10.12.2015

TINFO-tiedote 43 / 10.12.2015

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

TINFO-ILMOITUKSIA

UUTISET

KURSSEJA JA KOULUTUSTA

APURAHOJA

TYÖPAIKKOJA

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Iloa tuottava kone

koneOvessani on pienen pojan piirustus, ”iloa tuottava kone”. Piirustus tuli mieleeni, kun luin Koneen Säätiön myöntämistä taiteen ja kulttuurin apurahojen saajista. Koneen Säätiö tuottaa paitsi iloa myös lukemattoman määrän uusia mahdollisuuksia taiteilijoiden tehdä ja yleisöjen kokea, kohdata ja ymmärtää uusia teoksia. Koneen apurahat tarjoavat taiteilijalle vapautta ja hengitystilaa. Kun lukee apurahansaajien listoja, hahmottuu kuva etukenoisesta, riskejä pelkäämättömästä säätiöstä, joka uskoo 150 %:sti taiteilijaan ja taiteeseen. Kiitos Koneen Säätiö!  

Kun läpimenoprosentti on alle 10 %, jää säätiön ilosta paitsi suuri joukko hyviä hakijoita ja hankkeita.

3 % maailman BKT:stä – enemmän kuin autoteollisuus

Kulttuuri- ja luovien alojen panos globaaliin talouteen on suurempi kuin Euroopan, Japanin ja Yhdysvaltain autoteollisuuden tai tietoliikennepalveluiden liikevaihto. Oheisesta uutisesta selviää yksityiskohtaisemmin myös esittävien taiteiden osuus ja alalla työskentelevien määrä. Graafit löytyvät tästä raportista. Ei pidä unohtaa taiteilijoiden moraalisia ja taloudellisia oikeuksia. Eikä myöskään sitä, mitä julkinen taiteen tuki tuottaa takaisin. Julkisesti tuettu taide ei ole vähemmän arvokasta kuin taide/viihde, joka on yritystoimintaa. Pelottavan usein joutuu puolustamaan taiteen julkista tukea.

Pakkolait – takaperoisloikkaa

Työ- ja elinkeinoministeriö on saanut 28-sivuisen lausunnon, jossa SAK, Akava ja STTK yhdessä vastustavat ns. pakkolakeja. Palkansaajakeskusjärjestöjen mukaan ne ovat ristiriidassa perustuslain kanssa ja rajoittavat sopimusvapautta. Vaikutukset saattavat olla arvaamattomia, ne kohdistuisivat epätasaisesti eri alojen työntekijöihin.  Pakkolait heikentävät työelämän tasa-arvoa. Julkisen sektorin naiset olisivat pakkolakien suurimmat uhrit. Temen 6-sivuinen lausunto on luettavissa Temen sivuilta. Siinä tuodaan konkreettisesti esiin, mitä pakkolait merkitsisivät teatterialalle.

Kansainvälinen työjärjestö ILOn mukaan pakkolakeja voidaan perustella vaikealla taloustilanteella, tällöin poikkeaman tulee olla määräaikainen, korkeintaan kolme vuotta.

Huhhuh. Hämmentävää

On hämmentävää ja pelottavaa lukea Nachtkritikistä, että latvialaisohjaaja Alvis Hermanis on perunut Hampurin Thalia-teatterin ohjaustyönsä ”Russland. Endspiele”. Syyksi Hermanis ilmoittaa Thalia-teatterin humanitaarisen sitoutumisen pakolaiskysymykseen. Hampurin Thalia-teatteri on Hermaniksen mielestä pakolaisten vastaanottokeskus. Hänen mukaansa rajojen avaaminen pakolaisille on vaarallista Euroopalle, koska pakolaisissa on terroristeja. Me olemme Hermaniksen mukaan sodassa, jolloin on valittava puolensa. Mitä Hermanikselle on tapahtunut? 

Hajota ja hallitse

Hienoa, että Tanssin talo on nytkähtänyt kunnolla eteenpäin. Mutta opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä Helsingin kaupungin kanssa laatima rahoitussuunnitelma on kummajainen. Miten tässä näin kävi? Yhdeltä otetaan, toiselle annetaan. Kenttä laitetaan taistelemaan keskenään. Hajota ja hallitse.

”Teatterin pitää toimia kuin tehdas” ja venyttävä paljoon

Vasta nyt osui silmiini Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen sivuilta uutinen Kansallisteatterin Lavaklubilla käydystä teatteritiloja koskevasta keskustelusta. Keskustelu on yhä ajankohtaisempi, kun Tanssin taloa ja Espoon kaupunginteatterin uusia tiloja suunnitellaan, ja Helsingin kaupunginteatteri on remontin alla. Lisäksi meillä on kaksi uunituoretta esimerkkiä Kuopion ja Lappeenrannan kaupunginteattereista.

Mika Myllyaho puhui ”hengittävän tilan” tärkeydestä ja siitä, että tilan on palveltava kansalaisia monin tavoin. Tilan on venyttävä paljoon. Kansallisteatterissa haaveillaan teatterikorttelista. Arkkitehti ALAn Juho Grönholm korostaa teatterin toimivuutta: ”Taiteen kannalta on oleellista, millaiset henkilökunnan olot ovat. Teatterin pitää toimia kuin tehdas.” Grönholmille teatteri on myös kaupunkisuunnitteluinstrumentti: ”Teatterin pitää olla kaupungin keskustassa, keskusta merkitään sillä.”

Harrastajateatterin voimaa

Olemme tilastoineet yhteistyössä Työväen Näyttämöiden Liiton ja Finlands Svenska Ungdomsförbundin kanssa harrastajateatterit. Voimaa ja vahvuutta ruohonjuuressa. Suomi on teatterimaa!

Mitä harrastajateatteri merkitsee tekijöilleen? Identiteetistä olemme valmistamassa kyselyn pohjalta pientä selvitystä. Turun Sanomista sattui sopivasti silmään juttu kolmen harrastajan kokemuksista.

Valehumanisteja

Eppu Salminen: ”Teatterin ja taiteen parissa on valehumanisteja. Moni kriitikko pitää muka rajuista näytelmistä, joissa näyttelijät hakkaavat ja raiskaavat toisiaan.” (Aamulehti 9.12.2015)

Vaara-kollektiivi menee lujaa

Hengästyttää, mitä kaikkea kajaanilainen Vaara-kollektiivi tuleekaan tekemään. Maahanmuuttajat- kertomus kansasta, joka saapui ja katosi.  Nainen – oodi pesäpallolla, Kitee 1. Suuri työttömyysmusikaali jatkaa vielä. Tutkimusprojektina Kansallismaisema 2017.

