21.05.2015

Strategisten prioriteettien säätöä

Olo on kuin lääkärin odotushuoneessa. Odottelen pelonsekaisin tuntein tulevien vuosien ”sopeutuksia” (niin kutsutaan niitä miljardeja, jotka VM:n virkamiesraportin mukaan pitää leikata). Tämä kaavio kertoo säästöohjelman vaikutuksista, joita VM:n ex-virkamies Raimo Sailas pitää takapainotteisena eli että lähivuosissa säästöt näkyvät vielä liian vähän.

Lueskelen aamupuhteina valtioneuvoston sivuilta hallitusneuvotteluiden vetäjän Juha Sipilän strategiatyön ”välituloksia”. SUOMI 2025 – YHDESSÄ RAKENNETTU sisältää luonnoksen visiosta ja strategisista prioriteeteista kymmenelle vuodelle: ”Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa. Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle, kestävälle kehitykselle sekä ennakkoluulottomalle uudistamiselle kokeiluja ja digitalisaatiota hyödyntäen. Suomessa kannustetaan uusiutumiseen, luovuuteen ja uteliaisuuteen. Epäonnistuakin saa, virheistä opitaan.”  Neljä prioriteettia: Hyvinvointi. Työllisyys ja kilpailukyky. Osaaminen ja koulutus. Biotalous ja puhtaat ratkaisut. Osaamisen ja koulutuksen alta luen: ”Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis‐ ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa‐arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.”

Voisiko tuota strategialuonnosta rukata siten, että osaaminen ja koulutus saisivat rinnalleen taiteen ja sivistyksen. Filosofi Martha C. Nussbaum muistuttaa, että humanistinen sivistys on toimivan demokratian ja oikeudenmukaisen maailmanjärjestyksen edellytys. Ilman humanistisia tieteitä ja taiteita ei ihmisistä kasva oman maansa ja koko maailman demokraattisia kansalaisia. Ei taloudellinen kasvu yksin riitä. Me tarvitsemme yleissivistystä, kykyä kriittiseen ajatteluun ja uuden kuvitteluun ja luomiseen. Taide ja taiteilijat antavat eväitä asettautua mielikuvituksen avulla toisen asemaan. Nussbaumin mukaan demokraattisen kansalaisuuden edellyttämät taidot edistävät myös talouskasvua… (ja ikuisesti heilutan avantgarden lippua, vaikkei se taida olla trendikästä.)

Pointseja läpinäkyvyydestä. Valtioneuvoston sivuilta selviää, keitä asiantuntijoita koulutus ja osaaminen -työryhmässä on kuultu.

Digitaalista läsnäoloa

Viisitoista eurooppalaista oopperataloa, mukana Suomen Kansallisooppera, julkaisivat jokin aika sitten yhteisen oopperaportaalin. Nyt jokainen voi päästä kuuntelemaan ja katsomaan näiden huipputalojen esityksiä netitse. Sibeliuksen ja Tero Saarisen Kullervon voi nähdä tulevana lauantaina suoratoistona. Liven jälkeen teokset ovat aina katsottavissa puoli vuotta. Portaalin sivuilta voin etukäteen tutustua Tero Saarisen ajatteluun. Sieltä löytyvät myös Lilli Paasikiven, Jukka-Pekka Sarasteen ja Johanna Rusasen haastattelut.

Asiantuntijuus lobbauksen varassa?

Taiteen edistämiskeskuksen strategia vuosille 2015-2020 on valmistunut. Viraston yhtenä tavoitteena on olla johtava taide- ja taiteilijapolitiikan asiantuntijaorganisaatio. Taiken järjestöpäivänä kysymykseen asiantuntijuuden kehittämisestä Esa Rantanen vastasi sen olevan ”lobbauksen varassa”.  Kai tämä oli kieroa huumorintajua? Lobbaus on epävirallista vaikuttamista päättäjiin. Taikessa siis ”asiantuntijatiedon” toimittajia tulevat olemaan etujärjestöt, ehkä viestintäfirmat. Tässä yhden viestintätoimiston opas tulevaisuutta varten. Tässä syitä lobbauksen lisääntymiseen.

