25.03.2013
Thalia-gaalassa 10.3.2013 palkitut
THALIA-GAALASSA 10.3.2013 PALKITUT
TINFO on koonnut tähän tiedot Thalia-gaalassa jaetuista palkinnoista. Perustelutekstit ovat kunkin jakajatahon laatimat.
- LASTEN- JA NUORTEN TEATTERITEKO
- VUODEN HARRASTAJATEATTERI
- SILMÄNKÄÄNTÄJÄ-PALKINTO
- TINFO-PALKINTO
- ILLUSION-PALKINTO
- SÄDE-PALKINNOT
- SIRKUKSEN LUMO –PALKINTO
- OHJAAJA- / DRAMATURGIPALKINTO
- TANSSIN MAINETEKO
- VUODEN TEATTERITEKO
- LEA-PALKINTO
- THALIA-PALKINTO
- VUODEN NUKKETEATTERITEKO PALKINTO
- NYCKELPRISET
- VUODEN NÄYTTELIJÄ
- YLEISÖN SUOSIKKINÄYTTELIJÄ
- VUODEN TEATTERI
- ELÄMÄNTYÖPALKINTO
LASTEN- JA NUORTEN TEATTERITEKO
Palkinnon jakaa Suomen Teatterit ry. Tavoitteena on palkita erityisen ansioitunut teko lasten- tai nuortenteatterin saralla. Palkinto myönnetään gaalaa edeltävänä vuonna suomalaisessa ammattiteatterissa toteutetulle lasten- tai nuortenteatteriin liittyvälle teolle, esimerkiksi: esitys, ohjaus, näyttelijä, visuaalinen suunnittelu, käsikirjoitus, musiikki, projekti tai muu hanke.
Palkinnonsaaja: Kemin Taksipalvelu Oy ja Metsä Group - Kemin tehtaat (kuljetusten järjestäminen lapsille Kemin kaupungin teatterin Mörköjen yö –näytelmään)
Perustelut: Onko kaikilla lapsilla oikeus tutustua teatteriin? Vai pääsevätkö teatteriin vain ne, joita vanhemmat, mummot ja kummit kuljettavat?
Lasten arki on eriarvoistunut. Koulujen ja päiväkotien määrärahat teatterikuljetuksiin vähenevät. Yhä harvempi lapsi saa kokea teatterielämyksiä. Tämä on vääryys ja lapsen oikeuksien loukkaus, jota vastaan on toimittava luovasti ja ennakkoluulottomasti.
Kemin kaupunginteatteri on löytänyt yhteistyökumppanin Kemin Taksipalvelusta ja Metsä Group - Kemin tehtaista. Yritykset ovat kustantaneet neljänsadan lapsen teatterimatkan Mörköjen yö -näytelmään.
En halua päästää verovarojen käytöstä päättäviä vastuustaan. Lasten kasvattamiseen tarvitaan kuitenkin koko kylä. Kemissä lastenteatteria tukeneet yritykset näyttävät esimerkkiä muillekin. Yhteiskuntavastuuta voi kantaa upeasti tukemalla lapsen oikeutta kulttuuriin.
VUODEN HARRASTAJATEATTERI
Palkinnon jakavat Suomen Harrastajateatteriliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto. Tavoitteena on nostaa esiin suomalainen harrastajateatteri. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa suomalaiselle harrastajateatterille, joka on osoittanut gaalaa edeltävänä toimintavuotena taiteellista kunnianhimoa sekä ollut paikkakuntansa henkinen vaikuttaja yleisön ja muun yhteistyön kautta.
Palkinnon saaja: Salon Teatteri
Perustelut: Teatterin alkujuuret ja teatterin tulevaisuus ovat yhteisöllisyydessä. Vuoden harrastajateatterin valinnassa on huomioitu teatterin toiminnan laajuus ja sen kehittäminen sekä alueellinen merkitys ja vaikuttavuus. Teatteri on parhaimmillaan paikallinen kulttuuridynamo, taide- ja talkootyön sydän.
Salon Teatteri tajuaa oman arvonsa ja osaa verkostoitua ja tuotteistaa teatteriharrastustaan myös laajemmin. Kun kaikki mukana olijat nauttivat yhteisestä tekemisestä, syntyy omaleimainen ja omalakinen tekemisen taso, joka näkyy myös taiteellisessa jäljessä. Salon Teatterin tulkinta Lars von Trierin Dogvillestä oli väkevää ja keskittynyttä tekemistä, jossa ei kaihdettu vaativan teeman ja aiheiden käsittelyä.
