23.05.2017

TINFO-tiedote 18 / 23.5.2017

MIKROPISTOJA ITSENÄISEN SUOMEN TEATTERIIN

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

TINFO PALVELEE

UUTISIA

TAPAHTUMIA

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

HAKUJA

KURSSEJA JA TYÖPAJOJA

TYÖPAIKKOJA

twitter.com/tinfotweets

Tilaa TINFO-tiedote sähköpostiisi

 

MIKROPISTOJA ITSENÄISEN SUOMEN TEATTERIIN

1952

Sam Besekow Tanskan Kuninkaallisesta Teatterista on Suomen teatteriguru, jolle vuodatetaan ylistyssanoja. Hänen vierailuohjauksensa Gozzin Vihreän lintu Suomen Kansallisteatterissa on yksi vuoden esityksistä. ”Ihmeellinen” Besekow opettaa Sääksmäen kesäkursseilla. Ritva Arvelo suomentaa hänen teoksensa Kirjailijan kynästä näyttämöesitykseen. Kuusi luentoa näyttämötaiteesta. Besekow puolustaa näyttämötaiteen itsenäisyyttä kirjallisuudesta ja dramaturgia saa oman osansa.

Besekow tarttuu myös poliittiseen: ”Poliittinen! Siinä taas eräs väärinkäytetty sana. Poliittinen asennoituminen merkitsee sitä, että omaa todellisen kosketuksen aikaansa. Jokaisella aikakaudella on omat kasvonsa ja meidän aikakautemme kasvot ovat politiikan kasvot, Päivittäisestä vaikuttamisessamme on tuskin ainoatakaan haaraa, jota politiikka ei sävyttäisi. Oli kysymyskäytännöllisistä tai henkisistä kysymyksistä, aika antaa niille automaattisesti poliittisen leiman. Siis on teatterin oltavapoliittinen, mikä se ei halua jäädä estetiikan pilviin leijumaan. Eikä tämä ole edes mitään uutta, sillä teatteri ja näyttelijä ovat aina olleet suhteessa poliittiseen elämään joko poliittista mahtia palvellen tai sitä vastustaen, siksi teatterin historiallisesta asennoitumisesta kuvastuu aina ajan sosiaalipolitiikka.”

Gallup-maailma ja suoritusajattelu rantautuu teatteriinkin. Teatteri-lehti pyytää kriitikoita listaamaan kuluneen näytäntövuoden parhaita esityksiä, parhaita mies- ja naisnäyttelijäsuorituksia, parasta yhteisnäyttelemistä, menestyksellisintä ohjaajaa, ohjaajien ja myös lavastajien läpimurtoja sekä vuoden fiaskoa. Eugen Terttula muistuttaa, että teatterisuoritukset eivät ole urheilusuorituksia:” Silti ei liene aivan rikoksellista vastata kiertokyselyynne. Joillakin anglosaksisilla teatterikriitikoillahan on suorastaan tapana laatia tällainen tulostaulukko näytäntökauden päätyttyä. Läpimurtoja ja vuoden fiaskoa.

1953

Teatterin ”teknilliset” saavat ensimmäistä kertaa valtion apurahaa. Tarkoitus on edistää teatterialan teknistä osaamista. Valo ja äänet ymmärretään teknisinä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto perustelee tekniikkaa: ”Maamme lukuisten taiteellisesti jatkuvasti kehittyvien teattereiden palveluksessa toimii huomattavan lukuisa teknillinen henkilökunta, jonka ammattipätevyyden kohottaminen on täydellisesti unohdettu. Puhumattakaan siitä, miten ratkaisevasti teknillinen henkilökunta vaikuttaa teattereiden taloudelliseen asemaan - muodostavathan teattereiden teknilliset menot, dekoratiot, valaistus, puvustus, erikoislaitteet, tehosteita ym. varten huomattavan suuren osan teattereiden talousarviossa. -- Näyttämö- ja valaistusmestarilta vaadittava tietomäärä poikkeaa niin suuresti lavastajalta vaadittavasta pätevyydestä, että lavastajan esim. ulkomaisilla opintomatkoilla saamat kokemukset eivät suurestikaan auta näyttämö- ja valaistusmestareita heidän työssään.”

Sam Besekow on sitä mieltä, että teattereiden ohjelmistojen on aina oltava astetta parempaa kuin mitä yleisö haluaa. Besekow uskoo yleisön kasvattamiseen.

Kiihkeästi keskustellaan ”teatralisoidusta” teatterista.

Suomen Teatterikoulun opetusohjelmaan suunnitellaan ohjaaja- ja lavastajalinjaa. Wilho Ilmarin, Arvi Kivimaan, Jalmari rinteen ja Sakari Puurusen suunnitelman mukaisesti Teatterikoulussa tulisi olemaan näyttelijälinjan lisäksi ohjaajalinja ja lavastajalinja.

Teatterissa kannetaan huolta siitä, miksi nuoriso on vieraantunut teattereista. Teattereille ehdotetaan käytännön toimia: paikkojen varaamista elokuvalipun hinnalla nuorille. Teattereiden ohjelmistoissa kritisoidaan sitä, että nykynäytelmiä on vähän ja ohjelmisto on ”tarkoitettu enemmän tai vähemmän älylliseksi nautinnoksi tietylle ahtaalle intellektuellille piirille, missään tapauksessa se ei ole kokoperheen ohjelmistoa”. Nuoriso kaipaa ”uutta, oman aikansa ja henkensä mukaista teatteriohjelmistoa”. Hakusessa on nykyhetken Ibsen, Tsehov tai Canth.

Moralistikirjoittaja uskoo nuorison kirkasotsaiseen moraaliin: ”Heidän vaistonsa sanoo – on jo kauan sanonut – etteivät nykyajan näytelmät kaikkine porttoineen, teurastajineen, himomurhaajineen ja muine sairaalloisine ilmiöineen ole heitä varten. Ja niin he kääntyvät elokuvien puoleen etsien sieltä korviketta halpahintaisesta romantiikasta ja typerästä tähtipalvonnasta, jonka urheilu ja filmi ovat maailmaan lanseeranneet.” (Teatteri 9 / 25.4.1953 ”Teatteri ja nuoriso”)

1954

Suomen Näyttelijäliitto keskustelee taiteellisesta kurista. Ritva Arvelo alustaa aiheesta: ”---Kysymys kurista ei tietenkään ole eikä saa olla taiteen syvin kysymys, mutta sanon, että se on tällä hetkellä tärkein ja polttavin, koska mitkään syvemmät kysymykset eivät voi edes astua esiin, ennen kuin tämä kysymys on ratkaistu. --- Ajattelutavan, suhtautumisen näyttelijän työhön on muututtava. Sitä on niin kauan pidetty pyhänä ihmeenä, joka taivaasta sataa meidän yllemme, että on jo korkea aika alkaa pitää sitä myös ammattina.

Kiila julkaisee kuudennen albuminsa Brecht contra Stanislavski. Se on Ritva Arvelon manifesti teatralismi-keskustelusta ja ”teatralisoinnista”.

Aiemmin ilmestyneet Mikropistot ja lähdeluettelo

Katso myös Teatterien esityksiä, tapahtumia ja hankkeita juhlavuodelle 2017

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Tehostamistaloutta

Tehostamistalous-artikkelikokoelma  on tervetullutta luettavaa, kun yrittää saada tolkkua siitä, mistä valinnanvapauden, kilpailukyvyn ja tehokkuuden nimiin vannovassa retoriikassa ja politiikassa on kyse. Tehostamistalouden näkökulmasta voisi pohtia myös kulttuurista hyvinvointivaltiota ja sen kulttuuripolitiikkaa suhteessa markkinaistumiseen ja kilpailun logiikkaan.

Tehostamistalouden tutkijoiden mukaan esimerkiksi hyvinvointivaltion ”tuottavuutta” ja ”tehokkuutta” ei tunnisteta, koska ne eivät ole heti markkinoiden käytettävissä eivätkä voittoina tuloutettavissa. Tuotoksiksi ei siis lasketa sellaisia kuin esimerkiksi helppo saatavuus, huolenpito, luotettava hallinto. Ei myöskään tunnisteta sellaista ”laatua” kuin tasa-arvo, yhdenvertaisuus tai yhteiskunnan pitkäjänteinen kehittäminen.

Mistä kaikesta tehostamistaloudessa sitten on kyse. Tehostamistalous tunnistaa ja hyväksyy ainoastaan ekonomistisen taustatiedon, ja tehostamistaloudella on aina tietyt edunsaajansa, voittajansa ja häviäjänsä. Hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti ammattiaseman, sukupuolen, maantieteellisen alueen ja yhteiskuntaluokan mukaan.

