07.02.2019

Hanna blogikuva

Tällä aineistolla on painoarvoa – kiitos tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyyn vastanneille

Kiitokset sinulle, joka vastasit. Kiitokset kaikille teille yhteistyökumppaneille, jotka muistutitte, patistitte, rohkaisitte vastaamaan!

526 esittävien taiteiden kentällä työskentelevää on kertonut näkemyksiään ja kokemuksiaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta tai toteutumattomuudesta.  Olemme ehtineet alustavasti selvittää, minkäikäisiä vastaajat ovat, mitä ammattiryhmiä he edustavat ja millä esittävän taiteen alueilla ja millaisissa työasemissa he pääasiallisesti ovat toimineet.

Mehän joudumme pohtimaan, onko tämä otos riittävän suuri ja edustava. Voimme olla tyytyväisiä. Meillä on kanttia, ei olla mutun varassa, kun korjauksia ja toimenpiteitä vaaditaan. 

Meillä on nyt riittävän laaja kirjo vastaajia. He edustavat erilaisia esiintyviä taiteilija- ja suunnittelijaidentiteettejä, hallinnossa työskenteleviä, teknistä henkilöstöä, johtotehtävissä toimivia, opetuksen, tutkimuksen ja koulutuksen parissa työskenteleviä. Ammattinimikkeiden tarkastelu osoittaa suurta hybridiyttä, moniammatillisuutta, monimuotoisia yhdistelmiä, sirpaletekemistä. Etukäteen pelkäsimme, että teknisen ja hallinnollisen henkilöstön osuus jäisi pieneksi. Onneksi näin käynyt. Vastauksissa ei myöskään painotu pelkästään pääkaupunkiseutu ja Uusimaa, vaikka lähes puolet vastauksista täältä tuli.

Yksi huomio on tehtävä jo nyt heti. Ulkomaalaistaustaisten alalla työskentelevien osuus jäi kyselyssä erittäin pieneksi huolimatta englanninkielisestä lomakkeestamme. Tätä vähyyttä voi jo sinänsä tulkita. Hiljaisuuskin puhuu. Ulkomaalaistaustaiset taiteilijat toimivat systeemiemme ja rakenteidemme ulkopuolella. Emme tavoita heitä. He ovat heitä – meidän ulkopuolella. Emmekä sirkustaiteilijoitakaan aivan niin runsaasti tavoittaneet kuin olisimme toivoneet.

Yleinen tasa-arvo toteutuu huonosti erityisryhmien, ulkomaalaistaustaisten, kielivähemmistöjen ja eri työmarkkina-asemassa olevien välillä. Tosin monella vastaajista ei ollut tietoa tai kokemusta edellä mainituista ryhmistä tai vähemmistöistä. Jo tämä karkea alkutarkastelu viittaa kahtiajakautuneisuuteen, ehkä myös siiloutuneisuuteen. Näihinkin on pureuduttava.

Miten yhdenvertaisuus toteutuu vammaisuuden näkökulmasta?

 ”Yhdenvertaisuus taide- ja kulttuurikentällä edellyttää, että kaikille taataan mahdollisuudet osallisuuteen – myös henkilöille, joilla on jokin vamma tai jotka kuuluvat viittomakieliseen vähemmistöön. Osallistuminen kulttuuriin kokijana ja tekijänä on Suomen perustuslakiin kirjattu perusoikeus.”

Kulttuuria kaikille -palvelu järjestää huomenna perjantaina 8.2. seminaarin, jossa tarkastellaan, mikä estää ja mikä luo mahdollisuuksia taide- ja kulttuurikentällä vammaiselle taiteilijalle.

Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivut ovat must, ohittamattomat jokaiselle, joka haluaa tietää ja oppia yhdenvertaisuudesta.

Kaupunkidramaturgi haastaa – instituutiot pois mukavuusvyöhykkeeltään, uusia kumppanuuksia ja liittolaisia – lisää osallisuutta

Suomen Kansallisteatterissa käynnistyi keskustelusarja tulevaisuudesta. Teatteriohjaaja Hilkka-Liisa Iivanainen ja viestintäyrittäjä Anne Ventelä vastaavat konseptista, puhujavalinnoista ja sisällöntuotannosta. Yksi vieraista oli Brysselin flaamilaisen kaupunginteatterin KVS:n kaupunkidramaturgi Tunde Adefioye, jonka kanssa keskustelimme maanantaina siitä, mitä kaikkea intersektionaalisuuden huomiointi tarkoittaa ja vaatii ja miten virheiltäkään ei pysty välttymään.

”Luo tila, jossa annat ihmisille mahdollisuuden toimijuuteen ja tekijyyteen.” Leuweniin vuonna 2009 perustettu Urbanwoorden aloitti toimintansa poetry slamilla. Urbanwoordenilla on nyt oma radiokanava ja suuri määrä erilaisia työpajoja. Eri etnisten taustojen, yhteiskuntaluokkien, uskontojen, sukupuolten äänet tulevat kuuluviin ja näkyviin, ihmisistä tulee osallisia. Siitä myös perinteisissä taideinstituutioissa tulisi olla kyse. Ei ihan helppoa. Tarvitaan perinteisen kanonisoidun ohjelmistoajattelun ja laadun määrittelyä uudestaan.