Ensi-iltojen lisäksi Salon Teatteri järjestää iltamaklubeja ja teatterityöpajan maahanmuuttajille, toimii teatterin ja tanssin vierailunäyttämönä sekä vastaa alueen teatteritaiteen perusopetuksesta. 130-paikkaisen päänäyttämön ohella teatteri pyörittää 400-paikkaista kesäteatteria Vuohensaaressa.
Salon Teatteri on vuonna 1961 perustettu ammattilaisjohtoinen, tuottajavetoinen ja harrastajapohjainen taidelaitos, jolla on noin 100 jäsentä. Se on Työväen Näyttämöiden Liiton ja Suomen Harrastajateatteriliiton jäsen.
SILMÄNKÄÄNTÄJÄ-PALKINTO
Palkinnon jakaa Teatterin tiedotuskeskus (TINFO). Tavoitteena on nostaa esiin mahdollisimman monipuolisesti sitä työtä, jota teattereissa tehdään maan teatteritaiteen hyväksi. Palkinnon saaja voi löytyä mistä tahansa teatterin ammattikunnasta. Palkinto myönnetään henkilölle, joka omassa tehtävässään ja omalla alueellaan on vaikuttanut ilahduttavasti teatterin esitystoimintaan, työn laatuun tai imagoon. Silmänkääntäjäksi voidaan palkita joko yksilö, työpari tai työryhmä. Silmänkääntäjä-palkinnon nimi muistuttaa ensimmäisestä suomenkielisestä näytelmästä, Pietari Hannikaisen Silmänkääntäjästä, mutta samalla se viittaa teatteritaiteen ominaispiirteisiin toden ja fiktion, katsojan ja esiintyjän väliseen vuorovaikutussuhteeseen, teatterin taikaan ja vetovoimaan.
Palkinnonsaaja: Turun Kaupunginteatterin suuren näyttämön näyttämötekninen henkilökunta
Perustelut: Silmänkääntäjä-palkinnon valitsijaraadille esitettiin useita hyviä ehdokkaita. Valinta ei ollut helppo, mutta kun se saatiin tehtyä, se tuntui heti oikealle. Tämä nyt palkittava tekijä ei katsojille yleensä näy. Kun kaikki toimii, ei katsoja edes tiedä, mitä kaikkea hämmästelee ja mitä kaikkea elämyksen eteen on tehty, jotta teatterin ihme tapahtuisi.
Silmänkääntäjä-palkittava on ollut erittäin joustava, ahkera, kärsivällinen (ehkä joskus kärsiväkin) ja välttämätön hienojen taideteosten synnytyksessä ja elossa pitämisessä. Kun sataa hiekkaa, kun seinät kaatuvat ilta illan jälkeen, on takana näkymättömissä aina näyttämötekniikan väkeä. Jos näyttämöllä on täytetty lehmä, jonka silmiä pitää kääntää, he sen tekevät kirjaimellisesti!
Silmänkääntäjä-palkinnon saa tänä vuonna Turun Kaupunginteatterin suuren näyttämön näyttämötekninen henkilökunta.
TINFO-PALKINTO
Palkinnon jakaa Teatterin tiedotuskeskus (TINFO). Tavoitteena on palkita teatteritiedon tuottajia, toimittajia, kriitikoita, alan tutkijoita tai innovatiivisia hankkeita ja nostaa esille parhaita käytäntöjä teatteria koskevassa viestinnässä. Palkinto voidaan myöntää yksityishenkilölle, työryhmälle, hankkeelle, teatterille tai muulle yhteisölle, joka on toimitus-, tiedotus- tai tutkimustyöllään syventänyt teatteritaiteen tuntemusta.
Palkinnonsaaja: Maria Säkö
Perustelut: Teatterikriitikon osa ei ole näinä päivinä helppo ja kiitollinen.
Huomiotalous ja median murros kaventavat sisältöjä ja itse taiteesta puhuminen joutuu entistä kovemmin kilpailemaan talousuutisten ja julkkisjournalismin kanssa myös kulttuurisivuilla.
Siksi sisukkaan kunnianhimoinen kriitikkotoiminta ansaitsee tulla palkituksi.