Tehostamistalous ei jätä ruumista rauhaan. Tehokuutta ja tuottavuutta performoiva yksilö on tehostamistalouden ihanne. Esimerkkinä tehostamistalouden ja ruumiillisuuden kytköksistä käy lihavuusepidemiadiskurssi. Meistä tehdään terveyskansalaisia ja terveyskuluttajia. Meidän on ylläpidettävä ja itsehoidettava tehokasta työruumista. Sotepolitiikkamme yhdistää ekonomistisen tehostamisen ja ruumiin kontrollin.

Tehostamisyhteiskuntaa on myös konsulttidemokratia, usko ostettuihin asiantuntijapalveluihin. Ministeriöiden virkamieskuntaa on leikattu, ja samalla konsulttimenot ovat kasvaneet. Näin yhteiskunnallista valtaa ulkoistetaan. Tehostamisyhteiskunnassa yliopistoista on tehty kilpailukyky-yhteiskunnan vetojuhtia.

Taide ja kulttuuri markkinahyödykkeinä – vapautta ja kenen ehdoilla

Henkisenä palomuurina toimi Tehostamistalous, kun luin sunnuntaiaamuna Helsingin Sanomien (21.5.2017) esseevieraan, ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiaisen kirjoitusta. Hän runttaa rahapelivarojen käytön taiteen tukemiseen. Hän haluaa purkaa rahapelimonopoliin perustuvan kulttuurin rahoitusjärjestelmän. Hänelle kulttuuri on eliitin harrastuksia, joita mummot ja työttömät nyt rahoittavat pelaamalla. Pursiainen kysyy, kannattaako valtion ylläpitää pienen yleisön kalliita kulttuuriharrastuksia.

Heikki Pursiaiselle kulttuurin suomalainen tuotanto ei ole itseisarvo. Hän peräänkuuluttaa kansainvälistä työnjakoa. Meillä on siis markkinoilla tarjolla kulttuurituotteita markkinaehtoiseen hintaan. Pursiainen haluaa saattaa kulttuurilaitokset markkinatalouden ja yksityisen rahoituksen varaan. Hän ehdottaa tilalle pääomittamista, yksityisen varainhankinnan lisäämistä ja kuluttajien valinnanvapautta kulttuurisetelien muodossa.

Perusteluna on, että taiteen julkinen tuki vaarantaa taiteen vapauden. Julkista tukea tulisi myöntää vain, jos tuki synnyttää ”kulttuurituotantoa, joka muuten ei syntyisi” ja kun tuen kohteena oleva tuotanto on ”riittävän monen kuluttajan mielestä arvokasta”. Nyt siis tarvitaan ”riittävän suuri sitä arvostava yleisö”. Pursiainen puuttuu myös taiteilija-apurahoihin.

Pursiaisella on elegantti perustelu. Kyse ei ole pelkästään rahasta vaan julkisen tuen synnyttämästä riippuvuussuhteesta valtioon ja tämän suhteen synnyttämänä vapauden menetyksestä: ”Taiteen pitäisi noudattaa omaa etiikkaansa ja omia sääntöjään”, Pursiainen toteaa. Uskooko hän, että taiteen riippumattomuus ja vapaus toteutuisivat paremmin markkinaperusteisessa vapaan valinnan maailmassa?

Onko meillä kulttuurissa olemassa ns. toimivat markkinat? Kulttuuri ja taide vertautuvat yhtä huonosti markkinahyödykkeeksi kuin esimerkiksi terveydenhoito tai koulutus. Eikä meillä tälläkään hetkellä yhdenkään kulttuuri-instituution tuki ole 100 %.  Ajattelen nyt teattereita, joissa omarahoitus on suurin piirtein kolmannes, usein reippaasti enemmän. Eikö kulttuuripolitiikka ole perustunut eräänlaiseen yhteisvastuullisuuteen: sellaiseen ajatukseen, että vastuu kulttuuripalveluiden järjestämisestä on yhteinen. Siitä vastaavat valtio, kunnat ja toimijat itse. 

Eikö kulttuuri- ja taidepolitiikka ole perustunut juuri siihen, etteivät opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet tai kulttuuriministeri sen paremmin kuin Taiteen edistämiskeskus puutu sisältöihin? Vai enkö nyt tunnista näitä kytkösmekanismeja, itsesensuuria, varovaisuutta, julkisen rahoittajan pelkoa? Osuudeltaan yhä kasvava projektirahoitus sen sijaan ohjaa ja suuntaa taiteen ja kulttuurin sisältöjä.

Tällaisessa ajattelussa oikeudet ja talous lyövät toisiaan korville, myös sivistykselliset oikeudet ja talous ovat vastakkain. Ilmeisesti mitään universaaleja oikeuksia ei ole olemassa? Valinnanvapaudesta on tullut se markkinaorientoituneen yhteiskunnan taikasana. Palveluseteleitä kaikille ja sitten kansalaiskuluttaja vain vapaasti valitsemaan palvelumarkkinoilta. Klassinen taloustiede vannoo ns. oikeiden eli rationalististen valintojen nimeen. Monet pitävät vapaata valintaa utopiana, myös valintoja säännellään. Säätelijänä toimii sitten vaikkapa talous.

Meillä rakennetaan uutta kansalaisuutta: aktiivinen, itsestään vastuuta kantava, tietoisia rationaalisia valintoja tekevät kuluttajakansalainen on päämäärä. Tällaista vastuuta yksilölle kohdistavaa, valinnanvapautta korostavaa markkinavetoista ajatusmalliahan soteuudistuksessa tavoitellaan. Heikki Pursiainen hahmottelee samaa myös kulttuuriin. Ajatuksena on, että jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus valita palvelu. Vapautta ja kenen ehdoilla?

Teatteri ja talous

Jatkoksi tähän sopii nyt Teatterintutkimuksen seuran kevätpäivät

Vaba Lavalla

Tallinnassa keskustellaan teatterin ja teatteripolitiikan tulevaisuuksista. Interreg Central Balticin rahoittamassa ja Vaba Lavan organisoimassa konferenssissa pohditaan esittävien taiteiden rakennemuutoksia ja taidetyön muuttunutta luonnetta, taiteellisia interventioita ja esittäviin taiteisiin vaikuttavia trendejä. Tehostamistalous ja valinnanvapausretoriikka voivatkin toimia yhtenä kehystyksenä. Tilauksessa on puheenvuoro suomalaisen teatterin/kulttuurin kentistä ja rahoitusuudistuksesta. Kiinnostavaa on kuulla myös siitä, mitä Virossa ja Latviassa ajatellaan.

Ristiriitaiset rakenteet – teatteripuutarhaa rakentamaan

Ohjaajaksi valmistuneen Piia Peltolan ohjauksen maisteritutkinnon kirjallisessa osiossa on paljon sellaista, mikä jokaisen kannattaisi lukea. En tiedä, onko työ jo luettavissa. Arvostan suuresti taiteilijan halua ottaa teatteripolitiikkaa, sen rahoitusta ja rakenteita haltuun. Tieto on valtaa.

Piia Peltolan yhteisöpääajattelussa synnytetyt uudistusehdotukset, joita hän kutsuu resurssien isojaoksi, perustuvat ajatukseen teatteripuutarhasta. Kuten Peltola itse toteaa, ehdotukset ovat niitä, jotka on jo moneen kertaan kuultu. Eniten minua kiehtoo ajatus näyttelijänkuvan kehittämisestä. Ajatuksena on, että näyttelijä olisi näyttämön ajattelija, jolla on erilaisia rooleja ja tekijyyksiä. Toinen tärkeä tavoite liittyy jatkuvasti käytävään arvokeskusteluun, kolmas siihen, että myös teatteriopiskelijat tulisivat määrittelemään rakenteita.

Opiskelijat olisivat entistä enemmän vastuullisia (teatteri)kansalaisia: ”Meitä kiinnostaa joku sellanen onnistumisen ja ylimielisyyden eetoksen purkaminen ja inhimilliset työtavat, ja ihmisenä oleminen samalla kun on taiteilija.” Näin tavoitteen määritteli ohjaajien sukupolvikeskustelussa eräs opiskelija. Työn lopussa Peltola hahmottelee henkilökohtaisia reittejä riippumattomuuteen.

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät

twitter.com/tinfotweets

TINFO PALVELEE

TINFO-tiedotetta ei 1.6.2017, kansainväliset viikot menossa

TINFO-tiedote tekee työlistallamme tilaa kansainvälisille uutiskirjeille ja ei poikkeuksellisesti ilmesty to 1.6.2017.

TINFO-tiedotteen ja muiden uutiskirjeidemme aikatauluja kesällä 2017:

  • Ma 29.5.2017 TINFO Newsletter auf Deutsch
  • Ti 6.6.2017 TINFO e-News
  • To 8.6.2017 TINFO-tiedote
  • To 15.6.2017 kevätkauden viimeinen TINFO-tiedote
  • TI 8.8.2017 Teatterikesä-viikon TINFO-tiedote jo tiistaina

Teatterikulmasta muuton mukana tuli uusia puhelinnumeroita, katso kaikki yhteystietomme

Ota yhteyttä! 

