15.09.2022
Tehty työ näkyy tilastoissa
Esittävän taiteen ala on siitä hyvässä asemassa, että kentällä tehtyä työtä, esityksiä, katsojamääriä, rahoitusta ja henkilöstöä tilastoidaan kattavasti ja säännöllisesti. Tilastodatan alkutuotanto tapahtuu yksittäisten toimijoiden omassa työarjessa. Tässä artikkelissa kuulemme asiantuntijoilta, mikä hyöty oman toiminnan seuraamisesta on. Ammattiteatterit ja -työryhmät, tämä on teille: vielä ehtii hypätä mukaan vuoden 2022 tilastoihin.
Mitä tilastointi teatterialalla käytännössä on? Oman toiminnan seuraamista lukuina. Siitä kaikki lähtee, pienemmät ja suuremmat toimijat kirjaavat ylös kauden teokset, esitystensä näytäntökerrat, lisäävät omaan sarakkeeseensa katsojamäärän, listaavat myös muun toiminnan kuin esitykset, joka tilastojen kannalta on usein yleisötyötä. Nämä ovat ohjelmisto- ja katsojatilastoinnin alkutuotannon ydintä. Teatterin tekemistä eli ihmisten työtä eritellään tilastoissa esimerkiksi taiteelliseen, tekniseen ja hallinnolliseen. Seurattavana on niin ikään se, mistä kaikista lähteistä teatteri ansaitsee rahansa ja mihin rahaa kuluu ja kuinka paljon, ja tämä on perusdataa taloustilastoihin.
Tässä artikkelissa on pyrkimys läpivalaista esittävän taiteen tilastoja niiden datan alkutuottajien, koostajan ja käyttäjien näkökulmasta. Ääneen pääsee myös tilastotieteilijä, jonka vinkkelistä alamme tilastot ovat vain yksi monista.
Tilastoissa on suuri työ, joten niiden itseisarvon ohella niistä pitää voida hyötyä. Selvitämme millä kaikilla tavoilla. Käy myös ilmi, että tilastodatan alkutuotannossa tehdään tehotunteja, aikaa ei tuhraudu, ja silti saadaan oman teatterin luvut mukaan alan yhteiseen vuosijulkaisuun.
Haastateltujen vastauksia tarkastellessa herää väistämättä kysymys: kuka tai mikä teatterin, esitystaiteen, tanssin tai sirkuksen ammattitoimija haluaisi jäädä pois tilastoista? Miksi emme tahtoisi näkyä suomalaisen toimialan yhteisessä tietovarannossa, olla osana historiajatkumoa toisen maailman sodan kurittamasta maailmasta nykyhetkeen?
Kattavampaa tilastoa saa hakea
Suomalaisia teattereita on tilastoitu vuodesta 1944, ja jotkin aikasarjat ulottuvat sieltä saakka tähän päivään. Erillisenä julkaisuna Teatteritilastoa alettiin tehdä ja painattaa vuonna 1985. Vuonna 2019 tilastokirja sai uuden nimen, Esittävän taiteen tilastot (Teatterin tiedotuskeskus TINFO). Alan tilanne lukuina on nykyään luettavissa noin 100 tilastotaulukosta joka vuosi.
Se kokonaisuus, jota kutsumme Esittävän taiteen tilastoiksi, koostuu teatterin, esitystaiteen, tanssin ja sirkuksen yhteisötoimijoiden luvuista koskien niiden ohjelmistoja, esityskertoja ja katsojamääriä, henkilöstöä, palkkoja ja taloutta. Tietonsa viimeksi valmistuneeseen, vuoden 2021 tilastoon toimitti 255 toimijaa. Tiedossa ei ole, että missään muualla maailmassa julkaistaisiin tätä kattavampia teatteritoimialan tilastoja tai että dataa olisi olemassa näin pitkältä ajanjaksolta kuin meillä. Silti kattavimmallakin on katveensa, sillä esittävän taiteen tilastoissa ovat yhteisöt ja työryhmät, eivät yksittäiset tekijät.
Käy myös ilmi, että tilastodatan alkutuotannossa tehdään tehotunteja, aikaa ei tuhraudu, ja silti saadaan oman teatterin luvut mukaan alan yhteiseen vuosijulkaisuun.