Maria Säkö on osaava teatterikriitikko, joka seuraa uteliaana teatteri- ja esityskentän tuoreimpia ilmiöitä ja esittelee niitä laajalle lukijakunnalle. Hän tuo esiin uusia, nuoria tekijöitä usein ensimmäisenä. Maria fanittaa teatteria lajina ja paljastaa teksteissään rakkautensa taiteenalaa kohtaan, mutta ei lähde mukaan populismiin, vaan säilyttää esitysanalyysin asettaen tarkastelemansa esitykset kontekstiinsa ja pohtien niiden yhteiskunnallisia merkityksiä. Ja kaikki tämä yleistajuisesti ja sujuvasti kirjoitettuna, asiantuntijajargonia välttäen.
Tämän lisäksi Maria osallistuu aktiivisesti teatterikriitikoiden yhteisön kehittämiseen. Hän on Suomen Arvostelijain liiton Teatteri- ja tanssijaoksen puheenjohtaja ja toimii myös alan kansainvälisessä järjestössä. Sekä kotimaisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä Maria ponnistelee kriitikoiden ammattitaidon ja osaamisen laajentamiseksi ja syventämiseksi erilaisia koulutustapahtumia suunnitellen ja järjestäen.
ILLUSION-PALKINTO
Palkinnon jakaa Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry. Tavoitteena on lisätä skenografin ammatin tunnettuutta. Palkinto on tunnustus lavastus- ja pukusuunnittelun ammattilaiselle.
Palkinnon saaja: Hannu Lindholm
Perustelut: Hannu Lindholm on merkittävimpiä Suomessa toimivia lavastustaiteilijoita – sekä taiteellisen työnsä laadun että määrän kannalta.
Lindholm on taiteilijana kameleontti, jonka työ nivoutuu aina osaksi esityksen kokonaisuutta eikä mikään näyttämötaiteen laji vaikuta hänelle vieraalta. Tuotantoon mahtuu menestyskomedioita, avant-gardea, oopperaa ja draamaa. Moni suomalaiseen teatterihistoriaan viime vuosikymmeninä jäänyt teos paljastuukin tekijätietoja tarkastellessa Lindholmin työksi.
SÄDE-PALKINNOT
Palkinnon jakaa Suomen valo- ja äänisuunnittelijoiden liitto. Palkinnolla on valosuunnittelun, äänisuunnittelun ja kuvasuunnittelun kategoriat. Tavoitteena on palkita ansiokas valo-, ääni- ja kuvasuunnittelu. Palkinnot myönnetään suomalaiselle valo-, ääni- ja kuvasuunnittelulle, jossa on mm. omaperäisyyttä ja vahvaa taiteellista otetta.
Kuva-Säde
Palkinnon saaja: Timo Teräväinen: Patriarkka
Kansallisteatteri, ohjaus Juha Jokela
Perustelut: Teräväisen ja työryhmän näyttämölle jalostama videokerronnan estetiikka hipoo Patriarkassa täydellisyyttä.
Säästeliäästi mutta äärimmäisen tarkasti käytettyä videota ei voisi esityksestä irrottaa mitenkään. Tyylitellyt kameralähikuvat tarjoavat mahdollisuuden pienieleiseen elokuvanäyttelemiseen, sekä ajan ja paikan vaivattomiin siirroksiin. Usein simultaanisti näyttelijöiden, lavastuksen ja koko tekniikan saumattomalla yhteispelillä. Pelkistetty ja videokuvan ehdoilla toteutettu lavastus tarjoaa paikoilleen liukuvat pinnat myös taustaprojisointeihin, joissa ovet ja ikkunat aukeavat vähäeleisiin mutta paljon kertoviin maisemiin.
Valo-Säde
Palkinnon saaja: Minna Tiikkainen: Grind
Koreografia ja tanssi Jefta Van Dinther
Perustelut: Grindin huikea visuaalisuus pelaa pitkälle valon intensiteettien hienovaraisten vaihteluiden sekä täydellisen pimeyden kanssa. Kolmen hengen työryhmä on saanut liikkeen, valon ja äänen ilmaisuvoimiin poikkeuksellista saumattomuutta ja esitys on kokemuksena transsitila. Se iskee suoraan ytimeen ja luo omalakisensa maailman, joka kiehtoo ja lumoaa. Näköaistin kanssa leikitään nerokkaasti, harhautetaan ja luodaan hämmentäviä jälkikuvia sekä silmille että mielelle. Tiikkaisen valotyöskentely on äärimmäisen tarkkaa ja lopputulos on sekä visuaalisesti että rytmillisesti ainutlaatuinen, totaalinen taideteos.
