02.08.2016
Teatteritilastot kertovat: teatterista vastinetta julkiselle tuelle
Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) on julkaissut Teatteritilastot 2015. Tutkitusta tiedosta ilmenee, kuinka teatterit ovat suuri työllistäjä, kuinka merkittävän omavaraisesti teatterit toimivat ja kuinka suhteellisesti pienellä julkisella rahalla teattereissa saadaan paljon aikaan. Teatteritilastot kertovat myös parin viime vuoden aikaisen laskun myytyjen lippujen määrässä pysähtyneen: puheteatteri on valtaamassa takaisin entistä asemaansa.
Lähes 2,8 miljoonan myydyn teatterilipun summa kertyi 16 383 esitetystä kerrasta vuonna 2015. Esittävän taiteen, kuten teatterin, katsojamäärät koostuvat yhä pienemmistä esityskertakohtaisista yleisöistä. Suurten näyttämöiden rinnalla teatteria esitetään mitä moninaisemmissa tiloissa ja vaikka yhdelle katsojalle kerrallaan. Puheteatterin katsojamäärässä on kasvua edellisvuoteen 2,9 %.
Lipunmyynti on huomattava tulonlähde tilastoiduille teattereille, jopa 45 % on omia tuloja, pienimmilläänkin 28 % teatterien hankkimista tuloista saadaan myydyistä lipuista. Omavaraisimpia ovat ryhmämuotoiset ja pienet teatterit. Muut tulonlähteet ovatkin olleet elinehto teattereille. Valtiontukina jaettava raha, 108,9 miljoonaa euroa on pysynyt samalla tasolla jo vuodesta 2010, vaikka jaolla olevia teattereita on nyt enemmän ja kustannukset ovat kasvaneet. Kuntien myöntämä tuki teatteriensa toiminnalle on 71 miljoonaa euroa. Lippumyynnistä ja muina omina tuloja teatterit ansaitsivat yhteensä 75,4 miljoonaa euroa.
Teatterin tekeminen ja esitystoiminta työllistää paitsi produktioissa mukana olevaa taiteellista ja muuta henkilökuntaa, niin myös välillisesti kaupan ja matkailun alalla työskenteleviä. Teatterit tarjosivat vakituisen työpaikan noin 2000 ihmiselle ja lisäksi 4000 vierailijatehtävää, joten yhteiskunnan teatteriin sijoittama raha käytetään kustannustehokkaasti paitsi kansalaisille tarjottavien taidepalvelujen niin myös työpaikkojen luomiseen.
Taidetyöyhteisön käyttövoima ovat ihmiset, ja kun teatteri joutuu taloudellisesti ahtaalle, sen ainoa keino selviytyä on henkilöstön palkkojen ja palkkioiden karsiminen. Etenkin taiteilijoiden toimeentulon kannalta välttämättömien vierailutehtävien väheneminen näkyy tilastoissa. Alan taiteilijoista, ammatista riippuen 65-90 % on itsensätyöllistäjiä. Palkkatyöteatteri on käymässä harvinaisemmaksi, alipalkattu ja ilmainen työ varsinkin rahoituslain ulkopuolisissa teattereissa on valitettavasti arkea.
Julkinen eli valtion ja kuntien tuki mahdollistaa teatterin alueellisen saavutettavuuden. Suomessa on maanlaajuinen teatteriverkosto, jota alueteatteritoiminta ja teatteriesitysten kiertäminen vielä täydentävät. Kiertueella olevia teatteriesityksiä saattoi nähdä eniten Uudellamaalla (950 kertaa), Pohjois-Pohjanmaalla (432) ja Lapissa (273).
Teatteritilastoissa toimintavuodelta 2015 on mukana 57 valtionosuuslain (VOS) piiriin kuuluvaa puhe- ja tanssiteatteria, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera sekä 66 rahoituslain ulkopuolella toimivaa teatteria. Teatteritilastot kattavat suomalaisen teatterikentän varsin hyvin, VOS-kenttä on tilastoissa kokonaan, muistakin teattereista noin puolet.
TINFO kartuttaa teatteritilastointia pyrkimällä keräämään tietoja yhä uusilta teatteritoimijoilta, ja teatteritiedon tuottaminen on mahdollista vain yhteistyössä kentän kanssa. Teatteritilaston lisäksi TINFO tuottaa myös muita tutkimuksia, syksyn 2016 aikana tulossa on esimerkiksi teatteritilojen käyttöä koskeva selvitys.
Teatteritilastot 2015 ovat saatavana verkossa helposti selailtavana e-julkaisuna:
http://www.tinfo.fi/e-julkaisut/teatteritilastot_2015/
Erilaisia osatilastoja, pitkän aikavälin tilastoja sekä taustatietoja teatteritilastoinnista löytyy:
Lisätietoja Teatteritilastoista:
TINFO / johtaja Hanna Helavuori, 09 2511 2121, hanna.helavuori(a)tinfo.fi
Painetun Teatteritilastokirjan lehdistökappaleiden tilaukset:
TINFO / tiedottaja Sari Havukainen, sari.havukainen(a)tinfo.fi