TAhTO päättyy

TAhTO (2012-2015) on taideyliopistojen taiteellisen tutkimuksen tohtorikoulutusohjelma, joka nyt kolmivuotiskautensa päätteeksi arvioi omaa toimintaansa. Mukana on ollut yhdeksän tohtorikoulutettavaa. Ohjelman painopistealueina ovat olleet uusi taiteellinen toimijuus, metodologia sekä aistisuus ja yhteiskunta. Kriittinen päätösjuhlinta, joka pidetään perjantaina 11.12. Lumessa ja jonka ohjelma näyttää niin houkuttelevalta, jää nyt väliin. Menen Vaasaan, pohdittavana Saksan ja Suomen teatterisuhteet.

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät

twitter.com/tinfotweets

TINFO-ILMOITUKSIA

Harrastajateatteritilastot 2014

Teatterin tiedotuskeskus on koonnut yhteistyössä Työväen Näyttämöiden Liiton ja Finlands Svenska Ungdomsförbundin kanssa harrastajateattereita koskevan tilaston vuodelta 2014. Tilastoista ilmenee harrastajateatterin kiistaton suosio Suomessa. Harrastajateattereiden toimintaan osallistuu lukuisia suomalaisia useista ikäryhmistä ja katsojamäärät ovat suuria. Kotimaiset näytelmät voivat harrastajateattereissa hyvin, sillä ne vetävät puoleensa eniten niin harrastajia kuin katsojiakin. Suomalaisista moni käyttää vapaa-aikaansa harrastajateatteriin talkootyöläisenä.

Harrastajateattereille lähetetyn kyselylomakkeen pohjalta kootussa tilastossa on kaiken kaikkiaan 229 harrastajateatteria, joista 188 suomenkielistä ja 41 ruotsinkielistä. Lisäksi harrastajateatteritilastoissa on mukana Teatterin tiedotuskeskuksen keräämiä kesäteattereiden katsojalukuja vuodelta 2014. Tilasto-otos on pienempi kuin vuosina 2008–2010, jolloin TINFO viimeksi kokosi harrastajateatteria koskevan tilaston. TINFOn laskelmien mukaan Suomessa on harrastajateattereita noin 700 kpl.

Tilastot osoittavat, että suomalaiset käyvät ahkerasti harrastajateattereissa. Tilastoidut harrastajateatterit keräsivät yhteensä 618 247 katsojaa. Keskimäärin katsojia kussakin teatterissa oli 2700 kpl. Kun harrastajateattereiden katsojaluvut suhteutetaan asukaslukuihin, tilastoidut harrastajateatterit saavuttivat koko maassa keskimäärin 11 katsojaa 100 asukasta kohden. Tilastoitujen harrastajateattereiden esityskertojen mediaani on 15 ja katsojalukujen mediaani 1900. Katsojalukujen mediaanin pohjalta on tehty arvio, että Suomen harrastajateattereiden kokonaiskatsojamääräksi 2014 tulisi 1,5 miljoonaa katsojaa.

Harrastajateattereiden ohjelmistoissa suosituimpia olivat kotimaiset näytelmät, joita suomenkielisten harrastajateattereiden ohjelmistoissa oli 276 kpl (74 %). Ne myös saivat jopa 82 % kokonaiskatsojamäärästä. Katsojaluvuilla mitattuna 20 katsotuimman näytelmän joukossa oli 15 kotimaista näytelmää.

Ensimmäistä kertaa suomenkielisiltä harrastajateattereilta kysyttiin toimintaan osallistuneiden määrää sekä ikärakennetta. Suurimman osuuden muodostivat 21-40-vuotiaat (38%), 41-60-vuotiaat muodostivat 26 %, alle 21-vuotiaat 26% ja yli 60-vuotiaat 10%.

Harrastajateatteri on osa monen suomalaisen vapaa-aikaa. 72 teatterissa toimintaan osallistui yhteensä 4535 henkilöä, joista 2468 oli talkootyössä.

Lue lisää: Harrastajateatteritilastot 2014


TINFO e-News on ilmestynyt

Englanninkielinen TINFO e-News on ilmestynyt. Se sisältää tietoa suomalaisten tekijöiden kansainvälisestä toiminnasta, listaa kansainvälisiä teatterifestivaaleja ja avoimia hakuja. Uutiskirjeessä myös Anni Kleinin ja Heidi Soidinsalon haastattelu.

Lue uutiskirje: TINFO e-News | Winter 2015 | Theatre News from Finland

Seuraava TINFO e-News julkaistaan 23.2.2016. Vuoden ensimmäiseen editioon voi lähettää tarjolle englanninkielisiä tiedotteita ja uutisia osoitteeseen tinfo(a)tinfo.fi.

Jos haluat tilata englanninkielisen TINFO e-Newsin, voit liittyä postituslistalle täältä.

www.tinfo.fi/en


Verkkokaupan joulualet jatkuvat

TINFOn verkkokaupasta löydät nyt alennetuin hinnoin mielenkiintoista teatterialan kirjallisuutta. Osa tuotteista poistohinnoin, jopa kahdella eurolla. Käy nappaamassa lahjat pukinkonttiin.

Muista myös Teatterilaisen muistikirja 2016 – enemmän kuin kalenteri.

www.tinfo.fi/fi/Verkkokauppa


TINFOn toimisto on suljettu 21.12.2015 - 8.1.2016

Olemme avoinna jälleen 11.1.2016.

Toimiston aukioloajat 2016: ma-to klo 9-16, pe klo 9-15.

UUTISET

Koneen Säätiön apurahat jaettu

Koneen Säätiö on jakanut 22 miljoonaa euroa tieteelle ja taiteelle. Apurahansaajien joukossa on monia esittävän taiteen henkilöitä, organisaatioita ja työryhmiä. Hakemuksia oli jätetty yhteensä 6 101, ja apuraha myönnettiin 597 hakijalle, eli apurahan sai 9,8 % hakijoista. Myönnetyistä 22 miljoonasta 70 % suuntautui tutkimukseen, 20 % taiteeseen ja kulttuuriin (4,4 miljoonaa euroa).