Kun eläviä taidemuotoja kuvataan luvuin, syntyy pysäytyskuva, mutta ei orgaanisesta jämähtänyttä sementtiä saa. Lähimpänä rakenteellista “sementtiä” tilastoissa voi katsoa olevan niiden teatterien joukon, joiden rahoitus perustuu valtionosuuslakiin (vos). Myös tämän joukon muodostaa keskenään erilaiset toimijat, ja tähän nykyisin 69 toimijan ryhmään nojaavat esittävän taiteen tilastojen pisimmät aikasarjat.
Aikasarja karttuu, kun samaa tietoa kerätään vuodesta toiseen yhteismitallisesti. Vain vertailukelpoinen tieto voi muodostaa sarjan. Esittävän taiteen tilastoissa tätä pisintä jatkumoa edustaa tieto niistä teattereista, joita tätä nykyä kutsutaan valtionosuuslain piiriin kuuluviksi eli vos-toimijoiksi. Ensimmäinen teattereita ja orkestereita koskevat rahoituslaki tuli voimaan 1993, ja lakiin viimeksi tehdyt uudistukset tulivat voimaan vuoden 2022 alusta. - Kaikki 12 uutta vossia olivat mukana tilastoissa aikaisemminkin, nyt ne siirtyvät toiseen taulukkoon, sanoo tilastonlaatija Piia Volmari Teatterin tiedotuskeskuksesta (TINFO).
Voisi ajatella, että vakiintunut toiminta, se, että on ollut pidemmältä ajalta tilastoitavaa, on osaltaan ollut johdattamassa näitä uusiakin teattereita hakemaan ja pääsemään rahoituslain piiriin.
Tilastot ovat alan tekijöiden etu
Pitkien aikasarjojen tarkastelu on tilastojen hyödyntämisen ydinmehua. Tilastokirja kuluu toimialan edunvalvojien käsissä.
- Tilastot ovat aivan keskeinen työkalu vaikuttamistyössä ja toivottavasti myös päätöksenteossa. Ne kertovat, mitä alalle isossa kuvassa ja vuosien mittaan tapahtuu, ja niiden avulla voi usein myös päätellä, mistä se johtuu. Tilastot ovat tärkeitä työkaluja alan järjestöille yrittäessämme tehdä alasta parempaa tekijöille, sanoo toiminnanjohtaja Mikael Kinanen Teatterikeskus ry:stä, joka edustaa 51 jäsenteatteriaan. - Määrällinen tieto, eli siis luvut, ovat koko ajan tärkeämpiä edunvalvonnassa. Päättäjät odottavat niitä enenevissä määrin myös kulttuurialan edunvalvojilta.
Samanlainen elinehto tilastot ovat myös suuria teattereita edustavalle Suomen Teatterit ry:n (Stefi) toimitusjohtajalle Kaisa Paavolaiselle: - Edunvalvontaa ei voi tehdä ilman tutkimustietoa, ja meidän alamme tätä tietoa ovat tilastot, jotka TINFO tuottaa. Jos näitä tilastoja ei olisi, ne pitäisi perustaa.
Molemmat etujärjestöpomot sanovat seuraavansa pitkiä aikasarjoja, alan kehityslinjoja. Tilastokirja alkaa yhteenvedoilla ja sanallisella katsauksella ja heti sen jälkeen tulee eteen iso kuva teatterien taloudesta, mikä tarkoittaa omia tuloja, valtion ja kunnan avustuksia. Kinanen kertoo omista tilastojen käyttötottumuksistaan: - Usein yhden vuoden tilastot eivät riitä, vaan niitä kertyy pöydälle joka suuntaan leviävä pino. Digitaalisilla versioilla tämä ei olisi lainkaan yhtä näppärää. Täytyy myöntää olevani sen verran luddiitti, että verkossa julkaistuja versioita käytän lähinnä yksittäisten lukujen tarkistamiseen.
Jos näitä tilastoja ei olisi, ne pitäisi perustaa.
- Kaisa Paavolainen
Oli sitten kyse yksittäisistä luvuista tai kokonaisuuksien hahmottamisesta, käyttötarkoitus on kristallinkirkas. Paavolainen: - Meidän alan ihmisten tulee poimia ja tuoda esiin asioita, suodattaa kulloisellekin päättäjälle ja rahoittajalle tärkein tieto.
Omalla tahollaan vaikuttamistyötä teatterin eteen tekevä Helsingin yliopiston teatteritieteen professori Hanna Korsberg ammentaa tilastojen annista: - Oma tutkimukseni on usein teatterihistorian tutkimusta, mutta minulta kysytään myös monia kysymyksiä ylipäätään suomalaisesta teatterista. Tartun tilastoihin etsiessäni sekä yksityiskohtaista tietoa että yleiskuvaa. Se kertoo siitä, miten monipuolisesti ne palvelevat tutkimusta.
