14.02.2012

TINFO-tiedote / Rajaton näyttämö - Scen utan gränser

Detta nyhetsbrev kan du läsa också på svenska.

Rajaton näyttämö - Scen utan gränser

Kiertueyhteistyö

Teemana teatterinaapurit

Textöversättning för scen -hanke - uutta tekniikkaa ja innovaatioita

Finnish Showcase Tampereen Teatterikesässä 9.-12.8.2012

Yhteistyökumppaneita


·Rajaton näyttämö - Scen utan gränser

 

Rajaton näyttämö on yhteistyöfoorumi Suomen ja Ruotsin esittävän taiteen välillä. 

Rajaton näyttämä pyrkii edistämään kaksipuolista ammatillista kehitystä ja kansainvälistä yhteistyötä Ruotsin ja Suomen välillä. Yhteistyöprojektin tavoitteena on lisätä kulttuurivaihtoa, laajentaa työmarkkinoita taiteilijoille ja taiteelliselle tuotannolle, johtajuuden, viestinnän ja tekniikan kehittämistä yhteisten sijoitusten, tuotantoyhteistyön ja kiertueyhteistyön avulla.

Kahdeksan suomalaisen alueteatterin ja ruotsalaisen Riksteaternin kiertueyhteistyönä alkanut hanke monipuolistuu uuden, laajemman yhteistyön myötä. Verkostomaisen hankkeen Suomen osuutta koordinoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Ruotsissa koordinoinnista vastaa yhä Riksteatern.

Hankkeella on kansallinen ohjausryhmä, johon kuuluvat Hanasaaren kulttuurikeskuksen lisäksi Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Teatterikeskus, Suomen Teatterit ry., Tutkivan teatterityön keskus / Tampereen yliopisto sekä alueteattereiden edustajana Espoon kaupunginteatteri / Åbo Svenska Teater.

Lue lisää:

www.hanaholmen.fi/fi/kulttuurikeskus/projektit/rajaton-nayttamo

https://sites.google.com/a/scenutangranser.se/finland-sverige-samarbetet


·Kiertueyhteistyö

 

Riksteaternin järjestämästä vierailuvaihdosta – Jussi Helmisen haastattelu *

Espoon Kaupunginteatterin johtaja Jussi Helminen kutsuu jatkuvasti niin kotimaisia kuin ulkomaisia vierailuesityksiä teatteriinsa ja on tehnyt vuosikausia yhteistyötä myös Ruotsin Riksteaternin kanssa.

Miksi mielestäsi kontaktit ja liikkuvuus Suomen ja Ruotsin välillä ovat erityisen tärkeitä asioita? Ja millainen merkitys tällä on maiden ammattikentälle ja teatteriyleisölle?

JH: Mielestäni sillä ei ole merkitystä liikutaanko lähialueilta tai tullaanko kauempaa. Tärkeätä sen sijaan on että yleisö ja ammattilaiset saavat käsityksen muiden kulttuurien teatterista, erilaisista ajatusmalleista, aiheista, työskentelytavoista ja maailmankatsomuksesta. Jos sinä annat minulle euron ja minä sinulle euron, meillä on edelleen yksi euro kummallakin. Mutta jos sinä annat minulle ajatuksen ja minä sinulle toisen, niin meillä on yhteensä kaksi ajatusta.

Kannattaa tutustua naapuriinsa, silloin harmonia säilyy paremmin. Tai ainakin toisistaan eroavat ajatustavat saavat selityksen ja mahdolliset ristiriidat voi ratkaista. Siinä voi myös joskus oppia itsekin jotain, jos vain haluaa.

Mitkä ovat kiertuetoiminnan suurimmat haasteet tulevaisuudessa?

JH: On kaksi haastetta. Ensinnäkin, kiertuetoiminnan järjestäjän, kuten Riksteatern Ruotsissa, pitää tarjota teattereille valittavaksi riittävän hyviä esityksiä. Toiseksi, kiertue pitää pystyä rahoittamaan.

Entä vielä?

JH: On sekä hyvä asia että rajoite, että Riksteatern toimii kiertuejärjestäjänä. Hienoa on, että organisaation kokemus Ruotsissa kiertämisestä auttaa suomalaisia teattereita löytämään yleisöä ja saamaan sopimukset tehdyiksi. Rajoite on siinä, että yhtäältä Riksteaternin valikoiman ulkopuolisia ruotsalaisia ryhmiä ei tarjota Suomeen ja toisaalta niiden suomalaisten teattereiden, joita Riksteatern ei ota välitettäväkseen, on hankala löytää mitään muuta keikkajärjestäjää. Toisin sanoen Riksteaternin monopoliasemasta sekä hyötyä että haittaa.


TINFOn ja Teatterikeskuksen verkostoitumis- ja tuotantotuki *

TINFO ja Teatterikeskus saivat vuodelle 2011 opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta suomalais-ruotsalaisen teatteriyhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on ollut helpottaa suomalaisten vapaan kentän teatterintekijöiden ja festivaalikuraattorien henkilökohtaista verkottumista ruotsalaisten teatterintekijöiden kanssa sekä lisätä suomalaisten (suomenkielisten ja ruotsinkielisten) teatteriryhmien ja nykyteatterituotantojen näkyvyyttä ja tunnettuutta Ruotsissa. Tätä tarkoitusta varten TINFO ja Teatterikeskus ovat jakaneet verkostoitumis- ja tuotantotukea.

Tukea 2011 saivat

  • Oblivia               
    4 500 euroa Entertainment Island 1,2,3 esittämiseen Tukholmassa  MTD:ssä
  • KOM-teatteri 
    verkostoitumistukea 1 500 euroa Vadelmavenepakolaisen Ruotsin-kiertueen valmisteluihin
    tuotantotukea 3000 € Vadelmavenepakolainen -esityksen kiertueeseen, joka toteutetaan Ruotsissa Riksteaternin kanssa yhteistyönä
  • Vesa-Petteri Asikainen / PerformanceSirkus
    verkostoitumistukea 350 € hankevalmisteluun tukholmalaisen Teatteri Peron kanssa.
  • Hilkka-Liisa Iivanainen             
    tuotantotukea 2000 € Fat Bastards -esityksen tuotantokuluihin. Esitys on suomalais-ruotsalainen kiertue-esitykseksi tehtävä yhteistuotanto, joka sai ensi-iltansa Baltic Circle –festivaalilla 2011.
  • Esa Kirkkopelto / Toisissa tiloissa -ryhmä
    verkostoitumistukea 2100 € osallistumiseen Montage Utopia -tapahtumaan Riddarhyttanissa 26.-28.5.2011 Teatern Maskinen -esityskollektiivin kutsumana.
  • Petri Pöyhönen / Elementti ry
    verkostoitumistukea 700 € Toivo Kärki på annat vis -esityksen verkostoitumis- ja valmistelumatkaan Tukholmaan.
  • Quo Vadiksen tuki ry
    tuotantotukea 2500 € Dramatenin ja Uuden Teatterin kanssa tehtäviin vierailu- ja yhteistuotantoihin (Lastentarha, Pelastetaan äiti, Arktinen onni, Quo Vadis Hamlet) Tukholmassa 6.-12.6.2011.
  • Teatteri  Viirus
    tuotantotukea 4 500 euroa Identitet – a Myth –esityksen Ruotsin- kiertueeseen.
  • Verkostoitumistukea Lilla Villan  -hankkeeseen  1 400 euroa.

Tärkeintä on jättää jälkeensä puhdas jälki –* Kokkolan kaupunginteatterin Viimeinen aamutähti kiersi Ruotsia

Ari-Pekka Lahden ohjaama Viimeinen aamutähti oli Ruotsissa yhdeksän kaupungin kiertueella lokakuussa. Näytelmä perustuu Jeremei Aipinin samannimiseen romaaniin ja kertoo suomalaisugrilaisen hanti-kansan kohtalosta Neuvostoliiton ja öljynjalostusteollisuuden hampaissa. Viimeisen aamutähden ensi-ilta oli Kokkolan kaupunginteatterissa 24.9.2011.

– Tuntui hyvältä olla suomalaisen vähemmistön äänitorvena Ruotsissa, sanoo Jarkko Lahti.

Jarkko Lahti on toinen Kokkolan kaupunginteatterin johtajista ja näyttelijä, joka esiintyi Viimeisessä aamutähdessä yhdessä shamaaniviulisti Tuomas Rounakarin kanssa. Ruotsin ensi-illan paikkakunnaksi valikoitui Uumaja, jossa on paitsi suuri suomalaisvähemmistö niin myös paljon saamelaisia. Esityksestä muodostui Uumajassa poliittisesti latautunut. Jännitteet valtaväestön ja alkuperäiskansojen sekä kielivähemmistöjen välillä aiheuttivat aivan erityistä väreilyä, jonka myös kokkolalainen teatteriryhmä saattoi aistia.