Ääni-Säde
Palkinnon saaja: Heidi Soidinsalo: Play Alter Native
Teater Viirus, ohjaus Anni Klein
Perustelut: Heidi Soidinsalon äänisuunnittelu ratkaisee esityksen Play Alter Native tyylilajin ja rytmittää sitä harvinaisen konkreettisesti. Esitys on tekstitetty äänisuunnittelulla joka palaa modernilla ja sarjakuvamaisella otteella elokuvien vanhaan foley-estetiikkaan. Hallitsevasta ja poikkeavastakin roolistaan huolimatta äänisuunnittelu ei ole erikoisuudentavoittelua vaan se toimii hienosti myös käytännössä esityksen oleellisena osana, ei pelkästään mielenkiintoisena konseptina.
SIRKUKSEN LUMO –PALKINTO
Palkinnon jakaa Sirkuksen tiedotuskeskus. Tavoitteena on nostaa suomalaista sirkusalan tunnettavuutta. Palkinto myönnetään tunnustukseksi suomalaisen sirkustaiteen hyväksi tehdystä työstä. Se voidaan myöntää henkilölle, ryhmälle, esitykselle, tapahtumalle tai muulle teolle tai toiminnalle, joka on edesauttanut sirkustaiteen kehittämistä ja hyvinvointia.
Palkinnon saaja: Sorin Sirkuksen joulushow -esityksen työryhmä
Perustelut: Sirkuksen tiedotuskeskuksen jakama Sirkuksen Lumo -palkinto 2012 myönnetään Sorin Sirkuksen tirehtöörille Taina Kopralle, pukusuunnittelija Kitte Klemettilälle, sirkustekniselle vastaavalle Jouni Kivimäelle ja valosuunnittelija Eero Auviselle visuaalisesti näyttävästä ja ammattimaisesta nuorisosirkusesitysten valmistamisesta, joka huipentui viimevuotiseen Sorin Sirkuksen joulushow esitykseen.
Sorin Sirkuksessa on kehitetty vuosikymmenten ajan määrätietoisesti sirkuskoulun esitystoimintaa, mikä näkyy Sorin Sirkuksen joulushown lumoavassa visuaalisuudessa, ammattimaisessa otteessa turvallisuusasioita unohtamatta sekä esiintymisen ilossa ja taidossa.
Taina Kopran idearikkaus ja mielikuvituksellisuus esitysten maailman luomisessa hämmästyttää vuosi toisensa jälkeen. Kitte Klemettilän fantastiset ja taidokkaat puvut loihtivat näyttämölle sirkuksen lumon. Eero Auvisen oma kokemus sirkuksen tekemisestä siirtyy myös näyttämölle, jonne hän luo sirkuksen taikaa valoillaan nostamalla esiin ja kadottamalla asioita. Jouni Kivimäen tarjoama sirkustekninen selkäranka ja huolenpito turvallisuudesta näkyy niin esitystoiminnassa kuin opetuksessa. Yhdessä he ovat vaikuttaneet Sorin Sirkuksen joulushown taustatiimissä jo yli vuosikymmenen.
OHJAAJA- / DRAMATURGIPALKINTO
Palkinnon jakaa Suomen Teatteriohjaajien Liitto. Tavoitteena on palkita ohjauksen ja dramaturgian alalla elämäntyön, turhan vähälle huomiolle jääneen työn tai yhteiskunnallisesti merkittävän työn perusteella. Palkinto voidaan myöntää myös yhteisölle tai tapahtumalle.
Palkinnon saaja: Susanna Kuparisen politiikkakollektiivi
Perustelut: Suomen Teatteriohjaajien Liitolla on ilo ja kunnia palkita Susanna Kuparisen Politiikkakollektiivi tarkasta, huolellisesta ja ällistystäkin herättävästä taustatyöstä liittyen esitykseen Eduskunta II.
Työllään Politiikkakollektiivi palauttaa ansiokkaasti journalistisen dokumenttiteatterin perinteen
suomalaisen esitystaiteen kentälle. Kollektiivi on löytänyt oivaltavan näkökulman suomalaiseen
yhteiskuntaan.
Ryhmän työ tuo esityksessä esiin kollektiivisen työskentelyn voiman kunnianhimoisen teatterin
tekemisen välineenä. Eduskunta II onnistuu välittämään vahvan yhteiskunnallisen näkemyksen terävän ja viihdyttävän satiirin keinoin. Rautalangasta kannattaa vääntää, varsinkin jos se tuottaa taidetta.