Teatterin tiedotuskeskus TINFO, + 358 50 353 6273, tinfo(a)tinfo.fi


TINFO aloittaa uusissa tiloissa Maneesikadulla 2.8.2017 

TINFO avaa toimiston uudessa osoitteessa Maneesikatu 2, 00170 Helsinki. Pääsemme muuttamaan uusiin vuokratiloihimme elokuun alussa, jossa avaamme keskiviikkona 2.8.2017. 

Postiosoitteemme muuttuu myös samalla elokuun alusta. Siihen saakka kirjeposti kulkee vanhalla osoitteella: Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Meritullinkatu 33 A 2, 00170 Helsinki.  

Alkukesän toimimme väistötiloissa, ja olemme 22.6.2017 alkavaan kesätaukoon saakka tavattavissa puhelimitse ja sähköpostitse. Olemme kukin vuorollamme kesälomalla, joten TINFO on kiinni 22.6.-31.7.2017.

Teatterikulmasta muuton jälkeen on tullut uusia puhelinnumeroita: 

  • Tilastonlaatija Piia Volmari, +358 50 353 6588
  • Tiedottaja Sari Havukainen, +358 50 306 1224
  • Viestintäassistentin sijainen Elina Knaapi, +358 50 353 6273
  • Tutkimus- ja hallintokoordinaattori Mikko Karvinen, +358 50 353 7874

Katso kaikki yhteystietomme – ollaan yhteydessä!


Ammattiteatterit- ja ryhmät: viimeinen hetki ilmoittaa katsojatiedot Teatteritilastoihin 2016! 

Rahoituslain ulkopuolisten ammattiteattereiden ja -ryhmien esityskerta- ja katsojatietoja ehtii vielä ilmoittaa Teatteritilastoihin 2016.

Toimita tietosi mahdollisimman pian, mutta aivan viimeistään 31.5.2017 mennessä.

Tietojen lähettäminen kannattaa, sillä saatte toiminnallenne näkyvyyttä  Teatteritilastot 2016 -kirjassa ja -verkkojulkaisussa. Tilastotiedot ovat tärkeä teatteripoliittisen vaikuttamisen väline. 

Teatteritilastot ilmestyvät 12.7.2017 mennessä TINFO-verkkosivuilla. Painettu kirja on saatavana elokuussa. 

Jos tilastoista on kysyttävää, ota yhteyttä tilastonlaatija Piia Volmariin:  
piia.volmari(a)tinfo.fi / 050 353 6588 

Ohjelmistokortti, jolla tiedot ilmoitetaan löytyy verkkosivuiltamme: www.tinfo.fi/fi/teatteritilastot


Keräämme ammattiteatterien ensi-illat verkkopalveluun, ilmoita tiedot 

Ammattiteattereiden syksyn ensi-iltalistaus on käynnissä TINFO-verkkosivuilla. Tietokantaan jo lisättyjä ensi-iltoja voit käydä selaamassa osoitteessa www.tinfo.fi/fi/Ensi-iltoja

Lähetä oman teatterisi tiedot sähköpostitse osoitteeseen tinfo(a)tinfo.fi. Kirjoita viestin otsikoksi "ensi-illat". Ensi-iltatiedoissa tulisi näkyä esityksen nimi, ensi-iltapäivämäärä, kirjailija, ohjaaja, dramaturgi tai muut työryhmän tiedot sekä lyhyt sisältökuvaus. Merkitse myös onko teksti kotimaisen tekstin kantaesitys, lasten- tai nuortenteatteria tai yhteistuotanto. 

www.tinfo.fi/fi/Ensi-iltoja

 

UUTISIA

Kansallinen kesäteatteripäivä 30.6.2017: haaste teattereille

Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) julistaa Kansallisen kesäteatteripäivän perjantaille 30.6.2017. Kesäteatterikausi on tuolloin kuumimmillaan, tuolle päivälle on luvassa yli 30 ensi-iltaa.  

Kansallisen kesäteatteripäivän kunniaksi TINFO haastaa kesäteatterikansan ideoimaan kesäteatterijulistuksen luettavaksi juhlapäivän esityksen yhteydessä. Ikioman kesäteatterijulistuksen tyyli ja muotohan ovat villejä ja vapaita: se voi olla lyhyt, pitkä, runo, satu, haiku, räppi, laulu... Mikä vain! 

Kesäteatterijulistuksenne, tekstin, kuvan tai videon voitte jakaa meidän Facebook-sivullamme. Somessa hästäk #kesäteatterijulistus on vapaasti käytössänne. 

TINFO lanseerasi Kansallisen kesäteatteripäivän viime vuonna. Ajatus herätti innostusta, joten juhlimme merkittävää suomalaista kesäilmiötä myös 2017.

TINFO kerää kesäteatterien ensi-illat avoimeen verkkopalveluun. Kesäteatterikausi alkaa perinteisesti vappuaatosta ja jatkuu elokuun loppuun. 

Kesäteatteri-info TINFO-verkkosivuilla. 

Tiedustelut: tinfo(a)tinfo.fi


Nuoria teatterintekijöitä Hampurissa  

Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) johtaja Hanna Helavuori on pääpuhujana Junge Regie Festivalilla Hampurissa 14. kesäkuuta 2017. Helavuori käsittelee puheenvuorossaan suomalaisten teatteriohjaajaksi opiskelevien ja nuorten vastavalmistuneiden ohjaajien tekijäidentiteettejä. 

Thaliateatterin, Körper Studio -säätiön ja Hampurin teatteriakatemian järjestämän festivaalin kilpasarjassa nähdään myös vierailuesitys Suomesta. Salome-esitys on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun, Tampereen yliopiston Näyttelijäntyön laitoksen ja Aalto ARTSin yhteistuotanto.


Jari Juutisen kansainvälinen juna liikkuu molempiin suuntiin

Jari Juutinen on tällä hetkellä kysytyin ja eniten ulkomaita kiertävä suomalainen teatteriohjaaja. Tänä vuonna hänen ohjauksiaan esitetään yhteensä lähes 70 kertaa, joista vain viisi ohjaajan kotimaassa Suomessa. Kesällä 2017 suuntana ovat Avignonin festivaali ja Edinburgh Fringe.

Miten tähän on tultu, näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Jari Juutinen?

”Annoin viiman viedä”, myhäilee Jari Juutinen. Esitysten yhteydessä syntyneet kohtaamiset ovat johtaneet vierailukutsuihin. Lahtelaiseen Vanhaan Jukoon ohjatun Minä olen Adolf Eichmann -ensi-iltaan tuli luxemburgilaisen Théâtre du Centauren silloinen teatterinjohtaja Marja-Leena Junker, joka halusi ohjata näytelmästä ranskankielisen version. Luxemburgin lisäksi Junkerin ohjaus esitettiin Avignon OFF -festivaalilla ja se teki pienimuotoisen kiertueen Ranskassa ja Belgiassa.   

Merkittävä tapaaminen oli myös Liberty Theatren ohjaajan ja taiteellisen johtajan Avtandil Varsimashvilin tapaaminen vuonna 2013. ”Täällä ja sinussa haisee taide”, oli Varshimasvili tuumannut Juutiselle tulkin välityksellä Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalilla Suomessa. Näin hengenheimolaiset löysivät toisensa ja nyt Juutinen on ohjannut Georgiassa kahdesti ja hänen ohjaamansa monologi Sad Songs from the Heart of Europe on vieraillut kansainvälisellä Tbilisin teatterifestivaalilla. Georgiaan Juutinen suuntaa jälleen kesä- ja syyskuussa. Työn alla on ulkomailta mukaan tarttunut Anton Tsehov.  

”Teen Vanja-enon parikymppisten pian ammattiin valmistuvien Rustaveli-yliopiston näyttelijäopiskelijoiden kanssa. Aloin tutkia Tsehovia uudestaan pari vuotta sitten, kun venäläisen Veliky Novgorodin Dostojevski-teatterin taiteellinen johtaja pyysi minua sinne ohjaamaan”, kertoo Juutinen, joka aiemmin on ohjannut enimmäkseen omia tekstejään ja dramatisointejaan sekä Kristian Smedsin näytelmiä.  

Novgorodilainen teatterinjohtaja oli tullut Lappeenrantaan katsomaan Smedsin kirjoittamaa, Dostojevskin Rikos ja rangaistus -romaanin innoittamaa Sad Songs -esitystä ja halusi sen festivaalinsa ohjelmistoon. ”Alun pitäen oli selvää, että esityksellä pyritään myös ulkomaille. Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajana tekemiini ohjauksiini oli kansainvälistä mielenkiintoa aiemminkin, mutta festivaalikutsut kaatuivat aina samaan: produktioiden suureen kokoon. Tästä tehtiin tarkoituksella riittävän pienimuotoista”, paljastaa Juutinen. 