Korsberginkin suulla palataan siihen arvokkaimpaan, mitä tilastoilla on tarjota:
- Teatteritilastot ja ennen kaikkea niiden pitkä aikasarja ovat korvaamattoman arvokas tietolähde kaikille teatterista ja esittävistä taiteista laajemminkin kiinnostuneille.
Onko nyt viimeistään alettava ajatella, että koska haluan olla osaltani vaikuttamassa oman toimialani elinehtojen paranemiseen, pidän huolen, että teatterimme tiedot tulevat tilastoihin? On järjestöjen ihmisiä, jotka valvovat teattereiden etuja, on tutkimusosaamista ja taitoa analysointiin, jota käyttävät eri tahot, kuten media tai päättäjät omassa työssään. Tietoa tarvitaan, kun esimerkiksi rahoituspäätöksiä tehdään. Tieto tulee tarpeeseen, silloin kun eritellään sitä, missä toimiala on nyt ja mistä tähän on tultu ja mitkä ovat tulevaisuuden skenaariot.
Onko nyt viimeistään alettava ajatella, että koska haluan olla osaltani vaikuttamassa oman toimialani elinehtojen paranemiseen, pidän huolen, että teatterimme tiedot tulevat tilastoihin?
Hyötyvaikutukset nähdään myös alan ulkopuolelta, Esittävän taiteen tilastoihin erään tutkimushankkeen suunnittelun yhteydessä törmännyt tilastotieteilijä Kimmo Vehkalahti:
- Uudesta tilastokirjasta, jonka olen saanut painettuna, näen, että tarjolla on varsin yksityiskohtaista dataa, josta on varmasti alan eri toimijoille ja sidosryhmille hyötyä. Mukana on myös useita yleishyödyllisiä visuaalisia yhteenvetoja, joista hahmottuu kokonaiskuvaa eri ilmiöistä.
Alan tilastot ovat edellytys sille, että tässä tapauksessa teatteri, tanssi ja sirkus tulevat tiedollisesti näkyviksi osana yhteiskuntaa. Vehkalahden, joka on Helsingin yliopistossa Contemporary Societies -maisteriohjelman (COS) johtaja ja soveltavan tilastotieteen dosentti, näkemys tukee sitä näkemystä, että onni on oman alan tilastot: - Voisin sanoa, että datan tarjonnassa on enemmänkin "runsauden pula", siis dataa on paljon. On hieno asia, että esittävän taiteen alalta on saatavilla näin kattavasti koottua tietoa, ja nimenomaan avoimesti.
Avoimuus on arvo myös professori Korsbergin mielestä:
- Arvostan sitä, että tilastoinnin periaatteet avataan ja tilastot ovat avoimesti saatavilla.
“Hallinnollista ydintyötä”
Niissä teattereissa, joissa on erikseen hallintohenkilökuntaa, toiminnan lukuina tarkastelu ja tiedon keruu kuuluu työtehtäviin muiden seassa. Kuten aiemmin Teatterikeskuksessa työskennellyt Stefin Kaisa Paavolainen asian ilmaisee:
- Painottaisin sitä, että kun jokaisen teatterin täytyy joka tapauksessa tehdä oman toiminnan seurannan vuoksi dokumentaatiota, niin se tieto kannattaa toimittaa TINFOlle, jossa ne oman teatterin luvut päätyvät alan yhteisiin tilastoihin mukaan. Tämä on teattereissa hallinnollista ydintyötä.
Pienemmissä teattereissa tilastoitavien lukujen selvittäminen ja poiminta Exceliin järjestetään tavalla tai toisella. Miten tässä onnistuu, kun on tehtävänä yhtä ja toista muutakin työtä teatterin arjessa? Kahden tällaisen työn tekijää kuunnellessa avainajatukset kuuluvat selvästi: “heti” ja “järjestelmällisesti”.
Musiikkiteatteri Kapsäkille ja KP-ideoille tilastolukujen kokoamista tekevä Sanna Breilin:
- Tilastoidessani katsoja- ja muita lukuja Kapsäkissä ja KP-Ideoissa omiin tilastoihinsa, ei työaikaa kulu kovinkaan paljon. Saan oleelliset luvut Lippupisteen raporteista (Kapsäkki) ja KP-Ideoiden tuottamien vierailujen lukuja kysyn yleensä vierailupaikasta ja tieto tulee nopeasti. Sitten kun siirrän kaiken TINFOn tilastoon, niin siihen työaikaa kuluu n. 2–3 tuntia.