TANSSIN MAINETEKO
Palkinnon jakaa Suomen tanssitaiteilijain liitto. Tavoitteena on palkita henkilö tai yhteisö, joka vuoden aikana tehnyt tanssin alueella läpimurron, tai edistänyt tanssitaidetta näyttämöllä tai näyttämön ulkopuolella tavallisuudesta poikkeavalla tavalla, tai ansioitunut pitkäaikaisella työllä tanssitaiteen hyväksi. Palkinto voidaan myös antaa taholle, joka on panostanut tanssiin koko elämänsä, mutta ei aikaisemmin ole saanut ansaitsemaansa tunnustusta.
Palkinnon saaja: Hanna Pajala-Assefa
Perustelut: Tanssitaiteilija Hanna Pajala-Assefa on tanssielokuva Loikka-festivaalin perustaja. Viisivuotisen taiteellisen johtajakautensa aikana hän nosti pienen ammattilaispiirin tapahtumana alkaneen festivaalin vakiintuneeksi osaksi suomalaisen ja kansainvälisen nykytanssin vuosikalenteria. Festivaali on vaikuttanut todella positiivisesti kotimaisen tanssielokuvan kehitykseen: festivaalin avoimissa hauissa suomalaiset tekijät vetävät jo määrällisesti ja laadullisesti vertoja alan kansainväliselle tasolle.
VUODEN TEATTERITEKO
Palkinnon jakaa Teatterikeskus ry. Tavoitteena on nostaa esiin merkittävä taiteellinen, taidepoliittinen tai uutta luova teko. Palkinto myönnetään suomalaiselle teatterintekijälle, -tutkijalle, teatterille, yksittäiselle produktiolle ja sen jäsenille tai taidepoliittiselle vaikuttajalle. Se voidaan myöntää myös henkilölle tai instituutiolle, jonka toiminta on teatteritaiteen näkökulmasta merkittävä.
Palkinnon saaja: Jeminan monta elämää –esityksen taiteellinen työryhmä
Kantaesitys Zodiak näyttämö 22.11.2012 - 04.12.2012
Koreografia, esitys: Jyrki Karttunen
Äänisuunnittelu, esitys: Tuomas Fränti
Lavastus, valosuunnittelu: Tiiti Hynninen
Pukusuunnittelu: Karoliina Koiso-Kanttila
Maskeeraus: Tuija Luukkainen
Henkilöohjaus: Heidi Räsänen
Teksti: Jyrki Karttunen, Heidi Räsänen
Kuvat: Marko Mäkinen
Tuottaja: Satu Tujunen
Tuottajaharjoittelija: Hanna Toivakka
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Karttunen Kollektiv
Perustelut: Jemina päivittää tanssin, teatterin, stand upin ja performanssin parhaita perinteitä. Sen kuva naiseudesta on älykäs, kaheli ja lihallinen. Työryhmä yhdistää koskettavan groteskiin ja manipulaation heittäytyvään hurmioon. Esityksen tarinat ovat juuri niin absurdeja kuin elämä on, ja siksi ne nousevat kaikkien sukupuolten jaettaviksi. Kaikki ihmiset kaipaavat samoja asioita: että tulisimme nähdyiksi ja saisimme toteuttaa koko potentiaalimme. Jeminan sanoin: Koska olemme puolikkaita, keskeneräisiä ja anatomisesti täysin epäkorrekteja, emme ole yksin.
LEA-PALKINTO
Palkinnon jakaa Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry. Tavoitteena on edistää näytelmäkirjallisuuden arvostusta ja tunnettavuutta. Palkinto voidaan myöntää Suomessa gaalaa edeltävänä vuonna kantaesitetylle kotimaiselle näytelmälle, joka on saanut ensi-iltansa suomalaisessa ammattiteatterissa suomen, ruotsin tai saamen kielellä.
Palkinnon saaja: Paula Salminen näytelmästä 13 uponnutta vuotta
Perustelut: Paula Salmisen näytelmä on runollinen ja ajaton. Päähenkilö on oikeastaan joki, joka saa myyttisen sisällön, se on elämän ja kuoleman, muistojen ja unohduksen virta. Henkilöt on hahmoteltu muutamin harvoin ja tarkoin piirroin, syntyy syviä ja mielikuvitusta kiihottavan aukkoisia henkilöhahmoja. Näytelmän tunnesisältö on vahva, kohtaukset ovat teatterillisia ja hyvin rakennettuja. Teatterikieli on ilmavaa ja nykyaikaista. Sisällön ja muodon liitto on poikkeuksellisen onnistunut.