Seuraavaksi Avignoniin ja Edinburgh Fringeen

Seuraava etappi on Ranskan suurin teatterifestivaali Avignonissa heinäkuussa. Sad Songs from the Heart of Europe -monologi nähdään ranskankielisenä parikymmentä kertaa Théâtre Au Bout Là-basin näyttämöllä nimellä Les Murmures de Sonia – Crime et châtiment. Kaikki roolit esittää Liisa Sofia Pöntinen. Esitys vierailee lokakuussa ainakin Mariborin teatterifestivaalilla Sloveniassa. Siellä se esitetään suomeksi ja tekstitetään sloveeniksi.  

Elokuussa koko teatteriryhmä esiintyy Edinburghin Fringe -festivaalilla. Juutisen kirjoittaman ja ohjaaman I am Faransis W. -teoksen näyttelijöinä ovat Pöntisen lisäksi Outi Condit ja Aleksi Holkko. Luottamuksellisista kansainvälisistä suhteista kertoo sekin, että kymmenen esityksen ajan Outi Conditia tuuraa Edinburghissa georgialainen näyttelijä Ani Aladashvili, joka näytteli Juutisen Julia, Julia! -ohjauksessa Liberty Theatressa. ”Nyt on juna alkanut liikkua molempiin suuntiin… tätä ollaan haettu”, hän hymyilee.

Reissaaminen ei Juutista rasita. Uteliaisuus ja uuden oppiminen kannustavat jatkamaan. ”Jokainen ulkomailla ohjaamani esitys pyörii koko ajan teattereidensa ohjelmistossa. Esitysten elinikä on paljon pidempi kuin Suomessa. Usein se näkyy myös esimerkiksi näyttelijäntyön kypsymisenä ja kehittymisenä”. 

Vieraiden kielten käyttäminen näyttämöllä on avannut Juutiselle uuden tulokulman työhönsä. Aikoinaan Oulun ja Lahden kaupunginteattereissa dramaturgina työskennellyt näytelmäkirjailija on aina ollut äärimmäisen kiinnostunut kielestä ja sen nyansseista ohjauksissaan. Venäjänkielisten näyttelijöiden kanssa hän sanoo keskittyvänsä enemmän dialogin rytmiin sekä fyysiseen ilmaisuun ja kokee sen vapauttavana.

”Ammattinsa huippuun virittäneet näyttelijät osaavat kyllä kaivaa puheilmaisunsa kiinnostavaksi ilman minuakin. Vieraalla kielellä ohjatessa käytän mittarina sitä, että jaksanko kieltä ymmärtämättömänäkin seurata esitystä. Tulee jokseenkin vilkkaita esityksiä”, naurahtaa Juutinen. 

Taiteen edistämiskeskuksen myöntämän avustuksen määrä suhteessa ensemblen laajaan kansainväliseen toimintaan saa hänet kuitenkin parahtamaan. Vuodelle 2016 ryhmä sai avustusta 20 000 euroa, jolla ryhmän kansainvälinen toiminta saatiin hienosti käyntiin kahden kansainvälisen yhteistyöproduktion ja kansainvälisten kiertueiden muodossa. Nyt avustus putosi yllättäen 8 000 euroon. Sillä summalla ja enimmäkseen itse hankitulla muulla rahoituksella ryhmä – johon kuuluu myös mm. vakivalosuunnittelija Teemu Nurmelin – aikoo viedä suomalaista teatteria ja osaamista ainakin Avignoniin, Edinburghiin, Tbilisiin, Mariboriin, Novgorodiin, Pietariin ja Valko-Venäjän Brestiin. Aikoo ja vie, vaikka pelkästään Avignonin esitysten kokonaiskustannukset ovat yli 20 000 euroa. Jostain on tingittävä. Laadusta ei.

Juutisella on itsellään tukena valtion myöntämä viisivuotinen taiteilija-apuraha, mutta hän haluaisi tekemällään ovenavauksella mahdollistaa myös muiden suomalaisten teatterintekijöiden työllistymistä ulkomaisissa tuotannoissa. Esimerkiksi ääni-, valo- ja videosuunnitteluosaamiselle olisi kysyntää. 

https://sadsongskomplexfi.wordpress.com

Jukka Hyde Hytti


Mitä merkitystä on esitystaiteella ekokriisien aikakaudella? Tuija Kokkosen väitöstutkimus

Voiko esitys olla, ja miten, vastuussa tulevaisuudesta? Tuija Kokkonen väitöskirjassaan sanoo tämän olevan mahdollista ehdollisesti, jos luottamus maailmaan on olemassa, esityksen määrätöntä kestoa siedetään ja löytyy halua purkaa hierarkkista eroa ihmisen ja ”luonnon” välillä.

Helsingissä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa toukokuussa 2017 tarkastetun väitöskirjan otsikko on Esityksen mahdollinen luonto – suhde ei-inhimilliseen esitystapahtumassa keston ja potentiaalisuuden näkökulmasta.

Posthumanistinen lähestymistapa merkitsee Tuija Kokkosen työssä esitystaiteilijana ja tutkijana ihmisen ihmisen kategorian ja aseman kyseenalaistamista. Tekemissään esityksissä Kokkonen on työskennellyt ei-inhimillisten olioiden, eläinten, kasvien ja sään kanssa. Esityssarjassaan Muistioita ajasta – esityksiä ei-ihmisten kanssa ja ei-ihmisille taiteilija-tutkija Kokkonen on tarkastellut niin esityksen kuin ihmisenkin rajoja. Esitykset ovat lajienvälisiä vieraanvaraisia ja eettisiä kokoontumisia. 
 
Kestollisissa, jopa loppumattomissa esityksissä ei-ihmisten toiminnan havaitseminen ja esiin tuleminen vaatii ihmiseltä heikkoa toimijuutta ja keston sietämistä. Tuija Kokkonen on luonut heikon toiminnan käsitteen, joka on kytköksissä mm. Gianni Vattimon heikkoon ajatteluun ja Giorgio Agambenin ajatuksiin (im)potentiaalisuudesta. 

Tuija Kokkonen työskentelee esitystaiteilijana ja lehtorina Teatterikorkeakoulun Ecology and Contemporary Performance MA-ohjelmassa Helsingissä.

Tuija Kokkonen: Relationships Between Humans and Non-humans as a Space for Performance. Artikkeli TINFO News – Theatre and Ecology -lehdessä.


Teatterialan koulutus menestyy parhaiten Tampere-3-yliopiston ja Taideyliopiston yhteistyönä

Tampereen yliopiston ja Taideyliopiston yhteinen työryhmä esittää teatterialan koulutuksen kehittämistä tulevan Tampere3-yliopiston ja Taideyliopiston yhteistyönä. Nykyinen Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto-ohjelma Näty ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelma jatkavat työryhmän esityksen mukaan itsenäisinä tutkinto-ohjelmina, mutta tiivistävät yhteistyötään.

Kahdessa profiililtaan erilaisessa yliopistossa toteutettava teatterialan koulutus vahvistaa alan vaikuttavuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja tarjoaa mahdollisuuden kriittiselle keskustelulle ja kehittämiselle. Teatterialan koulutusta voidaan työryhmän mukaan kehittää parhaiten syventämällä yliopistojen yhteistyötä. Yhteistyö mahdollistaa opiskelijoille entistä rikkaammat mahdollisuudet monitaiteellisiin ja -tieteellisiin opintoihin erilaisissa toimintaympäristöissä. Myös   
tutkimusyhteistyötä tiivistämällä voidaan tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa sen laatua. 
 
Taideyliopisto ja Tampereen yliopisto ovat selvittäneet teatterialan koulutuksen kehittämisvaihtoehtoja opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Vaihtoehtoina olivat koulutuksen keskittäminen Taideyliopistoon tai sen jatkaminen Taideyliopistossa ja Tampereen yliopistossa. 
 
- Tampereen yliopiston näyttelijänkoulutus ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu muodostavat rikkaan ja toisiaan hienosti täydentävän koulutus- ja tutkimuskokonaisuuden. Monitieteellisessä yliopistossa toteutettava näyttelijänkoulutus tukee monin tavoin myös Tampere3-prosessia, sanoo Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin. 
 
- Näyttelijöitä koulutetaan kahdessa vahvassa yliopistossa, joiden erilaiset profiilit rikastuttavat teatterialaa ja taidekenttää. Työryhmän mukaan näyttelijätyön koulutuksen kehittäminen jatkossakin kahdessa yliopistossa on opiskelijoiden etu. Samalla se on myös alan elinvoimaisuuden kannalta paras vaihtoehto, sanoo Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dekaani Maarit Ruikka. 
 
Raportti luovutetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön toukokuussa. 
 