Merkittävän 140 000 euron suuruisen apurahan sai Mad House. ”Mad House on räjähdys Suomen esittävän taiteen kentällä. Mad House on taiteilijoiden perustama tuotantotalo, joka kulkee taide edellä. Mad House on esitystaiteen kansainvälinen tuotanto-organisaatio. Lisäksi se tarjoaa esitystaiteelle esitystilat. Mutta ennen kaikkea se on verkosto, joka levittäytyy yli koko taidekentän, linkittää esitystaiteen tekijät toisiinsa ja tuo esitystaidetta yleisön helposti saavutettavaksi. Mad House vastaa myös esitystaiteen keskeisiin haasteisiin: tilojen tarpeeseen, tiedonkulun ja liikkuvuuden parantamiseen sekä resurssien optimointiin.”

Teatteri 2.0 sai 130 000 euroa apurahaa suomalaista näytelmäkirjallisuutta edistävän kuusivuotisen hankkeen toteuttamiseen. ”Etsimme suomalaisen näytelmän erityisiä vahvuuksia, kehitämme niitä eteenpäin ja teemme tämän erityisyyden näkyväksi. Tavoitteena on lisätä näytelmäkirjailijoiden työn arvostusta ja tehdä suomalaisesta näytelmäkirjallisuudesta kansallinen ja kansainvälinen ilmiö tukemalla lisäresurssein kirjoittajien työskentelyä, taiteellista kehittymistä ja verkottumista. Kehitämme myös ammattiteattereiden tuotantorakenteita ja tekijöiden ammattitaitoa vastaamaan uusien näytelmätekstien haasteisiin.”

Apurahan saivat myös muun muassa Esitystaiteen seura esitys- ja tutkimushanke Energiapolitiikalle, teatteriohjaaja Vihtori Rämä ja työryhmä Suuria asioita – esityskokonaisuuden toteuttamiseen, Baltic Circle -festivaali,  New Performance Turku -festivaali, taiteilija, näytelmäkirjailija Johannes Ekholm, nukketeatteritaiteilija, ohjaaja Elina Lajunen ja työryhmä, ohjaaja-esitystaiteilija Lauri Mattila ja työryhmä, tanssitaiteen maisteri Jarkko Partanen ja työryhmä sekä näytelmäkirjailija Emilia Pöyhönen.

Lisäksi Koneen säätiö myönsi apurahan dramaturgian lehtori Maria Kilvelle ja työryhmälle dramaturgiaa käsittelevän artikkelikokoelman toimittamiseen. "Hanke pyrkii analysoimaan sitä käännettä ja rakennemuutosta, joka on käynnissä esittävän taiteen kentällä, ja laajemmin koko kulttuurissamme, sekä tarjoamaan avaimia, käsitteitä ja näkökulmia, joiden avulla esittävä taide voi ottaa aktiivisen otteen eteenpäin. Dramaturgian kautta on mahdollista avata näkökulmia siihen, miten eri tavoin esittävä taide jo nyt reagoi laajempaan murrokseen - esimerkiksi nk. post.-humanistiseen käänteeseen-, ja voi synnyttää uusia yhdessäolon tapoja."

Myös Tanssin talo sai 150 000 euroa tukea sisällön suunnittelun, erilaisten kuratointimallien ja ohjelmiston pilotointiin kausille 2016–18.

Kaikki Koneen Säätiön apurahansaajat tiivistelmineen


Birgitta Ulfsson sai Suomi-palkinnon

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on jakanut seitsemän Suomi-palkintoa ansioituneille taiteilijoille.

Vuoden 2015 Suomi-palkinnon saajat ovat näyttelijä Birgitta Ulfsson, kuvataiteilija Adel Abidin, kirjailija ja elokuvaohjaaja Hassan Blasim, kirjailija Nura Farah, koreografi Kenneth Greve, säveltäjä Aulis Sallinen ja espoolainen Entressen kirjasto.

Tänä vuonna palkittujen joukossa on lukuisa määrä maahanmuuttajataustaisia taitelijoita.

Ministeri Grahn-Laasonen jakoi palkinnot tiistaina 8.12. Helsingissä. Palkinnot ovat suuruudeltaan 24 700 euroa ja ne myönnetään veikkausvoittovaroista. Suomi-palkintoja on jaettu vuodesta 1993.

- Tänään, ehkä enemmän kuin koskaan, tarvitaan ihmisten välistä vuoropuhelua, jota taide voi meille opettaa. Suomalainen kulttuuri on aina rikastunut ja vahvistunut dialogista maailman kanssa. Palkittavat taiteilijat ovat esikuvia eri taustoista tuleville lapsille ja nuorille. Tämä kulttuurin monimuotoisuus sekä uusien suomalaisten taiteilijoiden esiintymiset ovat rikastaneet ja vahvistaneet suomalaista kulttuuria ja taidetta, totesi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Palkintoperustelut, näyttelijä Birgitta Ulfsson

Teatterin Grand Old Lady, joka on tehnyt merkittävän, yli 60 vuotta kestäneen uran. Suomenruotsalainen, joka on työskennellyt sekä suomeksi että ruotsiksi. Tällä hetkellä Ulfsson näyttelee Svenska Teaterin ja Göteborgin kaupunginteatterin yhteisproduktiossa Fosterlandet, joka kertoo sotalapsista. Hänen lämmin, viisas huumorinsa antaa yleisölle edelleen rikkaita elämyksiä ja ajatuksia.

Katso muut palkintoperustelut ja koko tiedote

Suomi-palkinto on opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain jakama kulttuuripalkinto. Se myönnetään tunnustukseksi joko merkittävästä taiteellisesta urasta, huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta tai lupaavasta läpimurrosta.

Suomi-palkinnoista päättää opetus- ja kulttuuriministeri apunaan eri taiteenalojen edustajista koostuva raati. Tänä vuonna raatiin oli kutsuttu taidekriitikko, galleristi Veikko Halmetoja, ohjelmajohtaja Hanna Harris, pääjohtaja Risto Ruohonen, festivaalijohtaja Jan Strandholm, teatterinjohtaja Joachim Thibblin ja toiminnanjohtaja Ilmi Villacís.

Lisätietoja:
- erityisavustaja Matias Marttinen (opetus- ja kulttuuriministerin lehdistösuhteet), puh. 044 269 3113
- johtaja Marjo Mäenpää, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 3 30384


Pohjoismainen kulttuuripiste on jakanut vuoden viimeiset liikkuvuustukiapurahansa

Pohjoismainen kulttuuripiste on jakanut vuoden viimeiset liikkuvuustukiapurahansa pohjoismaisille ja Baltian maiden ammattitaiteilijoille, työryhmille ja kulttuurityöntekijöille. Tukea sai 41 hakemusta, joka on 27 % hakijoista. Tukisumma oli yhteensä 112 480 ¤.

Matka- ja oleskelutukea myönnetään matkoille Pohjoismaihin sekä Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Liikkuvuustuki tarjoaa yksityishenkilöille ja pienille ryhmille (max 6 hlöä) mahdollisuuden esitellä taide- ja kulttuurituotantojaan ja verkostoitua eri puolilla tukialuetta.

Lisätietoa liikkuvuustukiohjelmasta


Checkpoint Helsingin tulevaisuus avoinna                      

Helsingin kaupungin nykytaideorganisaatio Checkpoint Helsingin käynnistämiseen myöntämä kolmivuotinen rahoitus – yhteensä noin 800 000 euroa – on päättymässä vuoden 2015 lopussa.

Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta puolsi kokouksessaan tiistaina 8. joulukuuta äänin 7–0 (2 tyhjää) esitystä, jonka mukaan vuoden 2016 toiminta voitaisiin tukea kaupunginhallituksen rahoista ja katsoa toiminnan jatkuvuus vuodelle 2017 myöhemmin.

"Lautakunnan mielestä on kulttuuripoliittisesti lyhytnäköistä, että kaupunki luopuisi kolmen vuoden kehittämisen jälkeen uudenlaisen toimijan tukemisesta", lauselmassa todetaan.

Checkpoint Helsinki syntyi vuonna 2013 taiteilijoiden ja taidekentän toimijoiden aloitteesta. Organisaation toimintaidea on tuottaa kansainvälistä nykytaidetta Helsinkiin, täydentää olemassa olevien taideorganisaatioiden yhteistyötä ja pitkällä tähtäimellä rakentaa Helsingistä kansainvälisesti kiinnostava taidekaupunki. Kolmen vuoden aikana Checkpoint Helsinki on tuottanut 20 kansainvälistä taideprojektia yli 40 nykytaiteilijan ja taiteilijaryhmän kanssa – arabikevään taiteilijoista nykytaiteen nouseviin nimiin ja kuraattoreihin.

Checkpoint Helsinki on tuonut taidekentälle uudenlaisia avauksia, kuten ainutlaatuisen kansainvälisen kuraattorimallin, joka tuo nykytaiteen nousevia nimiä Helsinkiin ja vie heidän mukanaan vivahteita Helsingistä maailmalle. Uusia tuulia edustaa myös Kansallismuseon kanssa toteutettava, Seurasaaressa kesällä 2016 nähtävä nykytaidenäyttely ja Museoliiton kanssa järjestettävä Museokorttiklubi.

"Se, että rahoitusasia on yhä avoinna asettaa Checkpoint Helsingin erittäin haastavaan tilanteeseen. Hankesuunnitelman takana on ollut yli 100 taidealan ammattilaista, ja sitä kiitettiin nimenomaan pitkän tähtäimen suunnitelmasta. Olisi yllättävää, jos Helsinki irtisanoutuisi hankkeesta juuri, kun toiminta on saatu kunnolla käyntiin", Checkpoint Helsingin hallituksen puheenjohtaja Terike Haapoja toteaa.

Rahoitustilanteesta johtuen Checkpoint Helsinki joutuu vähentämään henkilökuntaansa. Toiminnanjohtaja Eva Neklyaeva siirtyy tehtävästään organisaation hallitukseen vuoden 2016 alussa.

"Checkpoint Helsingin tulevaisuus on avoin, mutta Koneen Säätiön tuen avulla voimme tuottaa kesällä 2016 Seurasaaressa nähtävän nykytaidenäyttelyn ja Kallion kirjastossa huhtikuussa 2016 esitettävän kapkaupunkilaisen Chimurenga-ryhmän teoksen. Myös Museoliiton kanssa järjestettävä Museokorttiklubi jatkuu", Eva Neklyaeva sanoo.

Lisätiedot:

Terike Haapoja, hallituksen puheenjohtaja, puh. 050 4058 341
Eva Neklyaeva, toiminnanjohtaja, puh. 041 5242 871

Checkpoint Helsinki on vuonna 2013 syntynyt nykytaideorganisaatio, joka tuottaa tulevaisuuden nykytaidetta Helsinkiin. Yhdistyksen toimintaa tukevat Helsingin kaupunki ja Koneen Säätiö. Checkpoint Helsinki toteutuu vuoden 2015 loppuun asti yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen kanssa.


Valtuusto päätti myydä Riihimäen teatterin tilat

Riihimäen kaupunki pitää ammattiteatterinsa vielä ainakin vuoden pystyssä. Teatterin tilat valtuusto päätti laittaa myyntiin. Taidemuseo pidetään auki, eikä arvotauluja siirretä varastoon.

Riihimäen kaupunginvaltuusto torppasi maanantai-iltana lähes 10 tuntia kestäneessä talousarviokokouksessaan esityksen, jonka mukaan Riihimäen taidemuseon tuhannet arvotaulut olisi varastoitu Vantaalle ja samalla lopetettu nykyinen museo.

Riihimäen teatteri saa vielä ensi vuodeksi 620 000 euron avustuksen kaupungilta. Näin teatteri pystyy toteuttamaan 70-vuotisjuhlansa ohjelmiston. Ammattiteatterin tulevaisuus ei kuitenkaan näytä aurinkoiselta, sillä kulukurilla teatteri on jo ajettu tilaan, jossa tasokkaiden esitysten toteuttaminen on vaikeaa.

– Päätös tehtiin sillä mielellä, että tämä vuosi mennään näin ja sitten otetaan lusikka kauniiseen käteen ja mietitään uudestaan, lupasi kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Eija Aittola.

– Tällä toiminnalla ei varmaankaan mennä eteenpäin, arveli puolestaan sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Jarmo Levänen.

Valtuusto päätti myydä teatterihotellin laittamalla sen osakkeet myyntiin. Hämeenaukiolla sijaitsevassa kiinteistössä toimii teatterin lisäksi vuokralla Scandic-hotelli. Riihimäen kaupunki omistaa talosta valtaosan.

Lähde: Yle.fi


YLE: Päätös tanssin talosta lykkääntyy

Helsingin kaupunginhallitus on lykännyt viikolla päätöstä tanssin talon perustamisesta. Kaupunginhallitus otti asiassa aikalisän tänään. Tanssin talon perustaminen uhkaa hävittää Helsingin kaupunginteatterin tanssilliset musikaalit.

Helsingin kaupunginteatterin tanssilliset musikaalit ovat vaakalaudalla uuden, suunnitteilla olevan Tanssin talon takia. Suunnitelmien mukaan kaupunginteatterin nykyisten kahdentoista tanssijan työpaikat siirretään kokonaan tulevaan Tanssin taloon.

Tanssin talossa työpaikat muuttuvat kuitenkin hallinnolliseksi työksi, jolloin tanssijoiden nykyiset, osin määräaikaiset pestit, häviävät käytännössä kokonaan. Helsingin kaupunginteatterin johtajan Asko Sarkolan mukaan kaupunginteatteri köyhtyy tulevasta tilanteesta taiteellisesti.

– Kyllä totta kai köyhtyy. Meillä on ollut neljäkymmentä vuotta tämä oma tanssiryhmä. Ryhmä on ollut merkittävä osa kaupungiteatterin profiilia. Puolet on tehnyt musikaaleja, puolet moderneja tanssiteoksia. He ovat kiertäneet myös maailmaa. Nyt näyttää, että myös näiden musikaalitanssijoiden työvoima olisi siirtymässä Tanssin taloon.

Kaupungilta toivotaan korvausta

Käytännössä Tanssin talo tulisi saamaan noin 450 000 euroa Helsingin kaupunginteatterilta. Tämä on summa, joka teatterinjohtajan mukaan on mennyt omien kaupunginteatterin tanssijoiden pyörittämiseen. Summa on Sarkolan mukaan runsas.

– Se poistuu meiltä. Ja siirtyy sinne Tanssin taloon. Tämä on se hankala yhtälö, josta voi sanoa, että kulttuuripoliitikot eivät ihan saa puhtaita papereita tästä. Mutta on tässä vielä viisi vuotta aikaa. Katsotaan mihin tämä kehittyy. Mutta käytännössä tämä tarkoittaisi, että meiltä vakituisten tanssijoiden paikat häviäisi. Ja se olisi vähän ikävä asia, Sarkola sanoo.

Tanssiin taloon on tarkoitus tulla 15 vakituista työpaikkaa, mutta yksikään ei niistä ole tanssijan työpaikka.

– Toivoa saattaa, että kun on tällainen valtion ja kaupungin välinen kauppa, kaupunki voisi tätä jotenkin meille kompensoida, että saadaan pysymään musikaaliresurssi meillä. Olemme kuitenkin kaupungin oma teatteri. Tarkoitus on tehdä haastavia musikaaleja tulevaisuudessakin, Sarkola sanoo.

Päätös siirtyy viikolla

Helsingin kaupunginhallitus on tänään ottanut aikalisän Tanssin talon perustamisessa. Kaupunginhallitus palaa asiaan viikon kuluttua.

Käytännössä kaupunginhallitus ei voi itse suoraan määrätä, että kaupunginteatteri siirtää omia rahojaan Tanssin talolle.

– Siellä kai suositellaan, että meidän teatterin säätiön hallitus tekee itse sen päätöksen ja näin saadaan ne rahat siirrettyä Tanssin talolle. Meille jää vain musta pekka silloin käteen, Sarkola sanoo.

Tanssin taloa on puuhattu Helsinkiin jo useamman vuoden ajan. Vuosi sitten Jane ja Aatos Erkon säätiö lupasi hankkeelle 15 miljoonan euron avustuksen. Valtiolta rahaa heruu talon rakentamiseen yhteensä kuusi miljoonaa euroa.

Helsingin oma työryhmä päätyi esitykseen, jonka mukaan tanssin talolle rakennettaisiin uusi talo Kaapelitehtaan yhteyteen. Uudisrakennukselle tulisi hintaa noin 27 miljoonaa euroa. Tanssin taloon tulisi kaksi esityssalia, harjoitussali ja muita tiloja.

Lähde: Yle.fi

Lue Suomen Teattereiden kannanotto Tanssin Talon rahoituksesta


Taiteen hyvinvointivaikutuksille yhteyspiste

Taiteen edistämiskeskus myönsi 30 000 euroa Taiteen hyvinvointivaikutuksien yhteyspistetoiminnan käynnistämiseen. Avustus oli jaossa ensimmäistä kertaa ja se myönnettiin Turun ammattikorkeakoululle, joka toteuttaa hanketta yhdessä laaja-alaisen työryhmän kanssa.

Taiteen hyvinvointivaikutusten tutkimus- ja kehitystoiminta ja kulttuuristen hyvinvointipalveluiden tuottaminen on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.  Alan toimijat tulevat eri aloilta, eri ammateista ja maantieteellisiltä alueilta. Toiminta on pistemäistä ja pirstaloitunutta ja se tapahtuu pitkälti hankkeiden varassa.

Turussa toimintansa aloittava Taikusydän toimii eri sektoreilla toteutettavan ja kehitettävän toiminnan valtakunnallisena yhteyspisteenä ja viestintäkeskuksena. Se kokoaa tietoa alan tutkimuksesta, hankkeista sekä hyvistä rahoitus- ja toimintamalleista. Taikusydämen tavoitteena on taiteen hyvinvointivaikutusten toimintamallien vakiinnuttaminen kiinteäksi osaksi hyvinvointia tukevia palvelurakenteita. Taikusydän edistää osaltaan vuosina 2010–2014 toteutetun Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman loppuraportin toimenpiteiden toteutumista yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa.

Taikusydämen toiminta jalkautetaan alueille alueverkostojen kautta. Tavoitteena on, että vuoden 2018 lopussa Suomessa toimii vähintään viisi taiteen hyvinvointivaikutusten alueverkostoa. Alueverkostot kehittävät ratkaisuja taiteen hyvinvointivaikutuksia edistävien palveluiden pysyvään rahoittamiseen ja tuottamiseen kunkin alueen asukkaille. Vuoden 2016 aikana alueverkostojen toimintamallia pilotoidaan Turun seudulla, Pirkanmaalla ja Itä-Suomessa.

Taikusydän-työryhmään kuuluvat Turun AMK, Turun kaupunki, Turun yliopisto, Kulttuurihyvinvointia Turussa -verkosto, Terveyttä kulttuurista -yhdistys, Itä-Suomen Hyvinvointivoimala Kuopiosta (Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Innovation Oy, Kuopion kaupunki, Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö sekä Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos), Kulttuurikeskus PiiPoo Lempäälästä ja Tampereen kaupunki. 

Lisätiedot: Johanna Vuolasto, erityisasiantuntija

puh. 0295330978

www.taike.fi/

KURSSEJA JA KOULUTUSTA

Lisää TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja koulutuksia ja kursseja löydät: www.tinfo.fi/fi/tapahtumia ja www.tinfo.fi/fi/hakuja


Taideyliopiston avoimen yliopiston opinnot | Hakuaika 3.-14.12.

