Teatteri tilannekuva koronakeväänä

Teatterin tilannekuva koronakeväänä 

 
TINFO listasi 10 seikkaa, jotka piirtävät isoa kuvaa siitä, missä nyt mennään teatterin ja esitystaiteen alalla. 

Toukokuun loppuun mennessä teattereiden sulkuaika tulee kestäneeksi noin kaksi kuukautta ja kaksi viikkoa, toimijasta riippuen. Aiemmat Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) ja Suomen Teatterit ry:n ja Teatterikeskuksen tekemät laskelmat ja arviot kertovat teatterien tulojen menetysten olevan 16,2 - 18,6 miljoonan euron luokkaa
 
Nyt opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) pääsiäisen jälkeen julkaiseman kyselyn tulokset ovat käytössä: siinä toimijat itse arvioivat sitä, mitä koronakevät niille maksaa. Hintalappu teatterien koronakeväästä on ainakin 19,7 miljoonaa euroa. TINFO on lisäksi laskenut, että näytelmäkirjailijoiden tekijänoikeustulojen menetykset kotimaisten teosten osalta ovat noin 450 000 euroa.

Kaikkea ei voi mitata rahassa, eivätkä peruttujen esitysten vaikutukset rajoitu pelkästään teatterien kassavirtojen massiivisiin kutistumisiin. Teatterin ekosysteemiin kuuluvat paitsi erikokoiset teatteritoimijat, niiden vakinaiseen työsuhteeseen palkattu tai produktiokohtainen henkilökunta ja vierailijat (iso taidetekijöiden joukko erilaisissa ja usein vaihtuvissa työmarkkina-asemissa, toimeksiantosuhteissa tai yrittäjinä), myös näytelmäkirjailijat, näytelmäagentuurit ja muut välittäjäorganisaatiot, työmarkkinaosapuolet, alan erilaiset toimijayhteisöt, järjestöt, festivaalit, alan palveluyritykset ja koulutus. 
 
Ekosysteemille luonteenomaisesti kaikki nämä toimijat ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa: kun teatterit eivät voi esittää, tuloutukset jäävät kaikilta saamatta. 

OKM:n kyselyyn vastasi 155 toimijaa. Kyselyn tuloksista, Teatteritilastojen datan ja erilaisten pienempien tutkimusten perusteella TINFO koosti ministeriön käyttöön tausta-aineiston. Julkaisemme tässä aineistosta poimintoja, jotka muodostavat sitä suurta tilannekuvaa, jonka äärellä nyt ollaan.

Teatterin tilannekuva kevät-kesällä 2020
  

Dominoefektit

Syyskauden näytännöt ovat vaaravyöhykkeessä, kun poikkeustilanne vaatii poikkeuksellisia järjestelyjä. Rahakaan ei ratkaise kaikkea eikä kaikkea voi mitata euroissa. Työvoimavaltaisena alana teatteri on riippuvainen osaavista tekijöistä, joiden luottamusta ei voi menettää. 

Kevään ja kesän saamatta jäävät tulot jäävät pakottavat lomautuksiin ja freelancertyövoiman oston lakkauttamiseen, ei ole ketään tekemässä syksyn ja tulevien kausien esityksiä. Töissä olevilla etäyhteyksien varaan perustuvat harjoitusolosuhteet ovat elävän taidemuodon kannalta hankalat. Keväältä peruttuja ensi-iltoja on yritettävä sijoittaa seuraaviin kausiin, niihin suunnitellut esityksen puolestaan siirtyvät. 

64 % OKM:n kyselyyn vastanneesta kertoi toiminnan vaarantuneen olennaisesti, kolmannes vastaajista uskoo toiminnan vaarantuvan olennaisesti vielä seuraavien 12 kuukauden aikana. 
 
Kevään 2020 vaikutukset siirtyvät dominona vuosiin 2021, 2022...
 

Suunnittelun epävarmuus 

“On pari muuttujaa” eli tuotantosuunnittelu on usean muuttujan yhteissummapeliä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tulevan ja tulevien kausien esitysten suunnittelua ja harjoittelua ei voi aloittaa, jos väki on lomautettuna tai irtisanottu ja vierailijoiden keikat peruttu ja uudet työtilaukset pantu jäihin. 
 
Suunnittelun aikajänteet ovat pitkät, esimerkiksi vuosi, ja sen aikana valmistetaan tuote eli teos, johon myydä lippuja. Kulut toteutuvat siis jo ennakkoon, kauan ennen tulovirtaa. Teattereissa, joissa ei ole kiinteää ensemblea, jokainen produktioon kiinnitetty freelancer maksaa jokaiselta esitykseltä. 
 
Kun turvavälejä koskevia määräyksiä on mahdollisesti syksylläkin ja lippuja esityksiin on myytäväksi puolta vähemmän kuin tavallisesti, toiminnasta ei tällaisella laskukaavalla saa kannattavaa. Puolityhjällä salilla ja täysillä kuluilla ei teatteria pysty pyörittämään. 

Entä mitä tapahtuu, jos ohjeet muuttuvat ja melkein valmis esitys ei voi tulla ensi-iltaan syksylläkään?
 

Miten reagoi yleisö? 

Vaikka rajoituksia ei tulevana syksynä olisikaan, uskaltavatko katsojat tulla tai onko ihmisillä ylipäänsä rahaa teatterilippuihin. Pelätäänkö teatteria tulevaisuudessa viruslinkona? 