Lisätietoja:

Vararehtori Harri Melin, 050 420 1526, harri.melin(a)uta.fi 
Tampereen yliopisto 

Teatterikorkeakoulun dekaani Maarit Ruikka, 050 581 2649, maarit.ruikka(a)uniarts.fi
Taideyliopisto

Selvitys teatterialan koulutuksen kehittämiseksi (pdf)

www.uta.fi

www.uniarts.fi


Gita Kadambi Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajaksi 

Gita Kadambi (45) on nimitetty Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajaksi. Säätiön hallitus päätti nimityksestä kokouksessaan tänään torstaina 18.5. Hallitus kuuli asiassa Oopperan ja Baletin henkilöstöryhmiä, joiden lausunnot olivat yksimielisesti puoltavia. Kadambi aloittaa tehtävässään tammikuussa 2018.

Gita Kadambin taustassa yhdistyvät johtamiseen, näkemyksellisyyteen ja kulttuurin tuntemukseen liittyvät taidot ja näytöt, joita Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallitus pääjohtajalta edellyttää. Pääjohtaja vastaa koko organisaation johtamisesta, oopperan ja baletin taiteelliset johtajat toimivat hänen alaisuudessaan.

”Toivotamme Gita Kadambin lämpimästi tervetulleeksi Kansallisoopperaan ja -balettiin. Hän saa johdettavakseen upeassa taiteellisessa ja taloudellisessa kunnossa olevan kulttuurilaitoksen”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö.  

”Gita Kadambilla on vahva ymmärrys musiikista sekä oopperan ja baletin tuotannosta ja hyvä kokemus luovien ihmisten ja organisaatioiden johtamisesta. Hän tuntee koti- ja ulkomaisen klassisen musiikin kentän erittäin hyvin ja hänellä on laajat verkostot. Hänellä on kokemusta strategian johtamisesta ja myös digitaalisten palveluiden ja asiakaskokemuksen kehittämisestä. Gita Kadambi on tavoitteellinen ja näkemyksellinen vastuunkantaja ja avoin ja kuunteleva johtaja”, Leena Niemistö perustelee.

”Olen erittäin motivoitunut ja innoissani tästä ainutlaatuisesta tehtävästä. Tuntuu erittäin hienolta saada palata takaisin taloon, joka on Päivi Kärkkäisen aikana kehittynyt entisestään korkealuokkaisemmaksi ja yhteiskunnallisesti merkittäväksi taidelaitokseksi”, sanoo Gita Kadambi.

Kadambi on työskennellyt Helsingin kaupunginorkesterin intendenttinä vuodesta 2013 ja sitä ennen HR-partnerina ja henkilöstöpäällikkönä Yleisradiossa, Radion sinfoniaorkesterin apulaisintendenttinä sekä mm. tuotantotehtävissä Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Hän on suorittanut johtamisen Executive MBA -tutkinnon Aalto-yliopistossa, musiikin maisterin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa sekä Master of Music Performance -tutkinnon London College of Musicissa.

Nykyinen pääjohtaja Päivi Kärkkäinen jää eläkkeelle keväällä 2018. Kansallisoopperan ja -baletin uuden baletin taiteellisen johtajan valintaprosessi on myös käynnissä, kun Kenneth Greven kausi päättyy kesällä 2018.

Lisätietoja / Gita kadambin ja Leena Niemistön haastattelupyynnöt:

Viestintäjohtaja Liisa Riekki, p. 040-510 7336, liisa.riekki(a)opera.fi 

Suomen kansallisooppera ja -baletti  / Viestintä 
viestintäsuunnittelija Petra Rönkä 050 413 2421 (oopperat) 
viestintäsuunnittelija Jussi Iltanen 09 4030 2223 (baletit) 
viestintäkoordinaattori Tuike Lehko 050 439 2710 
etunimi.sukunimi(at)opera.fi  
www.oopperabaletti.fi

 

TAPAHTUMIA

Lisää ajankohtaisia ja tulevia tapahtumia: www.tinfo.fi/tapahtumia


LAPSody 2017: The Bubble | 24.-27.5.2017, Helsinki 

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Live Art and Performance Studies -maisteriohjelman (LAPS) 24.-27.5. järjestettävän LAPSody-festivaalin teemana The Bubble. Tapahtuman ohjelmassa on muun muassa luentoja, esityksiä ja konsertteja. 

Koulutusohjelman opiskelijat ovat kutsuneet festivaalin esiintyjiksi ja puhujiksi eri alojen asiantuntijoita ja taiteilijoita pohtimaan kuplan sosiaalisia, filosofiasia, taiteellisia, tieteellisiä ja esityksellisiä mahdollisuuksia. 

Lisätietoa LAPSodystä löytyy tapahtuman verkkosivuilta  www.lapsody2017.com ja Facebookista: https://www.facebook.com/events/337412329977766/


Turku Impro Festival 24.-27.5.2017 

Turku Impro Festival on toista kertaa vuonna 2017 järjestettävä improvisaatiofestivaali. Tavoitteenamme on tuoda esiin suomalaisia improvisaationteatterin ammattilaisia sekä lisätä soppaan vaikutteita ulkomaiden improvisaatiotyyleistä! 

Festivaali toteutetaan talkoilla yhteistyössä Turun Kaupungin, Turun Ylioppilasteatterin sekä TurkuImpro ry:n kanssa. Mukana meiningeissä myös improvisaatioryhmät Läsnäolopakko ja Sic. 

Festivaali tarjoilee improvisaatiota monipuolisesti: 

  • Teatterista kiinnostuneille sekä ammattilaisille on teatteri-improvisaatioon keskittyviä työpajoja
  • Itseilmaisusta, uskaltamisesta ja esiintymistaidoista kiinnostuneille on omat työpajanta 

Esityksistä löytyy mm. jännitystä, draamaa, musikaalia, komiikkaa, show-improa sekä koko perheen viihdettä! 

https://turkuimprofestival.wixsite.com/etusivu

www.facebook.com/TurkuImproFestival/


Suomen Improvisaatioteatterit ry:n keskustelutilaisuus | 27.5.2017, Turku 

Suomalaiset improvisaatioteatterit perustivat tammikuussa oman kattojärjestönsä Rovaniemellä ja 24.-27. toukokuuta improvisaatioteatterit kokoontuvat Turku Impro Festivalilla keskustelemaan alansa tulevaisuudesta sekä esiintymään yhdessä. Samalla Suomen Improvisaatioteatterit ry hakee lisää jäsenteattereita. 

Suomen Improvisaatioteatterit ry on kotimaisten improvisaatioteattereiden kattojärjestö, jonka tehtävä on toimia ammattimaisten improvisaatioteattereiden edunvalvonta- ja palveluyhteisönä sekä tukea ja edistää suomalaisten improvisaatioteattereiden toiminnan edellytyksiä. 

”Tämä on ollut oikea aika improvisaatioteattereille yhdistää voimansa Suomessa. Oman etujärjestön myötä lisäämme improvisaatioteattereiden valtakunnallista yhteistyötä, kehitämme lajia ja tuomme improvisaatioteatterin koko laajuudessaan myös paremmin suuren yleisön tietoisuuteen.” Suomen Improvisaatioteatterit ry:n puheenjohtaja Jussi Olavi Jokinen sanoo. ”Tanssi- ja tanssiteatteri sekä sirkus ovat jo tehneet vastaavan yhdistymisliikkeen ja nostaneet oman lajinsa niiden ansaitsemalle tunnettuuden ja arvostuksen tasolle esittävän taiteen kentässä. Improvisaatioteatteri on nyt aloittanut saman työn tekemisen.”

Turussa järjestetään Turku Impro Festivalin aikana kattojärjestön jäsenkokous, yhteisesiintyminen sekä kaikille avoin keskustelutilaisuus kattojärjestön ja improvisaatioteattereiden tulevaisuudesta.

Keskusteltavaa varmasti riittää, sillä improvisaatioteatteria on tehty Suomessa jo kymmeniä vuosia ja parhaillaan laji kasvaa, kehittyy ja monimuotoistuu kovaa vauhtia. Suomen Improvisaatioteatterit ry:n hallituksessa nähdään lähitulevaisuuden tavoitteina muun muassa ammattilaisten valtakunnallinen vuosittainen festivaali, improvisaatioteatterin sivuainekokonaisuuden saaminen osaksi suomalaista teatterikoulutusta, näkyvyys teatterialan julkaisuissa sekä yhteinen kiertuetoiminta.

”Kattojärjestön tämän hetken tärkein tavoite on kuitenkin toiminnan käynnistäminen ja jäsenteattereiden määrän kasvattaminen. Haluamme saada kaikki Suomen improvisaatioteatterit mukaan toimintaan, sillä sitä vartenhan tämä yhdistys on perustettu. Ammattiteattereiden valtakunnallinen verkostoituminen auttaa koko lajia kehittymään eteenpäin.” puheenjohtaja Jokinen sanoo.