Jälkityötä tilastolukujen tarkistamisessa tulee tämän jälkeen hieman, se kuuluu asiaan. Teatterikohtaiseen tilastointiin menevä aika on verrannollinen esityskertojen ja ensi-iltojen määrään, mutta kaikissa tapauksissa olennaiset luvut saa joko lipunmyyntiyritysten tai suoraan esityspaikkojen myyntiraporteista. Omaa työtään helpottaakseen kansainvälisesti toimivan esitystaideryhmä Oblivian tuottaja Jenny Nordlund toimii heti, kun esitysjakso on jossain vierailupaikassa loppunut.
- Mulla on keikkojen muistilista, jossa yhtenä asiana on tilastot. Otan yhteyttä keikkapaikkoihin heti tuoreeltaan, kysyn katsojamäärät samalla kun tiedustelen, miten paljon tuli medianäkyvyyttä, sitäkin seuraan, sanoo Nordlund. - Arvioin, että menee yhteensä yksi työpäivä vuodessa, jakaantuu pieniin osiin pitkin vuotta.
Oblivian Nordlund jaksaa miettiä tilastoja pitkin vuotta:
- Idea on se, että kaikki meidän toiminta tulisi näkyväksi myös lukuina. Tätä pitää aina itselleenkin muistuttaa. Olen luonut oman sarakkeen tälle ns. muulle toiminnalle, joka ei ole produktioita. Tilastoinnin kannaltahan tämä on yleisötyötä, ja meidän kohdalla se tarkoittaa blogin lukijamäärien tilastointia, työpajojen tai artist talk -tilaisuuksien määriä ja osallistujia. Aina kun tulee jokin uudenlainen toimintamuoto, mietin, että mikä on mitäkin tilastoissa.
Idea on se, että kaikki meidän toiminta tulisi näkyväksi myös lukuina.- Jenny Nordlund
Jokainen teatteri, pienempi tai suurempi, pitää yllä oman toimintansa kannalta tarpeellisia seurantasysteemejä. Esimerkiksi Nordlundilla kulkee mukana jokaisen tuotetun esityksen elinkaaren mittaan karttuva taulukko. Koko alan tilastoinnista vastaava TINFO taas katsoo asiaa koko kentän perspektiivistä, ja tarkastelujaksot ovat talouden luvuissa tai katsojamäärissä kalenterivuosi ja ohjelmistojen osalta näytäntökaudet syksystä seuraavan kesän loppuun.
Kapsäkin ja KP-Ideoiden tilastolukujen kokoaja Breilin tuntee iloa saadessaan numerot taulukkoon:
- Itsellä tilastointia helpottaa se, että kauden tilaston tekee valmiiksi kunkin kauden alussa. Se on isohko työ paikassa, jossa on paljon esityksiä ja muuta toimintaa, mutta sitten on ihan juhlaa vain nakutella lukuja tilastoon.
Esittävän taiteen tilastojen alkutuotantoa tekeviä motivoi selkeästi oman teatterin lukujen näkeminen toisten teatterien rinnalla tilastokirjassa. Usean teatterin toiminnassa mukana oleva Sanna Breilin:
- Tilastot ovat tärkeä väline sijoittaa oman teatterin toiminta ja luvut laajan toimialan kokonaisuuteen. Tilastojen avulla voi arvioida esim. oman toiminnan tuloksellisuutta ja tehdä vertailu verrokkiteattereihin. Tilastoja käytetään myös teatterin toiminnan esittelyyn rahoittajille.
Itsellä tilastointia helpottaa se, että kauden tilaston tekee valmiiksi kunkin kauden alussa.- Sanna Breilin
Tuottaja Jenny Nordlund:
- Tsekkaan sieltä, mihin oma ryhmä asettuu kentällä: katsojaluvut, rahoitusrakenne, esitysmäärät, miten ryhmät kiertävät. Vaikka on muutenkin hyvä mielikuva toisista, niin lukujen valossa katsominen on kuitenkin eri asia.
Teattereissa on monenlaista osaamista, osassa monitaiturit löytävät itsestään myös hallintohenkilöä ja taipuvat taitaviksi taulukko-ohjelmien hyödyntäjiksi. Breilinin ja Nordlundin tapaan he pitävät oman teatterin tilastointia tärkeänä. Mutta mikä tilastoissa on vaikeinta?