Teatterit eivät voi toimia vastuuttomasti ja epäeettisesti myöskään yleisöään kohtaan. Katsojien on voitava turvallisesti luottaa teatteriin taidepalvelujen tuottajana.
 

Erilaiset toimijat erilaisessa asemassa 

Isoilla teattereilla juoksevat isot kiinteät kulut joka tapauksessa, vaikka lomautuksia tehtäisiin ja vierailijoiden keikkoja peruttaisiin. Yli kolmannes vastanneista on jo lomauttanut henkilökuntaansa ja 11 toimijaa piti lomautuksia todennäköisinä. 

Pienemmiltä saattaa puuttua kaikenlainen taloudellinen puskuri kokonaan: lipputulot ovat normaalitilanteessa suurin tulonlähde. Ainoan vakituisen työntekijän lomauttaminen pysäyttää toiminnan kokonaan. 

Yksittäinen taidetyöläinen menetti kaiken tulovirtansa kuin veitsellä leikaten. Vierailijasopimukset purettiin ensimmäisenä. 

Kansainvälisistä yhteistuotannoista ja kiertueista riippuvaiset teatterit ja ryhmät ovat törmänneet globaaliin epävarmuuteen, joka aiheuttaa residenssien ja tuotantojen peruutuksia ja festivaaleille sovittujen esitysten siirtymistä hamaan tulevaisuuteen.
 

Näytelmäkirjailijat väliinputoajina 

Tekijänoikeustuloihin ja ennakkotilausmaksuihin perustuvat näytelmäkirjailijan tulot leikkautuivat. Iso osa näytelmäkirjailijoiden elannosta on sidottu pääsylipputuloihin. Teatterien tuotantojen siirtäminen siirtää myös uusien näytelmien tilaamista kirjailijoilta.
 

Freelancerit, yksinyrittäjät

Toimeentulo loppui kuin seinään, kun teatterien kulujen karsiminen alkoi näiden ihmisten työpanoksesta. He joutuvat kamppailemaan TE-keskusten, Kelan ja verottajan erilaisten tulkintojen kanssa. Yksinyrittäjät ja freelancerit ovat saaneet vasta nyt oikeuden työttömyyspäivärahaan, työttömyysturvan omavastuuaika poistui ja työssäoloehtoa on lyhennetty.
 

Kesäkin peruttu

Teattereissa, joissa kesä on kolmas kausi panostukset siihen ovat kovat, lipputulojen lovi jopa 700 000 e. Monelle freelancerille keikoista kesäteatterissa tulee olennainen osa vuositienesteistä.
 

Tasa-arvon kuilu kasvaa entisestään

Taidetyöntekijöiden työmarkkina-asema ja sukupuoli ovat suurimmat esteet tasa-arvon toteutumiselle. Tämä kävi ilmi jo Valta, vastuu, vinoumat – tasa-arvo ja yhdenvertaisuus esittävissä taiteissa -selvityksestä (TINFO, 2019). Korona-kriisi tullee lisäämään tätä epätasa-arvoa. Koronan sukupuolittuneita ja työmarkkina-asemaan sidoksissa olevia vaikutuksia tulisikin selvittää tulevaisuudessa.
 

Digitaalisuus

Virtuaaliset esitysmuodot eivät korvaa menetyksiä, sillä teatteri on pitkälti livelaji eikä digitaalisesta esittämisestä ole vielä saatavissa vakiintunutta ansaintaa. Digitaalisen toiminnan kehittämisen aika ja paikka on hyvässä lykyssä juuri nyt. Käytäntö on kuitenkin toisenlainen: noin viidennes toimijoista ei katso tässä tilanteessa repeävänsä innovoimaan uudenlaisia palveluja.
 

Elämän ja kuoleman kysymys

Osa teatterilaisista on normaalistikin tottunut aaltoliikkeeseen työmarkkinoilla, mutta tämän kevään tuomat näkymät ovat täysin omassa luokassaan arvaamattomat.

Tilanteesta selviämiseksi kaikki mahdolliset kulut on karsittu ja käytössä oleva ihmisten työpanos suunnattu tulevaisuuden tekemiseen. Rahoitusta haetaan luovasti eri kanavista, muunnellaan muunneltavissa olevia tiloja ja laitetaan ohjelmistosuunnitelmia uusiksi. Kaikkeen eivät yhteisötoimijat ja yksittäiset taidetyön tekijätkään kuitenkaan veny. 
 
Tulevan kauden pelastamiseksi ja koko vuoden tulojen paikkaamiseksi teatterit ovat kehitelleet esimerkiksi esityskalenteria, jossa on tuplanäytöspäiviä. Kansainvälisillä teattereilla on usein kokemuksen tuomia eväitä suunnitella ansaintaa digitaalisten esitysten myynnistä. Suomen ulkopuolelta myös saatetaan etsiä töitä.

Yksittäisten tekijöiden osana saattaa olla keksiä jostakin se “pyhä taiteellinen henki”, joka auttaisi selviämään. Sillä ei silti maksettaisi vuokraa ja ostettaisi ruokaa.


Tiedustelut:
TINFO / johtaja Hanna Helavuori, 044 363 1722, hanna.helavuori (a) tinfo.fi


 

Lägesbild över teatern under coronavåren