Suomen Improvisaatioteatterit ry esiintyy Turku Impro Festivalin ohjelmistossa Turun ylioppilasteatterilla (Linnankatu 24, Turku) lauantaina 27.5. klo 18.00 ja mukana lavalla esiintyjiä Improvisaatioteatteri Stella Polariksesta Helsingistä, Improvisaatioteatteri Snorkkelista Tampereelta, Osuuskunta Kujeesta Jyväskylästä sekä Lentävän Poron Teatterista Rovaniemeltä. Kaikille avoin ja ilmainen keskustelutilaisuus järjestetään samoissa tiloissa lauantaina 27.5. päivällä klo 14.00-16.00.

Lisätiedot ja haastatttelupyynnöt:

Puheenjohtaja
Jussi Olavi Jokinen
0408237747
jussi(a)lentavaporo.fi

Varapuheenjohtaja
Reeta Annala
0408203648
reeta.annala(a)gmail.com

www.facebook.com/improvisaatioteatterit  

www.instagram.com/suomenimprovisaatioteatterit


Koneen Säätiön hakuinfo: Naapuridialogit-teemahaku | 30.5.2017, Helsinki 

Järjestämme 30.5. Kamarissa elokuvanäytöksen, jossa esitetään valokuvaaja Heidi Piiroisen esikoisohjaus BLACK HOLE MAMA. Se on elokuva Jakomäestä ja viimeisestä kesästä purkutuomion saaneessa kaupungin vuokratalossa. Asukkaat joutuvat lähtemään, suurin osa vastentahtoisesti. Mutta joillekin muutto on mahdollisuus uuteen alkuun. Paikalla elokuvasta kertomassa ovat ohjaaja Heidi Piiroinen ja leikkaaja Kalle Sipilä. 

Säätiö järjestää syksyn vuosittaisen apurahahaun yhteydessä teemahaun NAAPURIDIALOGIT. Haussa kysytään miten naapurit kommunikoivat ja pyrkivät dialogiin huolimatta vaikkapa kielellisistä, kulttuurisista, taloudellisista tai uskonnollista eroista. Elokuvan jälkeen kerromme lisää hausta ja osallistujilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä säätiön asiamiehille apurahan hakemiseen liittyen. 

Aika: tiistai 30.5.2017 klo 18–20 
Paikka: Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45 (5.krs), Helsinki. 

Ilmoittautuminen: www.koneensaatio.fi/tapahtuma/elokuvanaytos-black-hole-mama-asiaa-teemahausta/ 


Seminar: Regional Collaboration and Northern Identity of Performing Arts | 7.6.2017, Kittilä 

You are very welcome to participate in a seminar called Regional Collaboration and Northern Identity of Performing Arts organised at Silence Festival on June 7th in Kaukonen village in Kittilä. The seminar introduces performing arts organisations in the High North and forms of Nordic collaboration in the region. 

 Silence Festival is a meeting point for performing arts’ professionals in the Northern region and we are happy to invite you to the seminar and to our festival. Silence Festival wants to gather together performing arts’ professionals interested in regional collaboration in the High North. The seminar will be carried out together with partner organisations from Northern Norway and Sweden, Iceland and Greenland. The seminar is a first step towards a future collaboration in the Northern region among performing arts professionals. We invite you to share your visions for future collaboration in the region and more importantly to meet colleagues and find new ideas for the future collaborations in the seminar.

The one-day seminar program consists of expertise and experiences of Nordic collaboration and performing arts’ networks in the High North and introductions to some performing arts organisations in the Northern region. Experts of Nordic cultural collaboration and Nordic funding for the culture and arts will be sharing their experiences.The final section of the seminar will make an overview of the current state of performing arts in the North and create vision and  guidelines for future activities.

Silence Festival is an annual multi-art festival organised  in a small village of Kaukonen in Northern Finland. The festival program consists of unique performances, contemporary circus reaching out from the stage, newest Finnish classical music and multi-art concerts. This year the festival program consists of world premiere KWALK of a Finnish contemporary circus company Kallo Collective, unique performance Sivuhenkilöt/ Sidekicks that combines theatre and circus in surprising miljeu, performative concerts in the village and in a museum of Reidar Särestäniemi and much more. Please find out festival program on www.hiljaisuusfestivaali.fi.

The seminar includes lunch at the festival restaurant and admission to the festival opening event in the evening. The seminar will be organised with the support of Nordic Culture Point. If you would like to have a presentation of your organisation or of a collaboration project in the Northern region, please let us know beforehand. 

 You are warmly welcome to the seminar on June 7th in Kaukonen. You will find the seminar program as a separate attachment. 

Please register to the seminar www.hiljaisuusfestivaali.fi/program/


Lastenkultturitapahtuma Voltti 2017 | 8.-11.6.2017, Lappeenranta

Lasten ja nuorten kulttuuri näkyy toden teolla, kun kansantanssitapahtuma Kalenat, nuorisosirkusfestivaali Nurtsi ja lasten teatteritapahtuma Valokeila kohtaavat Lappeenrannassa 8.-11.6. Yhdessä. Ohjelmassa on konsertteja, katselmuksia, tanssia, teatteria, sirkusta, karjalaista haastamista ja festaritunnelmaa neljän päivän täydeltä. 

Voltti on Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton ja Suomen Nuorisosirkusliiton yhteinen lastenkulttuuritapahtuma kesällä 2017. Paikalle odotetaan noin 1500 nuorta kulttuurinharrastajaa. 

http://voltti2017.fi/


Lumottu Linna -kansainvälinen nukketeatterifestivaali | 29.6.-2.7.2017, Savonlinna

Kolmatta kertaa järjestettävä nukketeatterifestivaali järjestetään Savonlinnassa Olavinlinnan tunnelmallisissa tornihuoneissa ja Lossirannassa 29.6.-2.7.2017. Neljä päivää kestävillä festivaaleilla nähdään nukketeatteri esityksiä kotimaisilta ja kansainvälisiltä nukketeatteritaiteilijoilta. Uutta nukketeatteria ja työpajoja sisältävä festivaali sopii kaikenikäisille kielestä riippumatta. Festivaali toteutetaan yhteistyössä Kansallismuseon ja Olavinlinnan kanssa. Festivaalia tukee Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto. Festivaali on osana Suomi 100v. juhlavuoden ohjelmaa. Kansainväliset esiintyjävieraat saapuvat kesän 2017 festivaaleille Puolasta ja T¨ekistä. Kotimaiset nukketeatterin ammattilaiset saapuvat Savonlinnaan Turusta, Tampereelta, Helsingistä ja Lappeenrannasta. Esityksiä ja työpajoja festivaalille tuovat maineikas KREPSKO Theatre Group(FIN/CZ), Karolina Sadowska(POL), Purjeveneteatteri Joutava Ruuhi(FIN), Ishmael Falke(FIN), Sandrina Lindgren(FIN) ja Haiharan nukketeatteri(FIN). 

Kesän 2017 festivaalilla huomioidaan myös perheet ja hyvin pienet perheen jäsenet! Alle 7v. ovat tervetulleita seuraamaan Olavinlinnan ohjelmistoa ilmaiseksi! Olavinlinnan päiväesityksien ja työpajojen jälkeen on yleisöllä mahdollisuus osallistua veloituksetta mm.opastetulle linnakierrokselle Olavinlinnassa!  

Tarkemmat tiedot ja ohjelmisto: www.lumottusaari.wixsite.com/festivaali 

Lappeenrantalainen Purjeveneteatteri Joutava Ruuhi saapuu nyt ensi kertaa purjehtien Savonlinnaan! Viikon matkan teon jälkeen ankkuroidaan Joutava Ruuhi Lossirannan laituriin ja urhea klovnimiehistö kapteeneineen virittää laiturille esityksensä TYVENESTÄ KERRAN! Koko perheen näytelmä kertoo Tyyne-klovnista, joka haluaa purjehtia ja Kapteenista, joka tietää miten asiat on aina tehty. Runollinen ja hilpeä satu siitä  kuinka pysähtymisestä voi alkaa uusi matka. TYVENESTÄ KERRAN / ohj. Satu Kivistö  La 1.7. klo 13.00 & 18.00, Su 2.7. klo 13.00, Lossiranta, Aino Acktén Puistotie. Liput 12/8¤. Lippuvaraukset: Lumottulinna(a)gmail.com  p. +358 (0)40 8189 854

Lisätietoa teatterista: www.joutavaruuhi.wordpress.com  

Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleiksi kauniiseen Savonlinnaan nukketeatterielämysten äärelle!   

Lumottu Linna festivaali/Jenni Rutanen 

www.lumottusaari.wixsite.com/festivaali

Yhteydenotot: lumottulinna(a)gmail.com

 

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

Ajankohtaiset apurahahaut löydät Apurahavahdista


Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahat | hakuaika 7.-31.5.2017 

Jenny ja Antti Wihurin rahasto myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja. 