Maaginen näytelmä, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Mysteerin läsnäolo tekee Salmisen näytelmästä taideteoksen.
THALIA-PALKINTO
Palkinnon jakaa Teatterin tiedotuskeskus (TINFO). Tavoitteena on palkita ajatuksia ja/tai yhteiskunnallista keskustelua herättävä, uusia yleisöryhmiä houkutteleva, kansainvälisesti menestynyt, innovatiivinen tai muuten erityisen ansioitunut esitys ja siten herättää keskustelua teatteritaiteen merkityksestä. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa, pääasiassa suomalaisten teatterintekijöiden, gaalaa edeltävänä vuotena, tuottamalle esitykselle. Vuoden esitys voi olla teatteria, tanssia, sirkusta, esitystaidetta tai näitä yhdistelevä teos.
Thalia-palkinnon saaja: Nukketeatteri Sampon TULILINTU
Teoksen konsepti, käsikirjoitus, ohjaus & musiikin sävellys: Maria Baric
Muusikot: Mika Seppänen, Aakusti Oksanen, Maria Baric
Varjoteatteri: Nemanja Stojanovic, Maria Baric & työpajanuoret
Tulinukketeatteri: Petri Saunio, Maria Baric & työpajanuoret
Perustelut: Tulilinnussa musiikki on ylläpitävä elementti. Hieno aihe, joka ulkoilmassa on jännittävä ja improvisaatioon innostavaa. Nuorilla on potentiaalia vaikka kuinka mittaviin suorituksiin. Varjoteatteria, nukketeatteria, sadunkerrontaa. Niistä viriää improvisointi, joka vie luovuuteen. Luotan heihin.
- Jorma Panula Thalia-palkinnon valitsija, säveltäjä
Loppusuoralle Thalia-kisassa oli valittu myös Ryhmäteatterin Eduskunta II ja Kokoteatterin yhdessä Lilinkotisäätiön kanssa tekemä Peili. Ryhmäteatterin Eduskunta II palaa länsimaisen teatterin lähteille tuomalla yhteiseen keskusteluun sellaisia yhteiskunnan ilmiöitä, joihin on vaikea tarttua, koska ne ovat näkymättömissä. Kokoteatterin ja Lilinkotisäätiön Peili on ammattilaisten yhdessä mielenterveyskuntoutujien kanssa toteuttama omaperäinen ja -lakinen esitys. Sesa Lehdon ohjaamasta Peilistä huokuu yhteisen tekemisen voima, railakas ja röyhkeä ote, jossa vakavien asioiden äärellä ei olla liian vakavia.
Kaikkia kolmea Thalia-finalistia yhdistää kytkös kansalaisuuteen ja yhteiskuntaan. Kukin esitys on taiteen keinoin tehty tutkimusmatka. Kaikissa ehdolla olleissa esityksissä teatteri kurkottaa itsensä ulkopuolelle saavuttaen myös sellaisia katsojia, jotka eivät välttämättä käy teatterissa.
Thalia-esiraadin muodostivat teatteriohjaaja Johanna Freundlich ja näyttelijä Mikko Bredenberg.
Thalia-palkinnon jakaa Teatterin tiedotuskeskus (TINFO).
Thalia-esiraadin perustelut Tulilinnulle:
Maria Baricin säveltämä ja kirjoittama musiikkia, varjoteatteria sekä tulinukketeatteria yhdistävä Tulilintu syntyi 12-17-vuotiaille suunnatun musiikillisen varjoteatteri- ja tulinukketeatterileirin tuloksena. Fenix-linnun myyttiin perustuva esitys tehtiin yhdessä tämän hankalaksi koetun ikäluokan kanssa. Tulilinnussa on poikkeuksellisen omintakeisella tavalla selätetty ne ongelmat, joita nuorten saavuttamiseen liitetään. Tulilintu tarjosi esityksellisin keinoin itähelsinkiläisille lähiönuorille sellaista osallisuutta, jossa nuoret saattoivat ilmaista itseään taiteen keinoin myyttiä avuksi käyttämällä ja toteuttamalla eräänlaisen siirtymäriitin. Esityksessä pääosassa oli nuorten tietoisuus ja heidän kokemuksensa. Tulilinnussa oli pakottamattomalla tavalla löydetty sellainen kieli ja toimintatapa, joka tuli lähelle osallistujia ja yleisöä. Tulilintu on yksityiskohtia myöten kunnianhimoisesti, suurella ammattitaidolla ja sydämellä suunniteltu ja rakennettu konsepti.