Viimeinen aamutähti sai lämpimän vastaanoton ja hyvät kritiikit jokaisella esiintymispaikkakunnalla. Viimeinen aamutähti on tekijöillensä, Ari-Pekka Lahdelle ja Jarkko Lahdelle taiteellisesti tärkeä löytö. Lahden serkukset kokevat näytelmän aihepiirin itselleen läheiseksi: pohjoisten kansojen tarinat ja kohtalot, näiden kansojen harmoninen luontosuhde ja luonnon syvä kunnioitus.

– Hanti-kansa ajattelee, että tärkeintä on jättää jälkeensä puhdas jälki, sanoo Jarkko Lahti vaikuttuneena.
 

Viimeisen aamutähden teatterikiertueen organisoi ruotsalainen Riksteatern, jonka kanssa TINFO – Teatterin tiedotuskeskus tekee yhteistyötä mm. Rajaton näyttämö / Scen utan gränser –hankkeen yhteydessä. Esitykselle on myös muuta kansainvälistä kysyntää.
 
Yhteyshenkilö Riksteaternissa on Ann-Cathrine Fröjdö, ann-cathrine.frojdo(at)riksteatern.se.


Pohjoismainen yhteistyö aukesi Dramatenin kautta*

Teatteri Quo Vadis osallistui vuonna 2011 kahteen suomalais-ruotsalaiseen teatteriyhteistyöhankkeeseen. Yhteistyökumppaneina toimivat Dramaten ja ruotsin-suomalainen Uusi Teatteri. Vuoden aikana Quo Vadis teki laajan esitysvierailun Dramateniin sekä toteutti kolme yhteistuotantona valmistettua ensi-iltaa.

Quo Vadiksen ja Dramatenin yhteistyö lähti liikkeelle ”Teatterinaapurit / Teatergrannar” -hankkeen osana toteutetusta FinnDrama-näytelmävaihdosta ja Otso Kauton "Tyttö tuli!” -näytelmästä, joka nähtiin lukudraamana Dramatenissa keväällä 2010. Näytelmävaihdon myötä Dramatenin tuottaja Seppo Laukkanen kutsuttiin Suomeen tutustumaan Kauton johtamaan Teatteri Quo Vadikseen. Tutustumismatka toteutui Suomen Ruotsin suurlähetystön tuella kesällä 2010 ja suuntautui Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolle, jossa Quo Vadis esiintyi. Quo Vadiksen jurttateatteri teki tehtävänsä ja ryhmä jurttineen kutsuttiin vierailulle Dramateniin – eikä vain yhdellä näytelmällä vaan koko ohjelmistolla.

Kesäkuun alkuun (8.–12.6.2011) sijoittuneen viiden päivän esitysvierailun aikana Quo Vadis esitti Dramatenin pääsisäänkäynnin edustalle pystyssä jurtassa viittä eri näytelmää. Vierailuohjelmisto koostui seuraavista näytelmistä, joista jokainen esitettiin kahdesti:
· Pelastetaan Äiti (suomeksi),
· Mamma ska räddas (ruotsiksi),
· Quo Vadis Hamlet? (monikielinen),
· Arktisk Lycka (kaksikielinen)
· sekä Lastentarha (suomeksi).

Vierailun aikana ensi-iltansa sai myös kaksikielinen ”Arktisk lycka” -esitys, joka syntyi yhteistuotantona Dramatenin ja ruotsinsuomalaisen Uuden Teatterin kanssa. Quo Vadiksen omien näyttelijöiden ja muusikoiden lisäksi ”Arktisk lyckassa” esiintyivät Dramatenin David Mjönes ja Uuden Teatterin Kolina van den Berg.

Kymmenen esityksen lisäksi Quo Vadis heitti yleisölle avoimen ”Quo Vadis Poetry Band” keikan. Kyseessä on yksi kaikkien aikojen suurimmista suomalaisvierailuista Dramatenissa. Vierailu sai hyvin huomiota mediassa ja Svenska Dagbladet julkaisi kaksi arvostelua Quo Vadiksen esityksistä.