Resilienssiä!

Tee kielestä tie maailmaan jossa on vielä elintilaa.
Tee näyttämöstä utooppinen tila jossa monet voivat tulla kuulluksi.
Tee aisteille, luota intuitioon.
---
Siinä missä monet aineelliset resurssit ovat niukkoja, henkisten ja sosiaalisten resurssien runsaus on vielä tutkimatta.

(Ehdotus ekologiseksi dramaturgiaksi, ote. Dramaturgian mestarikurssi, Mustarindassa, Hyrynsalmella 2014)

Tällaista kestävyyttä, resilienssiä, esitysutopioita. Meidän uusi TINFO News -lehtemme on ilmestynyt englannin- ja saksankielisinä versioina. Olemme kaikki ylpeitä teemanumerostamme. Hieno taiteilijakaarti kirjoittajina, ajattelijoina: Kimmo Modig, Pauliina Hulkko, Hannah Gullichsen ja Aune Kallinen, Laura Gustafsson, Noora Dadu, Lauri Mattila, Elli Salo, Elina Minn, Jaakko Ruuska, Juha Hurme. Sitten vielä Leea Klemola (Sanna Uuttu) ja Emilia Pöyhönen (Maria Säkö). Ota, lue ja hämmästy – lehdet ovat kaikkien saatavana kauniina e-julkaisuina.

Hyvää teatterisyntymäpäivää Puola!

Puolan teatterin varsinainen 250-vuotissyntymäpäivä on vasta marraskuussa, mutta ilo otetaan koko vuodesta irti. Tulevana lauantaina vietetään Puolassa yleistä teatteripäivää, jolloin symbolisella 250 groszylla, 2,5 złotylla, voi ostaa lipun teatteriesityksiin. Pitkin vuotta kaupungeissa voi osallistua teatterikävelyihin, joissa menneisyyttä avataan teatterihistorian näkökulmasta. Puolan teatterista julkaistaan sähköinen tietosanakirja, ja radioissa pyörii kokonaisia keskusteluohjelmien sarjoja teatterista. Ohessa juhlavuoden kunniaksi tehty sähköinen näyttely.

Mitäs me täällä vuonna 2022, kun vietetään suomalaisen teatterin 150-vuotisjuhlavuotta?  Minkälaisena tuo teatteri ja taiteilijat ovat olemassa talouden matokuurin jälkeen?

Pää puhuu!

Janne Saarakkalan Puhuva pää palasi takaisin. Tajutonta. Saarakkala puhuu 60 minuuttia kaikkea sitä, mitä päässä liikkuu. Ei ole käsikirjoitusta, ei skeemoja. Parasta harjoittelematta. Saarakkala ripuloi puhuvana päänä kaikkea sitä, mitä mieleen tulee, jokseenkin sensuroimatta, mahdollisimman ”puhtaasti”, häpeilemättä itseään paljastaen. Haluaisin nähdä Puhuvan pään monta kertaa, mutta enpä uskaltaisi asettautua Puhuvan pään kanssa kasvotusten.

Eläköön Idojen työ!

Olin Idojen kokouksessa. Ida Aalberg Säätiö on se, joka jakaa joka toinen vuosi Ida Aalberg -näyttelijäpalkinnon ja -mitalin, nuoren näyttelijän kannustusapurahan sekä kaksi Ida Aalberg -stipendiä vastavalmistuneille näyttelijöille. Työrukkasiksi itseään kutsuvat naiset – teatteriasiaihmisinä – välittävät/myyvät teatterilippuja keräten näin rahaa, jolla näyttelijät palkitaan. Tämä on arjen sankareiden, naisverkostojen näkymätöntä työtä! Sille kunnia!

Hyvää luvassa!

Nyt Lappeenrannan kaupunginteatteriin Short Termiä katsomaan! Viikonloppuna näen vihdoin Noora Dadun Minun Palestiinani, joka jäi väliin, ja Teatteri Takomossa odottaa Aukko. Hyvää luvassa!

twitter.com/tinfotweets