Haku Taideyliopiston avoimen yliopiston opintoihin on auki. Kevään opintotarjonnassa on mukana mm. lastenteatteria, klovneriaa, jazzlaulua sekä taidehallintoa. Kirjoita ja julkaise taiteesta -kurssilla pääsee kokeilemaan ja hiomaan taiteesta bloggaamisen taitoja ja musiikin historiaan voi tutustua suomalaisen jazzmusiikin, populaarimusiikin, länsimaisen taidemusiikin tai uuden musiikin saralta.

Haku on auki 3.-14.12.2015.
Katso koko monipuolinen kattaus ja hakuohjeet tästä


Suomen Kulttuurirahasto: Kulttuurijournalismin mestarikurssi 2016 | Hakuaika 1.-18.3.

Suomen Kulttuurirahasto järjestää syksyllä 2016 laajan toimittajille suunnatun koulutuskokonaisuuden kulttuurijournalismista. Koulutuksen tavoitteena on antaa toimittajille perustiedot eri taiteenaloista ja taustatietoa niiden kriittiseen arviointiin sekä kannustaa keskusteluun kulttuurijournalismin tehtävistä ja yleisön tavoittamisen keinoista. Kantavana ajatuksena on, että hyvin kirjoitetut tekstit ja muut sisällöt tuovat kulttuurijutuille lisää lukijoita ja sitä kautta parantuvaa näkyvyyttä mediataloissa. Samalla myös itse kulttuuri tulee lähemmäs yleisöään.

Koulutus on tarkoitettu sekä vakituisessa työsuhteessa oleville toimittajille että freelancereille, kokeneille ja nuoremmille, kulttuuriin suuntaaville yleistoimittajille tai jo erikoistuneille. Edellytyksenä on jonkinlainen näyttö osaamisesta kirjoittajana tai radio- tai tv-toimittajana ja mielellään kokemusta mediassa työskentelystä.

Kurssille valitaan korkeintaan 15 henkilöä, jotka saavat viiden kuukauden ajaksi yhteensä 10 000 euron verottoman apurahan elinkustannusten kattamiseen. Lisäksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien on mahdollista hakea erillistä kuluapurahaa kattamaan kurssin aikaisia matka- ja majoituskuluja.

Kurssi alkaa ennakkotehtävillä ja etätyöskentelyllä 1.8.2016. Lähiopetus alkaa 18.8. ja kurssi päättyy 21.12.2016. Koulutus sisältää yhteensä 10 viikkoa tiivistä opetusta Helsingissä arkipäivisin, seitsemän etätyöviikkoa, kaksi yhteistä matkaviikkoa kotimaassa sekä viikon matkan ulkomaille.

Kurssi sisältää paljon kirjoittamista, ryhmätyöskentelyä, erilaisia selvitystehtäviä sekä yleisöyhteistyön ja tapahtumien suunnittelua. Iltaisin käydään kulttuuritapahtumissa, joiden pohjalta tehdään harjoitustöitä. Kurssin ohjelma on niin tiivis, että osallistujat eivät voi tehdä töitä kurssin aikana. Kurssille valittavan tulee itse varmistaa työnantajansa suostumus opintovapaaseen.

Kurssin rehtori on toimittaja, VTM Jaakko Lyytinen. Kurssin luennoijiksi ja työpajojen vetäjiksi kutsutaan asiantuntijoita laajasti eri aloilta. Kurssilaisten kehittymistä kirjoittajina tukevat myös mentorit.

Haku kurssille alkaa Kulttuurirahaston verkkosivuilla 1.3.2016 ja päättyy 18.3.2016. Päätökset kurssille valittavista tehdään toukokuun alussa 2016.

Lisätiedot:
Yliasiamies Antti Arjava, antti.arjava(at)skr.fi
Viestintäpäällikkö Annakaisa Tavast, annakaisa.tavast(at)skr.fi
Kurssikoordinaattori Maija Karasvaara, maija.karasvaara(at)skr.fi, p. 050 4343 464

skr.fi/fi/ajankohtaista/kulttuurijournalismin-mestarikurssi-2016


Näyttelijöiden täydennyskoulutus keväällä 2016, Mikkeli | Ilmoittautumiset 31.12. mennessä

Työväen Näyttämöiden liitto järjestää vuoden 2016 keväällä ja syksyllä ammattinäyttelijöiden ja näyttelijäharjoittelijoiden täydennyskoulutuskurssin Mikkelissä. Opetusta järjestetään 7 x 2 päivää kerran kuussa helmi-, maalis-, huhti-, touko-, syys-. loka- ja marraskuussa. Opetuspäivät ovat sunnuntai ja maanantai.

Kyseessä on näyttelijäntyön pesula -tyyppinen kurssi, jossa näyttelijä Taisto Oksanen hakee ryhmän kanssa uusia näkökulmia josanottajien näyttelijänilmaisuun. Harjoitemateriaalina käytetään valittua näytelmää, joka ilmoitetaan myöhemmin. Kurssin päätteeksi valmistetaan yhteinen demoesitys yleisölle. Koulutukseen otetaan 12 opiskelijaa. Kurssimaksu on 750 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.12.2015 mennessä tuottaja Mikko Väänäselle mikko.vaananen(at)tnl.fi.


MA Choreography and Performance, GiessenUniversity | Deadline 31 March

Choreography and Performance is an international master’s degree designed and organised by the Institute for Applied Theatre Studies at Giessen University and the Department for Contemporary Dance at the Frankfurt University of Music and Performing Arts (HFMDK). The particular and unique cooperation of a university and an art academy provides the students with extensive education in the field of dance studies, choreography and performance, including both theoretical and practical classes.  

The programme combines practical and reflexive approaches, enabling students to engage in an expanded notion of choreography and performance. The focus of study lies in the examination of notions of the body and movement, especially in relation to contemporary aesthetic, philosophical and political approaches. Choreography and performance are introduced as embodied practices which can develop only in the constant exchange with critical thought. At the same time, practical work and artistic experimentation are highly encouraged and explored through different practical modules. 

Special attention is also given to the analysis of current modes of production in an international context which can help students find and pursue their own independent practices and modes of working.