Adefioye kertoo, miten belgialaisteatteri kyseenalaistaa sitä, mitä perinteisesti ymmärretään belgialaisuudella. Se yrittää rakentaa belgialaisuutta uudelleen, kirjoittaa myös historiaa uudelleen. Tässä työssä ei vältytä väärinkäsityksiltä, virheiltä, ristiriidoilta, loukkaantumisilta. KVS:n kaltaisen taideinstituution vastuulla ja velvoitteena on yrittää ymmärtää ja kutsua sisäänsä uutta dynamiikkaa, jonka erilaiset etniset ja muut yhteisöt synnyttävät.

Adefioye esitti oikeastaan kutsun. Ovi olisi auki tulla tutustumaan, keskustelemaan, oppimaan. Brysselistä 40 minuutin junamatkan päässä sijaitsee Gent ja Milo Raun johtama Gentin kaupunginteatteri

Buot gielat leat divrasat

Jälkikäteiset onnentoivotukset: Hyvää saamelaisten kansallispäivää Saamenmaan asujaimistolle! Hyvää alkuperäiskansojen kielten vuotta! Meidän alkuperäiskansastamme – EU:n alueen ainoasta – minä valtaväestöläisenä tiedän hävettävän vähän. Saamelaiskäräjien verkkosivuilta lisää tietoa.

Kulttuuria kaikille -palvelu kehottaa meitä erilaisiin saamen kieltä ja kulttuuria vahvistaviin haasteisiin. Tartuin yhteen niistä. Otsikkoni on pohjoissaamea ja tarkoittaa ”kaikki kielet ovat arvokkaita”. 

Kun tätä yöllä kirjoitan, kuuntelen Soljun Muhtuminia. Joiun vähän mukana. Jonain päivänä…

Kaksikielistä venäläistä teatteria

Kävin katsomassa HIT Helsingin, kymmenisen vuotta toimineen ammattiteatterikollektiivin esityksen Äidin kirje Kulttuurikeskus Caisassa. Dokumenttiaineistoon perustuva esitys kuvaa yhden perheen kohtalon. Eri kulttuureissa kasvaneiden sisarusten kohtaamisesta vuonna 1960 alkaa matka menneisyyteen ja kadonneeseen kieleen.

Esityksellä ja sen yleisösuhteella on aivan erityinen virityksensä. Katsomossa istuu suuri joukko sukua, jonka ihmisistä esitys kertoo. Huimaa kuultavaa on esitystä seurannut sujuvasti kaksikielisesti virtaava keskustelu venäjäksi ja suomeksi – sellaista kokemusasiantuntijat käyvät. Kuinka tärkeä tämä esitys onkaan, ei vain yhteisölleen vaan myös meille toisille. Nenäliinat tulivat tarpeeseen.

Keskustelijat pahoittelevat vähäistä Venäjä-tietämystä ja ennakkoluuloja. Venäjä on muutakin kuin politiikkaa ja Putinia. Venäjä on ihmisiä ja ihmisten juuria, suhteita. Sen me olemme TINFOssa oppineet meidän Venäjä-hankkeidemme kautta. Mutta nyt näkökulma on täällä. Lähinaapuruudesta seuraa liikettä rajan ylitse, monenlaisia sukulaissuhteita rajan kummallakin puolella – myös historiassa. Cultura-säätiö julkaisi viime vuonna selvityksen Suomessa asuvasta venäjänkielisestä väestöstä.

Tietoa löytyy myös siirtolaisuusinstituutin julkaisussa.

Meillä on Helsingissä kolme venäjänkielistä ammattiteatteria. HIT Helsingin lisäksi Teatr Za ja uuden draaman laboratorio VikArt. Lisäksi kolmella kielellä (karjala, venäjä, suomi) yli rajan toimii InterLab ry

Don Quijote – Imagine all the people

Rednose Companyn Don Quijote tekee oikeutta tälle romaanijätille, kaikkien romaanien äidille ja  lisää ymmärrystä siitä yhteiskunnallis-poliittis-uskonnollisesta kontekstista, jossa Cervantes eli ja romaaniaan kirjoitti. Don Quijote on salaviisas sivistysteko. Mikelle ja Zinille tämä sisäkkäisten kertomusten, valheiden ja toden vyyhti istuu kuin nenä päähän. Imagine all the people…  Esityksen innoittamana luen nyt ihan kunnolla, enemmän ymmärtäen Jyrki Lappi-Seppälän uutta suomennosta. Andalusia – monien kulttuurien kohtaamispaikka.

Flunssa riivaa tinfolaisia

Tämä viikko on ollut järkyttävä. Ihmisiä kaatuu sänkyyn. Tiedote kuitenkin ilmestyy. Ja kaikki muukin yritetään hoitaa. Josko ensi viikolla helpottaa.

 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät