatteria tai lasten- ja nuortenteatterin kokeilevimpia muotoja. 
 
Pandemia-aika jättää jäljen kuitenkin myös ohjelmistotilastoihin, sillä jollakin rivillä saattaa olla merkintä “Vain peruutuksia”. Tämä tarkoittaa, ettei kyseisellä teatterilla ollut näytäntökautena syksy 2020 - kevät 2021 tilastoitavia esityskertoja.  
 
Vuosina 2020 ja 2021 kaikkiaan 67 teatteria joutui perumaan yhteensä 133 kantaesitystä, joista 118 oli kotimaiseen teokseen perustuvia. Peruuntuneista kotimaisen teoksen kantaesityksistä 22 sai ensi-iltansa heti syksyllä 2020, 50 kantaesitystä löysi paikkansa kevään 2021 ohjelmistokalenterista, 20 muuntui eri muotoon kuin alun perin oli suunniteltu, kahdeksan siirrettiin vuosille 2022 tai 2023. Sadan siirrokkaan kohtalon ollessa selvillä jää 18 sellaista suomalaisen näytelmäkirjailijan tai työryhmän teosta tällä tietoa kokonaan esittämättä. 
 
Peruuntuneet kantaesitykset 2020-2021 svg
 
TINFO on saanut tiedot siirroista ja peruuntumisista pyytämällä tai muulla tavoin keräämällä 139 vos-teatterilta ja lain ulkopuoliselta teatteritoimijalta. Tarkastelussa ovat kotimaiset kantaesitykset, sillä tieto liittyy näytelmäkirjailijoidemme ansaintaan. 
 
 

Suoratoiston avulla teatteri kotisohville 

Verkon yli seurattavat esitykset olivat osin pakon sanelema tapa tavoittaa yleisö, kun lippuja ei voinut myydä katsomopaikoille teatteritilassa tai tiukat kokoontumisrajoitukset olisivat tehneet liveyleisön kutsumisesta paikanpäälle mahdottoman käytännöllisen ja taloudellisen yhtälön. TINFO aloitti suoratoistettujen esitysten tilastoinnin vuodelta 2020 ja on jatkanut tätä myös vuodelta 2021, jota varten tilastoitaan toimittavat teatterit ovat saaneet tarkennetut ohjeet. Nyt julkaistavassa tilastokirjassa vain kokonaisten teosten suoratoistoihin myydyt liput ovat mukana striimitilastossa, muunlaiset verkkolähetykset, esimerkiksi podcastit, keskustelut tai erilaiset tempaukset luetaan tilastoissa yleisötyöksi. 
 
Tiukemmasta tilastointikriteeristä huolimatta maksullisten suoratoistojen yleisö kasvoi huomattavasti, 77 % verrattuna edellisvuoteen (2021: 144 787 katsojaa; 2020: 81 734). Maksuttomista katselukerroista oli 40 % elävän, simultaanisti tapahtuvan esitystapahtuman äärellä oloa, maksuttomissa striimeissä luku oli 30 %. Suoratoistoja katsottiin siis paljon myös jälkikäteen, tallenteina. 
 
 

Omien tulojen osuus kasvoi 

Ryhmämuotoisten ja pienten vos-teatterien sekä rahoituslain ulkopuolisten teatteritoimijoiden tulonmuodostuksesta omien tuottojen osuus on merkittävä ja sitä on pystytty pandemiaa edeltävinä vuosina kasvattamaan jatkuvasti. Vuonna 2019 omat tulot muodostivat 45 % vos-ryhmien ja -pienteattereiden omista tuloista sekä 41 % rahoituslain ulkopuolisten teatteritoimijoiden tulorakenteesta. Vuonna 2021 teattereiden omien tulojen osuus kasvoi 1–2 % suhteessa edelliseen vuoteen.  
 
Esittävä taide 2021_web6
 
Julkisen tuen laahatessa jäljessä ja kustannusten noustessa, kiinteän ensemblen ja suurten kiinteistökustannusten vos-teattereiden vaihtoehdoksi on jäänyt varmistaa omat pääsylipputulot tai leikata henkilöstö- ja/tai toimintamenojaan. Pandemian jatkuessa toista vuotta vaihtoehdot ovat olleet vähissä. Suurten ja keskisuurten vos-teattereiden kiinteistömenot kasvoivat (1 %) vuonna 2021 ja muodostivat täyskunnallisissa vos-teattereissa jopa 28 % kokonaiskustannuksista. Suurten ja keskisuurten vos-teattereiden kunnilta saama tuki oli keskimäärin 37 %. Useiden teattereiden kunnan tuesta valtaosan nielaisivat kiinteistömenot, joillakin kunnanavustuksesta ei jää kiinteistömenojen jälkeen rahaa lainkaan toimintaan. Henkilöstömenojen osuus vaihteli eri 78 %:sta (Suomen kansallisooppera ja -baletti) 60 %:iin (täyskunnalliset teatterit). 
 
Esitystoiminnan rajoituksien ja jopa kiellon johdosta opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi Suomen kansallisooppera ja -baletille, Suomen Kansallisteatterille, vos-teattereille sekä teatteri-, tanssi- ja sirkusalojen yhteisöille vuoden 2021 aikana korona-avustuksia n. 20 miljoonaa euroa. Taiteen edistämiskeskus myönsi vuoden 2021 aikana teatterin, tanssin ja sirkuksen toimijoille kolmen hakukierroksen kautta yhteensä n. 10 miljoonaa euroa korona-apurahoina. 
 
 

Maailman kattavimpien tilastojen katveet  

Esittävän taiteen tilastot ovat koronavuosina nousseet entistäkin suurempaan arvoon, kun tiedontarve on vain kasvanut. Teatterin tiedotuskeskus TINFO on vuodesta 1995 vastannut riippumattomana asiantuntijaorganisaationa maailman kattavimmista esittävän taiteen tilastoista. Silti kattavimmallakin jää katveeseen jotakin. 
 
Esittävän taiteen tilastot tilastoivat yhteisöjen ja työryhmien, ei yksityishenkilöiden toimintaa. Tästä johtuen yhä kasvava joukko freelancereina, monet henkilökohtaisen apurahoituksen turvin työskenteleviä taiteilijoita, on näkymätön tilastoissa.  
 
Katveeseen jäävät myös laadulliset tekijät, joista teatteritoiminta ja yleisösuhde koostuu. Tilastomme kertovat vain eri esittävän taiteen lajien katsojien lukumääristä. On huomioitava, että emme tiedä mitään katsojien etnisyydestä, mahdollisesta vammasta tai sosioekonomisesta taustasta. Emme pysty arvioimaan sitä, miten saavutettava suomalainen esittävä taide on, ja ketkä taide saavuttaa.   
 
TINFO / Sari Havukainen, 17.8.2022 
 
 
* Tilastokirjan taulukkoineen, graafeineen ja analyyseineen tuottaa Teatterin tiedotuskeskus, ja Tanssin tiedotuskeskus ja Sirkuksen tiedotuskeskus ovat toimittaneet sitä varten omien kenttiensä tilastoluvut.  
 
** Poiketen muusta tilastoinnista, ohjelmistoja tarkastellaan kalenterivuosien sijaan näytäntökausittain syksystä seuraavan kesän loppuun. 
 

Tilastoja koskevat tiedustelut:  
TINFO / tilastonlaatija Piia Volmari, piia.volmari (a) tinfo.fi 
 
Tutustu tilastokirjaan verkossa: https://www.tinfo.fi/documents/ett_2021_web.pdf
 
Lisää tilastoaineistoja ja painetun kirjan tilausohjeet: https://www.tinfo.fi/fi/teatteritilastot
 
 
Lue aiheesta myös:
 
 
Tilastouutisten arkisto: 
 
 
 

Sinua voisi kiinnostaa

Tilastot TINFO Artikkeli Uutiset