Apurahoja myönnetään:

  • tieteen eri aloille

– väitöskirjatyöhön
– väitöskirjatyön jälkeiseen tutkimukseen 
– post-doc -vaiheen jälkeiseen tutkimukseen Suomeen palaavalle tutkijalle 
– tutkimusryhmille 

  • taiteen eri aloille 
  • yhteiskunnallisen toiminnan eri aloille 

Kokovuotinen apuraha, väitöskirjatyö 24 000 euroa ja väitöskirjatyön jälkeinen tutkimus 28 000 eu­roa, on tarkoi­tettu vuoden täysipäiväiseen ansiotyöstä vapaaseen työskentelyyn. Apuraha myönnetään vuodeksi kerrallaan. Kokovuotista apurahaa voi uusilla hakemuksilla hakea myös toiseksi ja kolmanneksi vuodeksi. Mahdollinen uusi myöntöpäätös edellyttää selvitystä hankkeen edistymisestä ja työnohjaajan lausuntoa. Puolen vuoden apuraha, väitöskirjatyö 12 000 euroa ja väitöskirjatyön jälkeinen tutkimus 14 000 eu­roa, on tarkoi­tettu puolen vuoden täysipäiväiseen ansiotyöstä vapaaseen työskentelyyn. Suomeen palaavalle tutkijalle post doc -vaiheen jälkeiseen itsenäiseen tutkimukseen myönnettävä ns. homing-apuraha on suuruudeltaan 50 000 euroa. 

Apurahaa haetaan täyttämällä sähköinen hakemuslomake. Hakemuslomake liitteineen lähetetään sähköisesti rahastolle. 
Verkkopalvelin sulkeutuu hakuajan päättyessä 31.5.2017 klo 24.00 Suomen aikaa

Apurahahakemusta tukevat lausunnot annetaan sähköisesti osoitteessa https://hakemukset.fi/wihlausunto/

Apurahat myönnetään 9.10.2017 ja julkistetaan 10.10.2017 rahaston kotisivuilla. 

Myönnetyistä apurahoista ilmoitetaan apurahansaajille kirjeitse. 

Tarkempia tietoja saa rahaston toimistosta (arkisin ma-pe klo 9.00-16.00) 
Kalliolinnantie 4, 
00140 Helsinki 
Puhelin 09 454 2400 
Fax 09 444 590 
Sähköposti toimisto(a)wihurinrahasto.fi 

http://wihurinrahasto.fi


Vastinraha Luova Eurooppa - ja Kulttuuriohjelmien suomalaistoimijoille | haku 13.6. asti

Opetushallituksesta on nyt haettavissa avustuksia toimijoille, joiden hankkeet ovat saaneet tukea EU:n Luova Eurooppa -ohjelman Kulttuurin alaohjelmasta tai sitä edeltäneestä EU:n Kulttuuri-ohjelmasta.  

Hakuaikaa on 13.6. saakka.  

Avustuksen tarkoitus on kannustaa suomalaisia toimijoita eurooppalaiseen yhteistyöhön ja tukea hankkeen toteuttamista. Tätä kansallista vastinrahaa myönnettiin aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriöstä.  

Luova Eurooppa -ohjelma on EU:n kulttuurin, audiovisuaalialan ja luovien alojen tukiohjelma. Kulttuurin alaohjelmasta rahoitetaan laajoja kulttuurin ja luovien alojen hankkeita, jotka toteutetaan usean maan yhteistyönä. 

Tarkemmat hakuehdot ja tiedot avustuksen hakemisesta löytyvät hakuilmoituksesta.  


Taike: Liikkuvuusapurahat | haku 22.8.2017 mennessä 

Liikkuvuusapurahat on tarkoitettu Suomessa asuvien taiteilijoiden ja taiteen asiantuntijoiden kansainvälisen liikkuvuuden ja verkostoitumisen edistämiseen. 

Hakuaika: 21.4. - 22.8.2017

Tarkemmat tiedot

www.taike.fi


Pohjoismaisen kulttuuripisteen alkavia hakuja heinä-elokuussa 

Liikkuvuustuki: hakuaika 21.07.2017 - 22.08.2017 

Kulttuuri- ja taideohjelma: hakuaika 18.08.2017 - 20.09.2017 

Verkostotuki: hakuaika 28.08.2017 - 28.09.2017 

 

www.nordiskkulturkontakt.org/fi


Koneen Säätiö: Naapuridialogit-teemahaku | hakuaika 1.-15.9.2017 

Naapuridialogit-teemahaussa kannustamme aloittamaan ja kehittämään erilaisia, tasavertaisia toimintamuotoja tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, kuten järjestöjen, aktivistien ja liikkeiden välillä. 

Tutkimustiedon ohella kannustamme hankkeita tekemään ehdotuksia siitä, miten naapureiden välistä kommunikaatiota, dialogia ja yhteisymmärrystä voisi parantaa. Myös laajemmat erilaisten tahojen dialogisuutta ja konfliktien sovittelua yhteiskunnassa korostavat hankkeet ovat tervetulleita. 

Koneen Säätiön periaatteiden mukaisesti haussa rohkaistaan monitieteiseen tutkimusotteeseen. Säätiö kannustaa taiteellisen ja tutkimuksellisen näkökulman yhdistämiseen. Myös journalistista työtä voidaan tukea yhteishankkeissa. 

Naapuridialogit-teemahaku on osa Koneen Säätiön SUOMEN MUUTTUVAT NAAPURUUDET -OHJELMAA

Apurahaa haetaan Koneen Säätiön vuosittaisessa apurahahaussa. Hakuaika alkaa 1.9. ja päättyy 15.9.2017 klo 16 Suomen aikaa. 

LUE LISÄÄ TEEMAHAUSTA

Hakuinfo teemahausta 30.5. 

Järjestämme hakuinfotilaisuuden teemahausta tiistaina 30.5. klo 18 Koneen Säätiön Kamarissa, Helsingissä. Tilaisuudessa esitetään myös Heidi Piiroisen esikoisohjaus Black Hole Mama. LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN

www.koneensaatio.fi

HAKUJA

Aiemmin TINFO-tiedotteessa ilmoitettuja avoimia hakuja: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Arts in the Environment – Nordic Symposiumin 25.8.-3.9.2017, Helsinki | haku 31.5. mennessä 

Helsingissä järjestetään elo-syyskuussa symposium, jossa keskustellaan taiteen ja tieteen rajapinnoista. Symposiumiin liittyy Artist Camp ja näyttely Vartiosaaressa, johon on kutsuttu seuraavia pohjoismaisia ja balttialaisia taiteilijoita: Mari Keski-Korsu (Suomi), Åsa Ståhl and Kristina Lindström (Ruotsi), taiteilijaduo Martinka Bobrikova & Oscar de Carmen (Norja), Søren Lose (Tanska), Gunnhildur Hauksdóttir (Islanti), Patrick McKingley AKA murmer (Viro), Linda Vigdorika & Jānis Noviks (Latvia). 

Avoimessa haussa etsitään taideteoksia, abstrakteja, artikkeleita ja puheenvuoroja. Haku on auki 31.5.2017 saakka ja se on tarkoitettu taiteilijoille, tieteilijöille, tutkijoille ja ajattelijoille. Haussa Artist Campiin kutsutut ja haun kautta valitut taiteilijat viettävät Vartiosaaressa 25.8.-3.9.2017 välisen ajan ja heille järjestetään saaressa majoitus ja ruokailu sekä korvataan kohtuulliset matkakustannukset. 

Symposium on kolmipäiväinen ja sisältää videotaide- ja performanssi-illan HIAP:in tiloissa Suomenlinnassa (31.8.), seminaarin Pohjoismaisen kulttuuripisteen tiloissa Kaisaniemessä (1.9.) ja työpajoja ja näyttelyn avajaiset performansseineen Vartiosaaressa (2.9.). Näyttely on auki 3.9.-8.10.2017 Vartiosaaressa. Lisäksi symposiumin teemoista julkaistaan artikkelikokoelma vuonna 2018. 

Symposium toteutetaan yhteistyössä muun muassa Taiteen edistämiskeskuksen, Taideyhdistys LARU ART:in, HIAP:in, AV-Arkin, MUU ry:n ja Teatterikorkeakoulun kanssa. Symposiumia ovat tukeneet Pohjoismainen kulttuuripiste, Pohjoismainen kulttuurirahasto ja Suomen kulttuurirahasto. Hankkeen pääkoordinaattorina toimii läänintaiteilija Anu Miettinen. 

Tiedustelut: nordicenviroart(a)gmail.com 

Anu Miettinen, läänintaiteilija, ympäristötaide 
Taiteen edistämiskeskus, Helsingin päätoimipiste 
p. 0295 330 806 
anu.miettinen(a)taike.fi 

Lisätietoja: www.nordicenviroart.org

Tapahtuman Facebook-sivu: www.facebook.com/nordicenviroart/s

Facebook-tapahtuma: www.facebook.com/events/283662038714178/ 


Taiteilijahaku: INSTANT ACTS against violence and racism 2017 | haku 15.6.2017 mennessä 

Interkunst e.V., located in Berlin, is looking for young performing artists for their upcoming theatre und music tour “INSTANT ACTS against violence and racism”. The project takes place in Germany and Italy (South Tyrol) and is from September 3 until October 28, 2017. The organisers are looking for performers – soloists or duos, age between 18 and 30, who are involved in theatre, dance, music, circus (no aerial acts), x-sport etc. They want to create an international ensemble of 15 talented and creative people who are open for new experiences. They want to reach out a young audience and explore different aspects of violence, racism and islamophobia. Interkunst e.V. believes art is a powerful educational tool. 