Students can choose among different modules and seminars offered by the Institute for Applied Theatre Studies, the Frankfurt University of Music and Performing Arts (HfMDK) and other partners of the Hessian Theatre Academy (Hessische Theaterakademie). An important part of the programme focuses on the students’ artistic work. Artistic projects, practical courses, body and dance training and open dramaturgical formats enable a variety of advisory and mentoring processes. Various workshops with guest professors and lecturers from the field of contemporary art and dance offer insight into their different working methods. The master’s programme is also connected to other cultural institutions in the region, such as Tanzlabor 21, Mousonturm and Frankfurt LAB which provide professional conditions for artistic work.

The MA Choreography and Performance is aimed at students who have intensively dealt with the fields of dance, body, movement, choreography and performance in their studies and artistic work. The degree has been developed as a consecutive MA degree and builds on a first professional qualifying degree of Theatre Studies, dance, or adequate completed training plus possible professional experience, spanning over several years, leading to a further professional artistic qualifying degree. The goal is to train artistic personalities, who are prepared for the complexity of the demands of contemporary performing art in the field of dance and performance theoretically and practically.

The professional use of competence gained during the degree is very extensive and depends highly on the individual students and their individually-chosen focal points. A low number of students (max 7 per year) enables the teachers to support individual students systematically.

Formal Conditions: For admission to the Masters degree in Choreography and Performance, the following conditions are in place:

-       BA (or BA equivalent) in a theatre-relevant degree with focus on dance and/or performance
-       successful participation of an artistic entrance examination (artistic portfolio, BA thesis or equivalent scientific work, oral examination).
-       Good knowledge of the English language

There are no additional fees to the regular German university administration expanses and the costs for public transportation (Semesterticket) in the overall region of Frankfurt-Rhein/Main.Begin of the studies is middle of October.

Deadline for sending in the portfolio is 31st of March, 2016
Oral Exam will be held on the 9 - 10th of June, 2016

For further information please check our webpage or address your inquiries and questions about application to: 

Frank Max Müller
frank.m.mueller(at)theater.uni-giessen.de

More information

HAKUJA

Aiemmin TINFO-tiedotteessa ilmoitettuja hakuja www.tinfo.fi/fi/hakuja
Apurahoja myös Apurahavahdissa www.tinfo.fi/fi/Apurahavahti


Taiken matka-apurahat | Haku 7.12.-8.1.2016

Matka-apurahat on tarkoitettu ammattitaiteilijoille sekä taiteen asiantuntijoille taiteellisesti merkittäviin projekteihin liittyvien ulkomaanmatkojen kustannuksiin.

Lue lisää


Yhteisöllisen mediataiteen teoskutsu

m-cult on avannut kutsun yhteisöllisen mediataiteen teoksille, jotka toteutetaan residenssiprojekteina Helsingissä 2016. Kutsu on suunnattu sekä kotimaisille että kansainvälisille taiteilijoille, jotka yhdistävät työssään osallistumista ja mediaa.

Tutustu kutsuun ja lähetä ehdotuksesi sähköisellä lomakkeella 15.1.2016 mennessä.

Suurin osa residensseistä toteutetaan Pohjois-Helsingin Maunulassa. Maunula on 1950-luvun lähiöalue jossa on paljon metsää ja vahva lähidemokratian perinne.

Residenssiprojektit tuottaa Mediakulttuuriyhdistys m-cult osana kansainvälistä Collaborative Arts Partnership Programme -verkostoa (2015-2018), jota rahoittaa Luova Eurooppa.

Maunulassa tuotettavia projekteja tukee Helsingin Kulttuurikeskuksen Helsingin malli -pilottirahoitus.

Lisätietoja:
capp (at) m-cult.org / Kaisa Kukkonen & Minna Tarkka / m-cult

Liity Facebook-tapahtumaan saadaksesi lisätietoja kutsusta!


Volunteers to the IFTR Conference “Presenting the Theatrical Past” | Deadline 15 Jan 2016

Between 13th and 17th June 2016, Theatre and Dance Studies at the Department of Culture and Aesthetics, Stockholm University, have the honour to host the annual international IFTR conference.

IFTR (The International Federation for Theatre Research) is the world’s largest international organisation for theatre and performance researchers. It was founded in 1957, the Federation currently boasts members from 44 countries and from all continents.

The conference, “Presenting the Theatrical Past. Interplays of Artefacts, Discourses and Practices”, addresses questions concerning our relationship to theatre history, i.e. the relation between present and past. How and why do we deal with history? What do we do with history? To what extent is historical research an exploration of our present?

The IFTR Stockholm Committee is looking for forty volunteers to assist with all aspects of the IFTR 2016 conference to ensure that it runs smoothly. Volunteers will be required for the duration of the conference (13th June- 17th June 2016) and some time for training and preparation prior to the conference. Accommodation and lunches are included.

Volunteers will be asked to work with a variety of tasks related to the conference, such as assisting seminars, orientate delegates between venues, excursions and social events, assist with working group sessions, technical assistance, pack conference bags, provide information for delegates and much more. You will also have free time to engage with the conference and you will be able to participate in some of the social and cultural programmes on campus and beyond.

N.B. The official language of the conference is English, good communication skills in English are required. Additional language skills may be called upon when communicating with individual delegates.

Further information (PDF)

TYÖPAIKKOJA

Aiemmin TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja työpaikkoja: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Kansallisteatteri hakee tuottajaa alueprojektiin Helsingissä | Haku joulukuun aikana

Kansallisteatteri hakee tuottajaa uudelle Maunulan maisema -projektille. Projekti on osa Kansallisteatterin yleisötyötä. Projektin ajatuksena on, että laitosteatteri jalkautuu Maunulaan työskentelemään ja luomaan taidetta ihmisille ja ihmisten kanssa. Kansallisteatteri on toteuttanut vastaavan projektin jo Kontulassa vuosina 2013-2015 (katso lisää reittejakontulaan.blogspot.fi). Tuottaja työskentelee projektissa tiivissä yhteistyössä projektin suunnittelevien taiteilijoiden (teatteri-ilmaisun ohjaaja Eveliina Heinonen ja dramaturgi Juho Grönhdahl), Kansallisteatterin sekä alueen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Työ on osa-aikainen ja se jakautuisi tammi-joulukuulle 2016, todennäköisesti siten, että alkuvuodesta (tammi-maaliskuu) sekä syksyn alussa (elo-lokakuu) työtä olisi enemmän ja välissä kuukausia joina työtä olisi vähemmän tai ei lainkaan. Työstä maksetaan 50 % kuukausiapalkkaa 6 kuukauden ajalta, eli 1200¤/kk.