Mamma ska räddas ja Pelastetaan äiti yhteistuotannot Uuden Teatterin kanssa

Quo Vadiksen ja Uuden Teatterin Dramatenista alkanut yhteistyö laajeni lastenteatterin puolelle, kun UT kiinnostui Quo Vadiksen kuudelle kielelle käännetystä ”Pelastetaan äiti”-konseptista. Esitykset toteutettaisiin yhteistuotantona: Kolina van Berg näyttelisi sekä suomeksi että ruotsiksi, Otso Kautto ohjaisi, Quo Vadis vastaisi esityksen pukulavastuksesta ja Uusi Teatteri vastaisi levityksestä. Yhteistyö eteni nopeasti, ja kesän ja syksyn aikana valmistui kaksi uutta ensi-iltaa.

"Pelastetaan äidin" suomenkielinen versio sai ensi-iltansa 10.10.2011 Suomen Tukholman Instituutissa. Esityksen ruotsinkielinen versio "Mamma ska räddas" puolestaan saa ensi-iltansa 22.11.2011 Teater Västmanlandissa. "Pelastetaan äidin" sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen versio jatkavat tämän ja ensi vuoden Uuden Teatterin kiertueohjelmistossa.

”Pelastetaan äiti” on kertomus pienen Tytön urheudesta Äidin masennuksen äärellä. Markku Hoikkalan ja Otso Kauton valloittava lastennäytelmä on kirjoitettu lavastaja Nina Mansikan luoman taianomaisen pukulavastuksen ympärille, jonka huopaisten kerrosten alta tarinan maisemat ja tapahtumat kuoriutuvat esiin.


Ruotsissa itsemurhakin tehdään hellästi**KOM-teatterin Vadelmavenepakolainen Ruotsissa

KOM-teatteri kutsuttiin laajalle kiertueelle Ruotsiin 26.1.-14.2.2012. Kutsujana ja järjestäjänä toimi Svenska Riksteatern yhdessä Tukholman Suomi-instituutin kanssa. 11 esityksen kiertue alkoi 26.1. Gävlestä ja jatkui Uumajan, Haaparannan ja Bodenin kautta Kiirunaan. Sieltä laskeuduttiin Boråsiin ja lopuksi esiinnyttiin Tukholman lähistöllä Hallundassa, Västeråsissa, Söderteljessä, Eskilstunassa ja Sundbybergissä. Suomeen ryhmä palasi 15.2.

Vierailuesityksenä oli Arn-Henrik Blomqvistin KOM-teatterille sovittama ja ohjaama Vadelmavenepakolainen, joka perustuu Miika Nousiaisen samannimiseen romaaniin. Esityksessä näyttelevät Juho Milonoff, Niko Saarela ja Eeva Soivio. Esityksen on ohjannut ja dramatisoinut Arn-Henrik Blomqvist. Sen ensi-ilta oli Helsingissä maaliskuussa.

Mikä Vadelmavenepakolainen?

Mikko Virtanen on suomalainen mies, jolla on ongelma. Hän on syntynyt väärään kansalaisuuteen. Hän tuntee olevansa ruotsalainen sielu suomalaisessa ruumiissa. "Suomessa olen kansalaisuustransuna yhden ihmisen vähemmistö, jonka ihmisoikeudet ovat huonolla tolalla."

Mikko ei halua olla mörökölli, ahdistunut, omaan mitättömyyteensä uskova suomalainen mies vaan syntyperäinen, moderni, pehmeä ja ymmärtäväinen ruotsalainen perheenisä. "Jotenkin minusta tuntuu, että lumikin on Ruotsin puolella puhtaampaa ja kauniimpaa. Se sataa maahan vapautuneemmin, kuin lumihiutaleetkin tietäisivät leijailevansa maahan moniarvoisessa ja suvaitsevassa maassa. Suomessa lumi leijailee maahan ahdistuksen maaperään, masentuneiden ihmisten hartioille. Lumi sekoittaa liikenteen, tekee enkelin eteiseen."

Alkaa Mikko Virtasen vaikea mutta vimmainen muuntuminen rakkaan naapurimme, maailman demokraattisimman yhteiskunnan, kelpo kansalaiseksi. "Ruotsissa vanhojen kerrostalojen ovetkin aukeavat sisäänpäin."

Sitaatit ovat Vadelmavenepakolaisesta.

Kriitikko Suna Vuori:
Päältä katsoen kepeä esitys on ilakointinsa alla myös kommentti kielikeskusteluun ja maahanmuuttopolitiikkaan. Tehdessään lempeää pilaa suomalaisista, ruotsalaisista, suomenruotsalaisista kuin ruotsinsuomalaisistakin se onnistuu ainakin osoittamaan sormella asenteita ja ennakkoluuloja, joilla nauraminen lienee omiaan lievittämään aggressioita.

* Suna Vuori 1.4.2011 Helsingin Sanomissa Vadelmavenepakolaisen Suomen ensi-illan jälkeen

Yhteyshenkilö:
KOM-teatteri / Jaana Jyrkänne, jaana.jyrkanne(at)kom-teatteri.fi


 

·Teemana teatterinaapurit

 

TINFO ja Riksteatern järjestivät näytelmäkirjailijatapaamisen Helsingissä *

TINFO ja Riksteatern järjestivät 14.-15. marraskuuta 2011 Helsingissä näytelmäkirjailijatapaamisen (Dramatikermöte), johon kutsuttiin 10 ruotsalaista teatterintekijää. Ruotsalaiset dramaturgit ja ohjaajat tutustuivat suomalaiseen nykynäytelmään. Kaksi intensiivistä päivää vietettiin Teatterikorkeakoulussa, Suomen Kansallisteatterissa, Labbetissa. Mukana keskusteluissa Mika Myllyaho, Laura Ruohonen, Mikko Viljanen, Juha Jokela, Saara Turunen, Heini Junkkaala, Emilia Pöyhönen, Maria Kilpi, Paavo Westerberg, Michael Baran.

Teatterikorkeakoulussa järjestetyssä tapaamisessa käsiteltiin dramaturgian opetusta, opintojen rakennetta, taiteilijaidentiteettiä.  Suomalaisten näytelmäkirjailijoiden kanssa ruotsalaiset kollegat vaihtoivat ajatuksia kielestä, teemoista, ohjaamisesta, työskentelytavoista. Ruotsalaisia kollegoita kiinnosti esimerkiksi aloittavatko kirjailijat kirjoittamisen sisällöstä vai muodosta, kuinka kirjailijat pystyvät ohjaamaan oman tekstinsä näyttämölle tulematta hulluksi ja miksi suomalaiset eivät näytä käsittelevän rasismia teksteissään.

Muutama kysymys dramaturgitapaamisen ruotsalaisille osanottajille Anders Duusille ja Stefan Mobergille. Duus on dramaturgi Riksteaternissa ja Moberg työskentelee Ruotsin ohjaajaliitossa.

Mikä oli mielestäsi dramaturgitapaamisen tärkein anti?

Anders Duus:
Tärkeintä oli saada innostava kuva suomalaisesta teatterikentästä, ja päästä jonkinlaiseen käsitykseen syistä, jotka ovat johtaneet Suomessa kotimaisen näytelmän buumiin. Ruotsin näkökulmasta Suomen tilanne on jännittävä ja sytyttävä, sillä meillä on usein vaikea saada yleisöä uudelle ruotsalaiselle näytelmälle. Kävi ilmi, että  erinomaisen utelias ja kiinnostunut yleisö on mahdollista saavuttaa, kun teatteri puhuu samaa kieltä kuin muu yhteiskunta. Vierailullamme saimme tietysti vain pintaraapaisun suomalaisesta teatterista, ja odotan innolla saada tietää lisää.

Stefan Moberg:
Uuden tiedon saaminen! Uskon voivani sanoa, että kovin harva ruotsalaisista kollegoistani ylipäänsä tuntee suomalaista näytelmäkirjallisuutta ja vielä vähemmän uusia tekstejä. Oli jännittävää huomata, että uusi kotimainen näytelmä on juuri nyt Suomessa sellaisessa nosteessa ja että sillä on yleisöä. Ja että uusia tekstejä tilataan niin paljon!


Mitä mieltä olet uusista suomalaisista näytelmistä?

Anders Duus:
Tässä ensimmäisessä tapaamisessa todellakin ohjelman painopiste oli yleiskuvan saamisessa pikemminkin kuin yksittäisiin teoksiin tutustumisessa. Siksi on vaikea muodostaa tarkempaa mielipidettä tapaamistamme kirjailijoista. Sen sijaan useampi heistä jäi kovasti kiinnostamaan, ja haluaisin päästä lukemaan heidän teoksiaan. Oli myös jännä huomata, että Suomessa todella keskustellaan näytelmäkirjallisuudesta. Ja kirjailijat selvästi tuntevat hyvin toisensa ja toistensa estetiikkaa. Olisi ollut hauskaa tavata kirjailijoita epämuodollisemmassa yhteydessä ja syventää aloitettua keskustelua.

Stefan Moberg:
Vaikea sanoa, sillä emme vielä ehtineet tutustua näytelmiin kuin yleisesittelyn verran. Kiinnostavaa kuulla, että kirjailijoilla on toisinaan mielessään jokin erityinen tavoite kirjoittamiselleen. Toisaalta sain vaikutelman, että erilaisten aiheiden, lajien ja tyylien kirjo laaja. Uusien muotojen etsintää, yhteiskunnallisten ilmiöiden kuvauksia, moraali- ja identiteettikysymyksiä… Myös avoimelta ja vilkkaalta vaikuttava kollegiaalinen keskustelu näytelmäkirjailijan työstä on kiinnostava asia.

Mitä konkreettisia jatko- ja yhteistyösuunnitelmia syntyi dramaturgitapaamisen pohjalta?

Anders Duus:
Uskon, että jatkossa avainasia on näytelmätekstien saatavuus. Vain sitä kautta, että saatavana on laaja valikoima erityyppisiä tekstejä, suomalaiset tekstit voivat päätyä ruotsalaisten teattereiden ohjelmistoihin. Uskon myös epämuodollisen yhteydenpidon voimaan. Luulen myös, että hyvä jatkosuunnitelma olisi rakentaa yhteistyökuviota jo menossa olevien, yksittäisten esitysten ympärille.

Stefan Moberg:
Itse aion kertoa vaikutelmistani ja kokemastani eteenpäin Ruotsin ohjaajaliiton jäsenille, antaa vinkkejä kirjailijanimistä ja näytelmistä ja jakaa yhteystietoja verkkosivujemme kautta ja uutiskirjeessämme. Olemme myös miettineet menossa olevan Nordic Drama Bridge –hankkeemme yhteydessä mahdollisuutta erityiseen Suomi-teemaan. Voisimme yhteistyössä Riksteaternin ja Dramatiska Högskolanin kanssa esitellä joitakin suomalaisia näytelmäkirjailijoita ruotsalaisille teatteri-ihmisille järjestämällä lukudraamatilaisuuksia.


 

Suomalainen teatteri esittäytyi Ruotsin teatteribiennaalissa Gävlessä 2011 *

Ruotsalaisen teatterialan ihmisten kokoontumispaikka ja teatterikatselmus Teaterbiennalen esitteli suomalaista teatteria toukokuussa 2011 Gävelssä. Tapahtuman yhtenä teemana oli Suomi ja ruotsalais-suomalainen teatteriyhteistyö. Vierailuesityksenä nähtiin Mikko Roihan Tanssiteatterin Minimille ohjaama Juha.  Suomalaisesta teatterista järjestetyssä keskustelussa oli mukana ruotsalaisia ja suomalaisia teatterinjohtajia ja -tekijöitä, jotka pohtivat suomalaisen nykyteatterin erityispiirteitä ruotsalaisesta näkökulmasta. Suomalaista nykyteatteria luonnehdittiin hyvin fyysiseksi sekä yhtäältä kansanomaiseksi mutta toisaalta jopa avantgardistiseksi.

Keskustelua herätti molempien maiden poliittinen tilanne, jonka teatterintekijät kokivat kuitenkin jopa inspiroivaksi: uhka tuo lisää virtaa ja kirkastaa tavoitteita. Teatterin tehtävä on muuttaa maailmaa ja hyvä esitys voi vaikuttaa asenteisiin enemmän kuin paraskaan suvaitsevaisuuskampanja, totesivat panelistit.

Näyttämötaidealan ammattilaiset kokoontuvat joka toinen vuosi Ruotsin teatteriunionin järjestämään teatteribiennaaliin. Suomalaisesta teemakokonaisuudesta Gävlessä vastasivat Teatterin tiedotuskeskus – TINFO, Teatterikeskus, Labbet ja Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus yhteistyössä ruotsalaisen Riksteaternin kanssa.


 

 

 

·Textöversättning för scen –hanke - uutta tekniikkaa ja innovaatioita

Textöversättning för scen –hankkeen tarkoitus on löytää uuden tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia teatteritekstitykselle. Hankkeessa on Suomesta mukana Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto. Ruotsista mukana ovat Riksteaternin kokoamana eri asiantuntijatahoja kehittäen erityisesti mm. iPhonen ja iPodin tekstitysohjelmia.

Tähän saakka on järjestetty Tutkivan teatterityön keskuksen, Aalto-yliopiston lavastusopiskelijoiden ja Tampereen yliopiston Näyttelijäntyön laitoksen yhteinen viikon mittainen työpaja keväällä 2011. Työpajoissa on tutkittu tekstityksen uusia ulottuvuuksia esittävissä taiteissa. Työpajassa kokeiltiin näyttämötilaan eri tavoin sijoitettavaa videoprojisoitua tekstitystä ja kartoitettiin sen toimivuutta ja käytännöllisyyttä. Käytännön kokeilussa pyrittiin yksinkertaiseen ja toteuttamiskelpoiseen tekniseen ratkaisuun (käytössä Keynote- presentaatio-ohjelma). Lisäksi Ny teknik och innovation- kansallisen ohjausryhmän jäsenet ovat organisaatioidensa kautta toimineet aktiivisesti ja aloitteellisesti Suomessa Kuuloliitto ry:n esittävien taiteiden esteettömyyttä kehittävässä eri asiantuntijoiden muodostamassa työryhmässä 2010-11. Esteettömyyshankkeen myötä Teatterikorkeakoulun lehtori Kimmo Karjunen tekee 2011 lopulla valmiiksi selvityksen tekstitystekniikoista.
Teatteritekstityksiä iphone/ipod- sovelluksina on kokeiltu ja käytetty käytännössä myös Riksteaternin kiertueilla ja laitteistoa on esitelty useissa teattereissa Suomessa vuoden 2011 aikana.

Yhteistyöosapuolet kokoontuvat seuraavan kerran Tukholmassa 7.12. 2011 neuvottelemaan seuraavista käytännön työpajoista sekä asiantuntijavaihdosta.
 
Lisätietoja:
Tutkivan Teatterityön keskus / johtaja Mika Lehtinen, mika.j.lehtinen(at)uta.fi

t7.uta.fi


·Finnish Theatre Showcase Tampereen Teatterikesässä 9.-12.8.2012

 

TAMPERE THEATRE FESTIVAL & TINFO – Theatre Info Finland invite you to

FINNISH THEATRE SHOWCASE IN TAMPERE
9 – 12 August 2012

Thu 9th Aug  Get-together Party
Fri 10th Aug  Demo Buffet – New Performances 
Sat  11th Aug  Finnish Contemporary Drama – Meeting Playwrights and Agencies
Sun 12th Aug  Closing Ceremonies – Future Plans

Festival performances all day and night long.
 Tampere Theatre Festival is one of Europe's most important festivals of professional theatre, serving as a display window for the finest Finnish and international productions.

The high-class festival is arranged 6 Aug 12, 2012, in Tampere, a luminous culture city, one of Finland's largest urban centres. Since 1968, the festival has been one of the leading attractions of the city.

***
Yhteyshenkilöt:
Tampereen Teatterikesä / toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl
hanna.rosendahl(at)teatterikesa.fi
TINFO / tuottaja Jukka Hyde Hytti, jukka.hytti(at)tinfo.fi 


·Yhteistyökumppaneita

 

Tukholman Uusi Teatteri suomen kielen asialla * 

Uusi Teatteri täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Toiminnanjohtaja Irma Kario kertoo Tukholmassa toimivan teatterin tavoitteista ja uusimmista kuulumisista.

Irma Kario:
Työskentelemme vahvistaaksemme ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten kieltä ja identiteettiä. Samalla haluamme rikastuttaa ruotsinsuomalaista ja ruotsalaista kulttuurielämää.
Vuoden 2012 omat tuotantomme ovat lapsille ja nuorille suunnattuja esityksiä. Teemme yhteistyötä Teater Västmanlandin kanssa, mistä on seurannut muiden muassa se, että kaikki esityksemme on voitu esittää kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi. Ensimmäinen yhteistyöesitys 2005 oli Olet tässä / Här är du, jossa mukana oli myös suomalainen esitystaiteen kollektiivi, Todellisuuden tutkimuskeskus. Sen lisäksi, että kierrämme koko maata, meillä on erityisen vahva kosketus Västmanlandin maakuntaan.

Parhaillaan ohjelmistossamme on esikoululaisille tarkoitettu, koreografi Jukka Korven tanssiesitys nimeltään Kuu nukkuu / Månen sover. Toinen meneillään oleva on Pelastetaan äiti / Mamma ska räddas, suomalaisen Quo Vadiksen esitys, jonka tuotimme nyt ruotsalaiselle yleisölle.

Rajaton näyttämö –hankkeen kautta on mahdollista saada myös aikuisyleisölle tarkoitettuja vierailuesityksiä Suomesta kiertueelle Ruotsiin.

www.uusiteatteri.se


Suomen Tukholman-instituutti panostaa teatteriin *

Suomen Tukholman-instituutti aikoo jatkossa olla aktiivisesti mukana Ruotsin ja Suomen välisessä vilkastuvassa teatteriyhteistyössä. Toimintansa alusta saakka instituutti on järjestänyt esitysvierailuja Suomesta. Nykyisin vierailuja on kuuden esityksen vuositahdilla. Näistä neljä on ollut erityisesti lapsille suunnattuja.

–  Nyt menemme eteenpäin ja tutkimme mahdollisuutta esittää instituutissa Suomen Kansallisoopperan teoksia. Hyödyntäisimme samaa kuituoptista tekniikkaa kuin Folkets Hus Bio Ruotsissa näyttäessään Metropolitanin oopperateoksia. Samalla tavalla voisi näyttää myös suomalaista puheteatteria, sanoo Suomen Tukholman-instituutin johtaja Anders Eriksson. 

Myöhemmin tänä vuonna instituutti tekee yhteistyötä Tukholman kaupunginteatterin kanssa tuomalla Helsingistä Teatterimuseon tuottaman Vivica Bandler –näyttelyn. Näyttelyn yhteyteen on suunniteltu seminaareja, joissa keskustellaan Bandlerin perinnöstä suomalais-ruotsalaiselle yhteistyölle ja kuinka sitä voisi edistää jatkossa. Samalla on tarkoitus puhua siitä, kuinka suomalaisia uusia näytelmiä saataisiin nykyistä enemmän ruotsalaisten teattereiden ohjelmistoihin. 

www.finlandsinstitutet.se

 


 

Hanasaari: Maaselvitys* 

Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus toteuttaa osana Rajaton näyttämö -hanketta nk. maaselvityksen Ruotsin teatterikentästä. Selvityksen tavoitteena on vahvistaa kontakteja ruotsalaiseen teatterikenttään ja kartoittaa uusia yhteistyömahdollisuuksia. Riitta Seppälän vuosi sitten tekemä Teatterinaapurit-selvitys suomalaisen teatterikentän yhteistyöhalukkuudesta ruotsalaisten kanssa osoitti, että kiinnostusta yhteistyöhön Suomen puolella on, mutta ruotsalaisen kentän ja toimijoiden tuntemuksessa on parantamisen varaa. Tähän tarpeeseen maaselvityksellä pyritään nyt vastaamaan. Selvitys toteutetaan haastattelujen ja vierailukäyntien muodossa ja se julkaistaan maaliskuussa 2012.

Lisätiedot: jonas.welander(at)hanaholmen.fi

 www.hanaholmen.fi


Yhteistyökumppanit Suomessa ja Ruotsissa * 

Suomi: Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoon Kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Åbo Svenska Teater, Kuopion Kaupunginteatteri, Jyväskylän Kaupunginteatteri, Wasa Teater, Oulun Kaupunginteatteri, Kokkolan Kaupunginteatteri ja Kotkan Kaupunginteatteri, Suomen Teatterit ry, TINFO - Teaterinfo Finland, Kulturfonden för Sverige - Finland, Tutkivan teatterityön keskus (Tampereen yliopisto), Teatterikeskus ym. 

Ruotsi: Riksteatern, Länsteatrarna Sverige, Stockholm Dramatiska Högskola, Kungliga Tekniska högskolan, Svensk Teaterunion, Uusi Teatteri, Svensk Scenkonst, Finlandsinstitutet, Kulturfonden Sverige-Finland ym.


Tämän tiedotteen on koonnut TINFO - Teatterin tiedotuskeskus.

Tiedote on koottu myös ruotsiksi.

 

 


 

 

Riksteatern      Hanasaari    TINFO logo pieni