Nuorten toteuttamaa Stoan kulttuurikeskuksen pihalla nähtyä yhteisöllistä performanssiesitystä oli seuraamassa suuri joukko sellaisia Itä-Helsingin lähiöiden asukkaita, jotka eivät muutoin teatteriesitykseen olisi eksyneet.
VUODEN NUKKETEATTERITEKO PALKINTO
Palkinnon jakaa Suomen Unima ry. Tavoitteena on nostaa esiin taiteellisesti tai taidepoliittisesti merkittävä, uusia yleisöryhmiä houkutteleva, innovatiivinen tai muuten erityisesti ansioitunut nukketeatteri, nukketeatteritaiteilija tai -tapahtuma. Palkinnon tavoittelijaksi hyväksytään mikä tahansa suomalainen nukketeatteri, nukketeatterin tekijä, -tutkija, -ryhmä, yksittäinen produktio tai taidepoliittinen vaikuttaja. Se voidaan myös myöntää henkilölle tai instituutiolle, jonka toiminta on nukketeatteritaiteen näkökulmasta merkittävä.
Palkinnon saaja: Maiju (Marjut) Tawast, vapaa kulttuuritoimittaja
Perustelut: Maiju Tawast on toiminut nukketeatterialan taustavoimana, tukijana, tulkkina, tallentajana ja yhteisenä inspiroijana jo yli 30 vuotta. Nukketeatteri Vihreästä Omenasta Maijun tie vei 80-luvulla luottamustehtäviin Unimassa. Viime vuosina hän on työskennellyt Nukketeatteria suomalaisilla näyttämöillä -teoksen toimituskunnassa sekä kirjoittanut nukketeatterikatsauksia, taiteilijamonografioita ja lehtiartikkeleita.
Maiju Tawastia motivoi aito rakkaus nukketeatteriin. Hän on sinnikkäästi tallentanut alan historiaa ja nykypäivää. Hän on haastatellut veteraanitaiteilijoita, auttanut alan opiskelijoita ja eri tavoin kannustanut nuoria.
NYCKELPRISET
Priset utdelas av Centralförbundet för Finlands Svenska Teaterorganisationer r.f. (CEFISTO). Nyckelpriset utdelas till en person, grupp eller organisation som fördomsfritt arbetat för kulturell mångfald och kommunikation över gränser, och därigenom främjat öppenhet och jämlikhet inom scenkonsten. Priset kan ges för ett längre engagemang eller en enskild gärning. Pristagaren utses av Cefistos styrelse.
Palkinnon saaja: Jukka-Pekka Pajunen
Avainpalkinto myönnetään Jukka-Pekka Pajuselle kulttuurisen monimuotoisuuden ja rajat ylittävän viestinnän puolesta tehdystä ennakkoluulottomasta työstä, joka on edistänyt avoimuutta ja tasa-arvoa näyttämötaiteessa.
Perustelut: Jukka-Pekka Pajusella on näytelmäkirjallisuuteen liittyvä kattava asiantuntemus, jota hän jakaa avoimesti. Hänellä on sekä Suomessa että ulkomailla laaja kontaktiverkosto, joka hyödyttää koko teatterikenttää. Tampereen Teatterikesän taiteellisena johtajana hän piti huolta vähemmistökielten näkyvyydestä. Jukka-Pekka Pajunen on liikkeellepaneva voima säännöllisesti järjestettävissä draamakääntäjien seminaareissa, jotka vievät suomalaista näytelmäkirjallisuutta ulkomaille ja lisäävät ymmärrystä yli kieli- ja kulttuurirajojen.
VUODEN NÄYTTELIJÄ
Palkinnon jakaa Suomen Näyttelijäliitto. Tavoitteena on edistää suomalaisten näyttelijöiden arvostusta ja tehdä heitä tunnetuksi. Palkinto myönnetään suomalaiselle ammattinäyttelijälle.
Palkinnon saaja: Heikki Törmi
Perustelut: Heikki Törmi on toiminut näyttelijänä Kajaanin kaupunginteatterissa vuodesta 1992. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hän on näyttelijän työnsä ohella tehnyt ansiokasta ja pitkäjänteistä työtä nuorten parissa mm. ohjannut lukuisia esityksiä ja kouluttanut näyttelijäntyötä ja ilmaisutaitoa. Tämä työ on tavoittanut satoja nuoria ja siinä on merkittävällä tavalla yhdistynyt teatterin yhteisöllinen tehtävä ja taiteellinen kunnianhimo. Törmi pyrkii väsymättä tavoittelemaan henkilökohtaisuutta ja luomaan uutta, niin nuorten kanssa tehdyssä työssä, kuin omassa näyttelijäntyössään.