Jos kiinnostuit niin ota pikaisesti yhteyttä teatterikuraattori Pirjo Virtaseen, pirjo.virtanen(at)kansallisteatteri.fi, puh. 010 733 1256 / 050 374 2296. Paikka pyritään täyttämään joulukuun aikana, projekti käynnistyy 7.1.2016.


Lavastaja Kuopion kaupunginteatteriin | Haku 15.12. mennessä

Kuopion kaupunginteatteri hakee 1.​8.​2016 alkavaan vakinaiseen työsuhteeseen lavastajaa.

Lavastajan tehtäviin kuuluu teatteriesitysten lavastusten suunnittelu ja toteutuksen valvonta yhteistyössä muun suunnittelijaryhmän kanssa.​ Kelpoisuusvaatimuksen tehtävään on yliopistollinen loppututkinto lavastustaiteesta ja/​tai kokemus ammattiteatterissa työskentelystä lavastajan tehtävissä.​ Kuopion kaupunginteatteri hyödyntää nykyaikaista tekniikkaa kaikessa toiminnassaan ja tulevalta lavastajaltamme edellytämme 3D-mallinnustaitoa.

Lisätietoa

Pekka Laasonen, puh.​ 044-718 2401 tai pekka.​laasonen(at)​kuopio.​fi


Kulttuurituottaja kulttuuritalo Valveeseen | Haku 16.12. mennessä

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluissa, kulttuuritalo Valveella on haettavana vakinainen kulttuurituottajan tehtävä.

Kulttuurituottajan tehtävään kuuluu alueellisen kulttuuritoiminnan organisointi, tuotanto sekä koordinointi Oulun kaupungin alueella.

Kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi edellytetään alan hyvää tuntemusta. Oulun kaupunki käyttää tehtävissä neljän (4) kuukauden koeaikaa.

Tehtävää haetaan sähköisesti osoitteessa www.ouka.fi/tyopaikat. Mikäli hakemusta ei ole mahdollista jättää sähköisesti, toimita hakemus osoitteeseen Oulun kaupungin kirjaamo, PL 27, 90015 Oulun kaupunki, käyntiosoite Torikatu 10 A. Hakemuksessa on mainittava tehtäväkohtainen diaarinumero OUKA/10364/2015. Hakemukset on toimitettava 16.12.2015 klo 16.00 mennessä.

Työ alkaa          18.1.2016
Palkkaus           KVTES:n mukaan, tk -palkka 2.656,00 ¤/kk
Työavain           OUL-04-1068-15

Kulttuuritalo Valve tuottaa kulttuuripalveluja yhteistyössä tapahtumien järjestäjien sekä kulttuuritoimijoiden kanssa. Valveella järjestetään vuosittain kansainvälisiä festivaaleja sekä eri kuvataiteen aloja edustavia näyttelyitä. Valveen tarjontaan kuuluvat myös konsertit, teatteri- sekä tanssiteatteriesitykset, elokuvanäytökset ja monipuolinen taidekasvatus. Valveen toiminta laajenee myös kaupunginosiin koko kaupungin alueelle. Hyvinvointia edistävää kulttuuritoimintaa kehitetään ja tuotetaan luomalla uusia menetelmiä ja yhteistyön muotoja.

www.kulttuurivalve.fi

Yhteystiedot
Lisätietoa tehtävästä antaa kulttuuritalon johtaja Arja Huotari, p. 044 703 7510, tai sähköpostitse arja.a.huotari(at)ouka.fi.

Työpaikkailmoitus Kuntarekryn sivuilla


Lastenkulttuurituottaja lastenkulttuurikeskus Louhimoon | Haku 31.12.2015 mennessä

Haemme joukkoomme lasten ja nuorten parissa mielellään työskentelevää, pedagogisilla kyvyillä varustettua, oman taiteenalansa osaajaa (ei tarvitse olla musiikki).

Louhimo on Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden musiikkiin erikoistunut lastenkulttuurikeskus. Louhimo työskentelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi tuottamalla heille laadukkaita taide- ja kulttuuripalveluja sekä tekemällä heidän kanssaan taidetta ja kulttuuria. Toiminnan arvoissa tärkeänä kohtana on kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen.

Keskeisiä toimintatapojamme ovat musiikintekotyöpajat, innoittava bänditoiminta, taiteen harrastajien kohtauttaminen ja innostaminen, monitaiteiset projektit, esiintymistilaisuuksien järjestäminen, erityisryhmien parissa työskentely, menetelmäoppaiden julkaisutoiminta sekä laaja opetusmateriaalipankki kotisivuilla.

Louhimo haluaa uuden työntekijän avulla monipuolistaa lapsille ja nuorille tarjoamiaan palveluja kattamaan musiikin lisäksi entistä vahvemmin myös muita taiteenaloja.

Tulevassa työssäsi sinulle on hyötyä seuraavista ominaisuuksista:

- rohkeudesta kehittää ja luoda uutta
- kyvystä ja halusta toimia lasten ja nuorten parissa
- vahvasta taiteellisesta suuntautumisesta/osaamisesta (voi olla muukin kuin musiikki)
- halusta ohjata lapsia ja nuoria tutustumaan heidän taiteellisen itseilmaisun mahdollisuuksiin
- aloitteellisuudesta monitaiteisten projektien suunnitteluun sekä kyvystä projektien toteuttamiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
- ennen kaikkea kyvystä innostua työstäsi

Työaika: 38,25 h/vko
Työsuhteen kesto: Määräaikainen vuoden 2016 loppuun.

Ennen työn aloittamista on esitettävä rikosrekisterilain 6 §: n 2 mom. mukainen rikosrekisteriote ja hyväksytty lääkärintodistus. Koeaika on 4 kuukautta.

Ilta ja viikonlopputöitä. Käytössäsi on auto.

Työnkuvaan kuuluu myös osallistuminen lasten ja vanhusten välisiin projekteihin. Työssä voit käyttää hyväksi mahdollista audio-visuaalista osaamistasi.

Lisätietoja mm. Louhimon työpajatoiminnasta ja näytteitä taideprojekteistamme löydät osoitteesta www.louhimo.com
Liitä mukaan CV sekä linkit mahdollisiin aiempiin kulttuurialan projekteihisi.
Jätä hakemuksesi Kuntarekryyn 31.12.2015 mennessä.

Työ alkaa          1.2.2016 tai sopimuksen mukaan
Palkkaus           KVTES:n mukainen
Työavain           93956

Yhteystiedot
Tuomo Kallio
tuomo.kallio(at)seinajoki.fi
040-7748564

Työpaikkailmoitus Kuntarekryn sivuilla


twitter.com/tinfotweets