Invited artists should prepare one or two short performances connected to the theme of the project (max 10 min each), based on their personal experiences and ideas concerning the subject matter violence, racism and islamophobia. During the first week the organisers will work together in a rehearsal process to create an original piece. With the help of an experienced artistic director, all the ideas and elements will then be orchestrated to create a unique and compelling professional touring show (75 min). Once on tour the artists will lead theatre, dance. music, circus (etc.) workshops for teenagers 13 to 16. They will present the project in schools, theatres, cultural-centres and youth prisons. Travel, board, lodging and a salary are provided for each artist. 

Deadline (extended): 15 June 2017 

Find all details online

KURSSEJA JA TYÖPAJOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja kursseja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Tampereen kesäyliopiston tulevaa kurssitarjontaa 

Johdanto nykynukketeatteriin 2 op (12.-16.6.2017 klo 9.30-15.15, 30 lähiopetustuntia) hinta 150 ¤ 

Opetus järjestetään Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun vaatimusten mukaisesti. 

Kurssilla lähestymme nykynukketeatterin eri näkökulmia käytännön harjoitusten sekä luentojen kautta. Käyttäen yksinkertaisia esineitä sekä kehoamme opimme, miten löytää kuolleesta materiaalista elävä hahmo. Paitsi nukenkäsittelyn perusteiden oppimista, kurssilla lähestymme nykynukketeatterin tekniikoita, ilmiöitä ja ajattelutapoja – miten tämän päivän nukketeatteri poikkeaa perinteestä. Kouluttaja Ishmael Falke on nykynukketeatterin tunnustettu tekijä ja alan opettaja. Falke on julkaissut nukketeatterin käsikirjoituksia sekä opetuskirjallisuutta, ja opettanut nukketeatteria vuodesta 2003 Suomessa, Venäjällä, Israelissa, Palestiinassa, Espanjassa, Brasiliassa ja Kuubassa. Ilmoittautuminen 29.5. mennessä.

***

Bouffon 1 op (19.-21.6.2017 klo 9-16, 24 lähiopetustuntia) hinta 140 ¤ 

Opetus järjestetään Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun vaatimusten mukaisesti. 

Kun suoalueelle karkotettu pohjasakka päästetään valloilleen, niin mikään ei ole pyhää vaan luvassa on silkkaa pilkkaa ja parodiaa! Työpajassa tutustutaan bouffonin perusteisiin.  Bouffon on teatterin ja klovnerian erityislaji, jossa groteskit hahmot ruotivat rohkeasti kaikkia elämänalueita tai vaikkapa yhteiskunnallisia epäkohtia. Bouffonissa ”rumat”, miltei myyttiset hahmot pilkkaamalla naurattavat ja kauhistuttavat  ”meitä kauniita” karheanhauskasti ja älykkäästi unohtamatta kuitenkaan ilmaisun kauneutta ja keveyttä. Tyypillistä on esiintyjän vahva fyysinen ilmaisu ja epämuodostunut vartalo. Fyysisen ilmaisun lisäksi myös tekstin (joko valmiin tai improvisoidun) rytmittäminen ja moninainen äänenkäyttö kuuluvat asiaan. Leikkiin ja improvisaation heittäytyminen ovat myös tärkeä osa bouffonilmaisua. Näyttelemistä harjoitellaan erittäin monipuolisesti. Laji haastaa kokonaisvaltaiseen esittämiseen – ja ajatteluun – hauskalla tavalla. Ja tarjoaa tähän aikaan hyvinkin sopivaa klovneriaa! Kouluttaja FM Taina Mäki-Iso on fyysiseen teatteriin ja klovneriaan erikoistunut ohjaaja, opettaja ja esiintyjä. Bouffonia hän on opiskellut Philippe Gaulierin koulussa Ranskassa. 

Ryhmiin otetaan enintään 20 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen 5.6. mennessä.

***

Naamio peittää paljastaakseen -naamionäyttelemisen kurssi 2 op (15.9.-1.10.2017) hinta 200 ¤ 

Opetuksen tavoitteena on tutustua fyysisen ilmaisun ja teatterin perusteisiin naamioiden kautta. Miten saada haluttu asia liikkeellä näkyväksi? Mikä liikkuu, mikä ei? Miten syntyy esiintyjän suhde tilaan ja aikaan? Neutraalinaamiotyöskentelyn sisällöllisinä painopisteinä ovat ilmaisun taloudellisuus, tarkoituksenmukaisuus ja tasapaino. Opiskelija saa tietoa myös omasta erityisestä tavastaan liikkua. Larval (tai larvaire)-naamiolla työskennellessä korostuu koko kehon käyttö tilassa. Opiskelija oppii käyttämään mm. muotoa ja rytmiä ilmaisun ja naamiohahmon lähtökohtina.  Tavoitteena on myös tutustua naamioteatterin ja sanattoman tarinnankerronnan perusteisiin tekemällä yksinkertaisia kohtauksia larval-naamioilla. Työtapoina ovat erilaiset liikeharjoitukset sekä improvisaatio. Naamio peittää paljastaakseen ja elääkseen se tarvitsee näyttelijän ehdottoman läsnäolon. Mitä meistä silloin tulee näkyväksi? Ilmoittautuminen 1.9.2017 mennessä.

Kouluttaja Taina Mäki-Iso FM on fyysiseen teatteriin erikoistunut teatteriohjaaja, klovni ja -pedagogi. Hän on opettanut fyysistä ilmaisua, naamionäyttelemistä ja klovneriaa esim. Teatterikorkeakoulussa, Lahden/Koulutuskeskus Salpauksen sirkuskoulutuksessa, NÄTY:llä, Turun Taideakatemiassa, Jyväskylän yliopistossa ja Janacek-Akatemiassa Brnossa Tšekin tasavallassa.

Lisätietoa osoitteessa https://tampereenkesayliopisto.fi/oppiaineet/teatteritaide ja enni.nordman(a)tampereenkesayliopisto.fi.

TYÖPAIKKOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja avoimia työpaikkoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Vaatturi, Helsingin Kaupunginteatteri | haku 2.6.2017 mennessä 

Helsingin kaupunginteatteri hakee vaatturia toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.8.2017 alkaen tai sopimuksen mukaan. 

Tehtävässä edellytetään vaatturin koulutusta ja työkokemusta vastaavista tehtävistä. Lisäksi edellytämme paineensietokykyä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Eduksi katsomme Grafis-ohjelman hallinnan. Palkkaus on teatterialan työehtosopimuksen mukainen. 

Lisätietoja tehtävästä antaa puvustonhoitaja Tiina Sivonen 29.5.2017 klo 9.00-15.00 välisenä aikana numerosta 0400 948187. 

Hakemuksen ja CV pyydetään toimittamaan 2.6.2017 mennessä sähköpostilla osoitteeseen rekry(a)hkt.fi. Sähköpostin otsikkoon ”Vaatturi”. 

www.hkt.fi


Järjestötoimitsija, Teme | haku 4.6.2017 mennessä 

Teme hakee järjestötoimitsijaa. 

Tulevan toimitsijan tehtäviin kuuluu mm. TES- ja työsopimusneuvonta teatterialalla työskenteleville jäsenille, TES-neuvotteluihin osallistuminen, luottamusmiesten yhteyshenkilönä toimiminen, jalkautuminen työpaikoille tapaamaan jäseniä sekä työturvallisuusasioiden koordinointi.  

Edellytämme kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa kasvokkain, puhelimitse ja sähköisesti viestien. Lisäksi edellytämme soveltuvaa koulutusta ja kehittämishakuisuutta. Luottamusmiehenä toimiminen, ay-aktiivisuus sekä teatterityön tuntemus luetaan eduksi. 

Vapaamuotoiset hakemukset ja palkkatoive viimeistään 4.6.2017 karola.baran(a)teme.fi. Kerro hakemuksessa valmiuksistasi työtehtävään. Voit liittää CV:n mukaan. 

Työsuhde on kokoaikainen (viikkotyöaika 36,25 h/vko) ja toistaiseksi voimassaoleva. Työsuhteessa on 4 kk koeaika. 

Haastattelut pidetään viikolla 24. Tehtävästä voi kysyä puhelimitse Karola Baranilta ma 22.5. ja 29.5. klo 10-14 puh 09 2511 2141. 

www.teme.fi


twitter.com/tinfotweets

Tilaa TINFO-tiedote sähköpostiisi