YLEISÖN SUOSIKKINÄYTTELIJÄ
Palkinnon jakaa tänä vuonna NetTicket.fi. Palkinto jaetaan yleisöäänestyksen perusteella.
Palkinnon saaja: Kemin kaupunginteatterin Tatja Hirvenmäki
Hirvenmäki on
työskennellyt Kemissä puolenkymmentä vuotta, mutta on jo näytellyt
itsensä katsojien sydämiin muun muassa Myrskyluodon Maijana, Kinnusen
Lailana, Ronja Ryövärintyttärenä ja Niskavuoren Loviisana. Näyttelemisen
lisäksi Hirvenmäki on vetänyt useita kursseja, rohkaisten draaman
keinoin niin lapsia kuin aikuisiakin. Hirvenmäki toimii myös
Sairaalaklovnit Ry:n klovnitohtorina, tuoden kollegojensa kanssa
kaivattua vaihtelua potilaiden ja heidän omaistensa sairaala-arkeen.
VUODEN TEATTERI
Palkinnon jakaa Suomen Teatterit ry. Tavoitteena on nostaa esiin suomalainen teatterivalio. Palkinto myönnetään suomalaiselle teatterille, jonka toiminnassa gaalaa edeltävänä vuonna on ollut taiteellista kunnianhimoa ja onnistumista. Teatteri on oman paikkakuntansa henkinen vaikuttaja niin yleisön kuin työyhteisönsä ja organisaationsakin kautta.
Palkinnon saaja: Teatteri Jurkka
Perustelut: Teatteri Jurkka on onnistunut sinnittelemään 60-vuoden ikään persoonallisena, omalaatuisena ja itsenäistä linjaansa toteuttavana huoneteatterina.
Intiimi tila on muodostunut vahvuudeksi, joka nostaa näyttelijän työn intensiiviseen lähikuvaan, jolloin ollaan tämän taidemuodon perimmäisten kysymysten äärellä. Pienestä tilastaan huolimatta teatterin ohjelmisto on rakentunut koko näytelmäkirjallisuuden kirjosta ja viime vuosina myös menestyksekkäistä kotimaisista kantaesityksistä.
Vaatimattomilla resursseilla toimiva teatteri, joka uskaltaa toteuttaa omaa itsenäistä linjaansa, on palkintonsa ansainnut.
ELÄMÄNTYÖPALKINTO
Palkinnon jakaa Thalia-gaala -toimikunta. Tavoitteena on palkita aktiivisesti toimiva henkilö koko urastaan. Palkinto myönnetään sellaiselle yhä elossa olevalle henkilölle, joka on tuonut jotain erityistä koko Suomen teatterikentälle, nauttii laajaa oman alan arvostusta ja on taiteellisesti korkeatasoinen tekijä. Palkintoa jaettaessa otetaan huomioon teatterin eri ammattikunnat.
Palkinnon saaja: Outi Nyytäjä
Perustelut: Dramaturgi ja käsikirjoittaja Outi Nyytäjä on kirjoittanut lukuisia kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia, dramatisointeja, romaani- ja näytelmäkäännöksiä ja esseitä etenkin teatterista, kirjallisuudesta, kulttuuripolitiikasta ja mediasta. Dramaturgin ja käsikirjoittajan työnsä ohella hän on kirjoittanut myös ahkerasti kolumneja. Nyytäjä on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1987, jolloin hän erosi Teatterikorkeakoulun rehtorin virasta.
Dramaturgian opettajana Outi Nyytäjä on uuttera ja kannustaa nuorempiaan kunnolliseen asioihin paneutumiseen sekä tekstin kirjoittamisessa että taustatyön tekemisessä. Nyytäjä antaa arvoa älykkäälle käsikirjoittamiselle, kirjallisuudelle ja näytelmäkirjallisuudelle, jota Suomessa on hänen mielestään paljon.
Outi Nyytäjä on puolustanut kirjoituksissaan oikeutta olla heikko, vanha ja sairas. Ihmisten välisen tasa-arvoisuuden ja keskinäisen avunannon puolesta liputtava kirjailija karsastaa turhantärkeyttä ja penää ajattelua, havaintoja ja oivalluksia.