- Tilastoinnissa (Kapsäkki) hankalaa on joskus ratkaista, että mihin kategoriaan jokin esitys kuuluu. Onko se oma vaiko vierailu. Ja se, kun kaksi eri tilastoa (oma ja TINFO) ei jostain syystä luvuiltaan täsmää. Siinä sitten pitää mennä kohta kohdalta kaikki läpi, sanoo Sanna Breilin.
Elävän taiteen lukuina esittäminen ei käy kivuttomasti, mutta antaa mahdollisuuden moneen. Yksittäinen teatteri pystyy työstämään omaan käyttöönsä erilaisia numeraalisia raportteja tai poimimaan haluamanlaiset luvut vuosikertomukseensa. Sen sijaan niinkin pitkään elänyt tilasto kuin esittävän taiteen tilasto on, vaatii joka vuosi saman datan kyselemistä, jotta vertailtavuus kaikin puolin säilyy.
Kaikki uusi tuottaa myös tilastoinnissa hetken päänvaivaa. Esimerkiksi, kun TINFO päätti kerätä koronataudin leviämistilanteilla perusteltujen sulkutilojen ajalta siirrettyjä ensi-iltoja ja peruttuja esityskertoja: - Hankalaa on ollut myös sen pohtiminen, että jos esitys on peruttu (koronan takia pääasiassa), mutta se siirtyy edessäpäin olevaan aikaan, niin katsotaanko se peruutetuksi esitykseksi vai ei. En koe, että tilastoissa olisi jotain kauhean vaikeaa. Ja aina voi kysyä neuvoa.
Jenny Nordlund on miettinyt kahden eri maailman yhteensovittamista, sillä vaikka tilastolomakkeita ja niiden sisältämiä käsitteitä on vuosien saatossa muokattu, monimuotoisen tekemisen lukuina sarakkeisiin jakaminen vaatii miettimistä:
- Vaikeinta on henkilöstötilaston logiikan kääntäminen vapaan kentän toiminnan todellisuuteen. Esimerkiksi montako vierailutehtävää, laskeeko ensi-iltojen mukaan vai että laskeeko työn alla olevien produktioiden mukaan? Esimerkiksi jollekin maksetaan jo palkkaa ensi-illasta, joka toteutuu myöhemmin. Tai miten työpanos jaetaan ammattiryhmittäin, jos yksi työntekijä tekee valosuunnittelun ja myös ajaa valot, niin pitäisikö jakaa taiteelliseen ja tekniseen? Mutta ei meillä ole tällaisia resursseja jaotteluun, niin laitan sitten vain taiteelliseen.
Nordlund jatkaa:
- Ja vielä se tietenkin, että meillä esim. ole produktioissa ohjaajaa [vaan on työryhmälähtöistä], joten merkitäänkö henkilöstötilastossa “muuksi taiteelliseksi”? Näytelmälähtöisyys paistaa tilastolomakkeista: oletuksena on talo, jossa tehdään näytelmiä.
Ihan pelkästään jo se, että rahoituslain (vos) ulkopuolisella laajalla kentällä tehdään paljon työtä laskulla, kun vakituisia tai määräaikaisia kiinnityksiä on vähän, mutkistaa tilastoihin tarvittavien tietojen keruuta.
- Sitten tämä, että kun ostopalveluina on yhä enemmän, eli että tekijät saavat työkorvauksensa laskulla, niin näiden tietojen kaivaminen ja saaminen tähän vaadittuun logiikkaan on työlästä, sanoo Nordlund.
Tietynlainen, samankaltaisena pysyvä termistö ja luokittelu kuuluu tilastointiin, jotta saadaan pitkinä sarjoina tarkasteltavaksi yhteismitallista dataa.
Iso kuva tarkentaa myös lähelle
Tilastot antavat tarvittua ja luotettavaa tietoa siitä, missä esittävän taiteen alalla mennään. Vuosittaisesta, noin 160-sivuisesta julkaisusta on voitu lukea siitä, että teatterissa, tanssin tai sirkuksen esityksissä käydään joka vuosi miljoonittain, syvimmän koronapandemiankin aikana taidelajit vetivät liki 1,5 miljoonan lipun verran puoleensa. Alan työvoimavaltaisuus näkyy, kun katsoo tilastojen henkilöstömenojen rivejä. Teatterien julkisen rahoituksen suhteet, valtio tukee enemmän, kunnat vähenevästi, hahmottuvat pitkän aikasarjan perusteella tehdystä graafista. Yleisösuhteesta pyrittiin pitämään kiinni koronasulkujenkin aikana, sen kertoo puolestaan striimitilasto. Tiedonhaluiselle on tarjolla noin 100 tilastotaulukkoa ja sama määrä datasta visualisoituja kuvia.
- Edunvalvonnan kannalta on tärkeää, että tilastot ovat kattavat: silloin niistä on helppo vetää johtopäätöksiä ja perustella vaatimuksia. Vaikka järjestöissä teemmekin usein myös omaa tiedontuotantoamme, siinäkin koko alaa koskevat tilastot ovat tärkeässä roolissa taustalla ja tulosten tulkinnassa, sanoo rahoituslain (vos) ulkopuolisen kentän toimijoita edustavan Teatterikeskuksen Mikael Kinanen.
Pääsyä ei tarvitse anoa, vaan tilastoinnin kriteereihin ja periaatteisiin sekä säännöllisyyteen sitoutuminen riittää.
Tilastoissa ei ole kaikki, syystä tai toisesta. Voisiko sellainen maailma olla olemassa, jossa jokainen Suomessa tehty esitys olisi tilastoitu? Ja mitä tällaiseen tilanteeseen pääseminen vaatisi? Mitään periaatteellista estettä kaikkien, missä tahansa maassa nähtävien yksittäisten esitysten tilastoimiselle ei ole. Tilastointi on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, sitä tekee TINFO, jonka yksi tehtävistä se on, sitä tekevät omilta osiltaan sitoutuneet ja motivoituneet ihmiset teattereissa. Uusia ammattiteattereita ja -ryhmiä tuleekin mukaan tilastoihin melkein joka vuosi. Pääsyä ei tarvitse anoa, vaan tilastoinnin kriteereihin ja periaatteisiin sekä säännöllisyyteen sitoutuminen riittää.
Tilastojen skaala on iso, tilastojulkaisu aikasarjoineen edustaa isoa kuvaa. Ja tämän äärellä kansainvälisiä yhteistuotantoja tekevän, ei-repertuaariteatterin tuottaja Jenny Nordlund kokee edustamansa toimijan puolesta riittämättömyyttä:
- Välillä tuntuu vaikealta tämä “määrälähtöisyys”. Tilastojen äärellä tuntuu aina kauhean riittämättömältä, tuntuu että pitäisi olla enemmän esityksiä ja enemmän katsojia. Aina käyn tämän keskustelun itseni kanssa, vaikka tiedän, että millainen toimija olemme.
Tilastovuoden taulukot ja graafiset kuvaajat samalla kun auttavat hahmottamaan kokonaiskäsityksen alasta, ohjaavat myös huomaamaan yksityiskohtien tasollakin sellaista, joka ilman tilastotietoa jäisi hämäräksi. Kinanen:
- Tilastot auttavat tekemään paremmin tilanteeseen sopivia päätöksiä, ja paljastavat välillä myös kiinnostavia odottamattomia asioita, joita yksittäisten yhteisöjen tasolla puhuttaessa ei huomaisi, ja joihin on syytä tarttua. Tällaisia ovat esimerkiksi yhdenvertaisuuteen tai alueiden väliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset.
Piia Volmari vastaanottaa paitsi kaikkien toimijoiden omat tilastot myös Tanssin ja Sirkuksen tiedotuskeskusten omilta aloiltaan kokoamat tilastot ja laatii tästä datamassasta esittävän taiteen tilastot. Hän kannustaa kaikkia teattereita olemaan tietoisia tilastoinnin mahdollisuudesta ja hyödystä, mutta myös niiden itseisarvosta:
- Kannattaa pitää kirjaa tekemisistä! Loppujen lopuksi raportointi ei ole monimutkaista, kun toimeen tarttuu. Tilastointi kannattaa. Kannustan olemaan mukana esittävän taiteen isossa kuvassa, ja tiedot jäävät tilastohistorian kirjoihin.
TINFO / Sari Havukainen, 15.9.2022
Haastattelut on tehty tilanteen mukaan puhelimitse tai sähköpostitse.
Onko teatterinne tai työryhmänne jo mukana tilastoissa?
Esittävän taiteen tilastoja koskevat tiedustelut:
TINFO / tilastonlaatija Piia Volmari, piia.volmari@tinfo.fi tai 050 353 6588
Nyt juuri kerätään tietoja kevätkauden (1.1.-31.7.2022) ohjelmistoista ja katsojamääristä.
Lue lisää tilastoista:
Tilastojen laatuseloste:
Selaa tilastouutisia: