Tilastoinnin laatuseloste

Teatterin tiedotuskeskuksen tilastointikriteerejä

 

Valtionosuusteattereiden ryhmittely tilastoinnissa

Ryhmittelyn perustana on myönnettyjen henkilötyövuosien määrä sinä vuonna, kun teatteri on tullut osaksi vos-järjestelmää. Tilastojen eri ryhmien ja aikasarjojen vertailtavuuden vuoksi kategoriat on säilytetty muuttumattomina:

Suuret teatterit – yli 70 henkilötyövuotta
Keskisuuret teatterit – yli 20 (21-69) henkilötyövuotta
Ryhmät ja pienteatterit – korkeintaan 20 henkilötyövuotta 

Teatteritoimijoiden ryhmittely lain ulkopuolisten tilastoinnissa

Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat on tilastoitu kahtena eri ryhmänä: valtion toiminta-avustusta rahoituslain ulkopuolisten teattereiden momentilta saaviin ja ilman valtion toiminta-avustusta toimiviin ryhmiin. Tilastoinnin kohteena ovat yhteisöjen ja työryhmien toiminta, yksittäisten taiteilijoiden työt eivät ole tilastoinnin piirissä. Taloustilastot on kerätty vain toiminta-avustusta saavilta ryhmiltä.

Taloustilastot

Teattereiden menoja tarkastellaan henkilöstö-, kiinteistö- ja toimintamenoina. Henkilöstömenot sisältävät vakinaiset ja tilapäiset palkat sosiaalikuluineen. Toimintamenoihin sisältyvät esitysten tuotantokulujen lisäksi matka- ja päivärahat, markkinointikulut sekä muut muuttuvat kulut. Kiinteistömenot koostuvat kiinteistön hoitoon kohdistuvista kuluista. Mahdolliset sijoituskulut ja varainhankinnan kulut on jaettu kolmen kategorian kesken tapauskohtaisesti, suhteellisesti ottaen vähäiset summat on kuitenkin kohdistettu toimintamenoihin. Käyttömenot -sarake sisältää yhteenlasketut henkilöstö- ja toimintamenot.

Julkisen tuen osuus pääsylippua kohden on yhteydessä myytyjen pääsylippujen määrään. Mitä enemmän teatteri myy pääsylippuja, sitä pienemmäksi muodostuu julkisen tuen osuus. Vastaavasti pienenevät pääsylipputulot nostavat julkisen avustuksen osuutta pääsylippua kohden. Julkisissa avustuksissa myytyä pääsylippua kohti on suuria teatterikohtaisia eroja.

Teattereiden talouden keskinäinen vertailtavuus on ongelmallista. Täyskunnallisten ja yksityisten teattereiden kirjanpidon rakenteelliset eroavuudet heikentävät menojen vertailtavuutta. Kun kunnalliset teatterit kirjaavat nettokuluja ja yksityiset teatterit bruttokuluja, näyttää esimerkiksi tuotantokuluja vertailtaessa siltä, kuin toinen toteuttaisi tuotannon toista edullisemmin. Nämä menot ovat kuitenkin myös keskenään vertailukelpoisia, koska kunnalliset teatterit eivät itse maksa arvonlisäveroja eivätkä saa arvonlisäpalautuksia itselleen. 

Myös kiinteistön omistussuhteet, ikä, uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeet heijastuvat talouden lukuihin eri tavoin. Teattereista osa omistaa tilansa, osa puolestaan toimii kunnan kiinteistössä tai yksityisiltä vuokratuissa tiloissa. Kiinteistöavustuksia kunnat myöntävät teattereille hyvin eri perustein: teatterit voivat saada vuokra-avustusta tai rakentamis- ja korjaustukea, osa teattereista puolestaan joutuu maksamaan kaikki kiinteistökulunsa toimintabudjetistaan ilman erityistukea. Vuokra-avustuksiin saattaa sisältyä pääomavuokraa ja hoitovastiketta. 

Vertailtavuuden parantamiseksi täyskunnallisia teattereita tarkastellaan omana kokonaisuutenaan. Tilastoissa, joissa vertaillaan julkisten avustusten suhdetta, on vertailtavuuden takia julkisista avustuksista vähennetty kiinteistömenot riippumatta siitä, onko niihin saatu kohdennettuja avustuksia vai ei. 

Arvonlisäverolain mukaan teatteriesitysten pääsymaksuihin sovelletaan 10 %:n arvonlisäverokantaa. Julkisyhteisöjen ja yleishyödyllisten yhteisöjen ylläpitämät teatterit jäävät kuitenkin yleensä toiminnan luonteesta johtuen arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Kunnalliset teatterit kirjaavat nettomenot, samoin arvonlisäveron piirissä olevat yksityiset teatterit. Kunnalla on oikeus saada takaisin verotonta toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot. Yksityiset teatterit ovat voineet päästä palautusoikeuden piiriin hakeutumalla vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisiksi.

Henkilöstötilastot

Henkilötyövuosi = työpanos, jonka yksi henkilö saa aikaan vuodessa. 

Henkilötyövuosiin on laskettu sekä vakinaiset että tilapäiset henkilötyövuodet. Henkilötyövuosien jakautuminen ammattiryhmittäin kertoo henkilöstön rakenteesta sekä toimintarakenteesta. Tilastoissa henkilöstöä tarkastellaan taiteellisen, teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan ja johtajien kokonaisuutena. Vierailijatehtävien ja vakinaisen henkilökunnan taulukoiden tiedot on tuotettu eri perustein. Vierailijatehtävät kuvaavat tehtävien määrää, ei henkilöiden määrää. Vakinaisen henkilökunnan määrät ovat henkilötyövuosia. 

Henkilötyövuosien laskeminen: Henkilöstötilastot on laadittu henkilötyövuosien perusteella. Vakinaiset henkilötyövuodet sisältävät kunkin teatterin päätoimisen vakinaisen henkilöstön. Päätoimisia ovat työntekijät, jotka työskentelevät yli 30 tuntia viikossa. Näiden henkilöiden lukumäärä on laskettu kunakin kuukautena erikseen, saadut henkilöstömäärät on laskettu yhteen koko vuoden ajalta ja jaettu 12:lla. Täyttämättömiä vakansseja ja palkattomia toimenvapauksia ei ole laskettu henkilöstömääriin. Näin saadulla vakinaisten henkilötyövuosien määrällä on jaettu laskelmassa olevien työntekijöiden yhteiset vuosipalkat ja saatu vakinaisen päätoimisen henkilöstön keskimääräinen vuosipalkka.   

Tilapäiset henkilötyövuodet on laskettu jakamalla tilapäisten palkkojen summa tällä vakinaisen henkilöstön keskipalkalla. Tilapäiset henkilötyövuodet kuvaavat siten ”henkilöstömäärää”, jota tilapäisillä palkoilla olisi ylläpidetty koko vuoden päätoimisesti teatterin keskipalkan mukaan. Tilapäisissä henkilötyövuosissa ovat siten mukana myös vierailijat ja koko osa-aikainen henkilöstö. Kiinteistötyöntekijät eivät ole mukana henkilötyövuosilaskelmassa, ja siten ne puuttuvat kaikista henkilöstötilastoista. 

Palkkatilastot

TINFO tuotti Tilastokeskukselle tilastokäyttöön valtionosuusteattereiden vakinaisen henkilökunnan palkkatilastot keskinäisen sopimuksen mukaisesti (tiedonantovelvollisuus tilastolaki (280/2004) 14 ja 15 §, tilastolaki (280/2004 muut. 361/2013).

Palkkatilastoissa ovat mukana kaikki vos-teatterit ja Suomen Kansallisteatteri eli yhteensä 58 teatteria: 47 puheteatteria ja 11 tanssiryhmää. 

Keskiansioissa on pohjana säännöllisen työajan kuukausiansio, johon sisältyvät iltatyölisät, lauantai-illan korvaukset, yötyölisät, sunnuntaikorvaukset, esityslisät ja mahdolliset muut lisät (mm. vanhan esityskorvausjärjestelmän lisät, muut järjestelyerät) sekä luontaisetujen raha-arvo marraskuussa. Tilastoinnissa käytettävään säännöllisen työajan kuukausiansioon eivät sisälly lomarahat tai kertaluonteiset palkkaerät. 

Esityskerta- ja katsojatilastot

Esityskerrat ja katsojat jaetaan tilastoissa maksullisiin omiin esityksiin, ilmaisiin omiin esityksiin sekä vierailijaesityksiin. Katsojatilastoissa tilastoidaan myös yleisötyö, muu toiminta, kiertue-esitykset, esitykset maakunnittain, ammattiteattereiden kesäteatteriesitykset sekä esitykset ulkomailla ja vierailut ulkomailta.

Tilastoon esityskerroista ja myydyistä lipuista maakunnittain asukasmäärään suhteutettuna on kerätty teattereiden esitykset eri ELY-keskuksissa. Luvut eivät kuvaa pelkästään alueella sijaitsevien teattereiden esityskertoja ja myytyjä lippuja, vaan kunkin ELY-keskuksen kohdalla on huomioitu myös siellä vierailleet ammattiteatterit. Vastaavasti alueella sijaitsevan teatterin esitykset muissa maakunnissa eivät ole mukana kotialueen luvuissa.

Muita katsojatilastoihin liittyviä kriteerejä: ks. Katsojatilastoinnin periaatteet.

Ohjelmistotilastot

Ohjelmistotilastot on laadittu näytäntövuodelta 1.7.20xx - 31.7.20xx.

Ohjelmistotilastot on koottu teattereiden ilmoittamista omista esityksistä ja niihin myydyistä lipuista. Ilmaisesitykset ja näytöksiin myönnetyt täysin vapaat liput eivät ole mukana luvuissa. Myöskään teattereiden ostamia vierailijaesityksiä ei lukuihin sisälly. Tanssiryhmien ja -tuotantokeskusten ja Suomen Kansallisoopperan lukuja ei ole otettu kaikissa taulukoissa ja kuvioissa mukaan.

Ohjelmistotilastot kertovat ohjelmiston rakenteesta, jakautumasta erityyppisiin näytelmiin ja esitysmuotoihin, alkuperäisnäytelmien ja dramatisointien sekä muunlaisten teosten kantaesityksistä, teosten alkuperämaasta ja suosikkiteoksista. 

Ohjelmistoluettelot sisältävät näytäntövuoden ohjelmistossa olleet teokset. Ohjelmistoluettelojen tietoa täydentää Ilona-esitystietokanta tekijätietoineen ja tilasto myydyistä lipuista. Esitystietokannan yksityiskohtaiset tiedot esityksistä perustuvat teattereiden käsiohjelmatietoihin sekä teattereiden toimittamiin myytyjen ja ilmaislippujen määriin. Sukupuolirakennetta kuvaavat tiedot perustuvat Ilona-esitystietokannan tekijätietoihin.  

Katsojatilastoinnin periaatteet

Teatterin tiedotuskeskus, Tanssin tiedotuskeskus, Sirkuksen tiedotuskeskus

Yhteistuotanto 

Yhteistuotanto on kahden tai useamman kumppanin välinen tuotanto, jossa osapuolet osallistuvat yhdessä harjoitusajan kustannuksiin ja sopivat etukäteen taloudellisen ja taiteellisen tuotantovastuun ja riskin jakamisesta. Pelkkä resurssien vaihto ja kierrätys ei ole yhteistuotantoa. Musiikkiartistin esiintyminen eli konsertti teatterissa ei ole yhteistuotantoa. Yksittäisestä valmiista tuotannosta ei voi jälkikäteen sopimalla tehdä yhteistuotantoa. Vierailu ei ole yhteistuotantoa. Muut rahoittajat (esim. säätiöt, rahastot, taiteen edistämiskeskus) eivät ole yhteistuottajia. Yhteistuotanto luetaan kunkin kumppanin omaksi tuotannoksi.

Yhteistyöesitys 

Yhteistyöesityksessä teatteri tarjoaa omia resurssejaan kumppanin käyttöön, esim. henkilöstön/tilan tai muun materiaalisen resurssin. Erotuksena yhteistuotantoihin: yhteistyöesityksessä ei ole jaettu taiteellista ja tuotannollista riskiä eikä osallistuttu harjoitusajan kustannuksiin. Yhteistyöesitys luetaan jommankumman/jonkun kumppanin omaksi tuotannoksi. 

Vierailuesitys 

Teatterin vierailusopimuksella vastaanottama toisen teatterin esitysvierailu. 

Muu toiminta 

Teattereiden järjestämä muu toiminta (teatteriesitysten, vierailujen, yhteistuotantojen ja yleisötyön ohella), joka saattaa olla tilojen muuta käyttöä (esim. tilavuokraus ulkopuolisille) tai tiloissa tapahtuvaa muuta toimintaa (esim. viihdekonsertteja, muotinäytöksiä, illanistujaisia, ravintolakonsertteja, teatteri/tanssielokuva- ja videonäytäntöjä (liveyleisölle jossain tilassa) jne.), joissa esiintyjät eivät ole teatterin omaa henkilökuntaa.   
1. teatterin itsensä järjestämä muu toiminta (ei yleisötyö) 
2. muiden järjestämä muu toiminta teatterin tiloissa (esim. tilavuokraus) 
3. yhteistyönä toteutettu muu toiminta teatterin tiloissa tai muissa tiloissa (esim. xx:n konsertti) 

Tilausnäytös vai ei? 

Tilausnäytös on esitys, jossa esitystilan kaikki katsomopaikat on myyty, eikä muulla yleisöllä sen vuoksi ole mahdollisuutta ostaa siihen lippuja. Esitystä, johon on avoin lipunmyynti tai vapaa pääsy, ei lueta tilausnäytökseksi. Tilausnäytöksen katsojat voidaan merkitä tilastoon katsomokapasiteetin mukaan. Muiden esitysten katsojat merkitään aina todellisen yleisömäärän, ei katsomokapasiteetin mukaan. 

Myyty lippu vai ilmaiskatsoja? 

Maksullisten esitysten vapaaliput merkitään ilmaiskatsojiksi. Pääsääntöisesti ilmaiskatsojaa määrittää se, onko hän maksanut lipuistaan vai ei. Poikkeuksen muodostavat tilausnäytökset sekä esiintymiset suljetuissa tilaisuuksissa, joista esiintyjälle on maksettu korvaus (esim. kouluvierailut). Näiden katsojat merkitään myydyiksi, vaikka katsoja ei henkilökohtaisesti olisi maksanut lipustaan. Avoimessa tilassa järjestettyjen esitysten, joihin yleisöllä on vapaa pääsy (esim. kadulla, kirjastossa jne.), katsojia ei koskaan lueta myydyiksi lipuiksi, vaikka esiintyjälle olisi maksettu korvaus. 

Tilastojen luotettavuus

Valtaosan tilastojen tietoaineistosta tuottaa toimiala itse. Toimijat vastaavat oman teatterinsa/ryhmänsä/organisaationsa tiedoista täyttämällä eri osa-alueiden tiedonkeruulomakkeet ja jälkikäteen tarkastamalla omat tietonsa. 

Tilastojen kattavuus

TINFO on tuottanut yhteensä noin 100 tilastoa. Lisäksi Tanssin tiedotuskeskus ja Sirkuksen tiedotuskeskus ovat keränneet omien taiteenalojensa katsoja-, esitys- ja taloustiedot ja laatineet niistä yhteenvedot. 

Tilastot pyrkivät kattamaan ammattimaisen esittävän taiteen (teatterin, tanssin ja sirkuksen) monimuotoisen kentän. 

Rahoituslain ulkopuolisella teatterikentällä toimivista noin 150 ammattimaisesta, rekisteröidystä yhteisöstä puolet on tilastoitu. Sen sijaan yhteisölähtöisen tilastoinnin piiriin eivät kuulu produktiokohtaiset työryhmät eivätkä freelancerit ja yksittäiset ammatinharjoittajat. Tässä tilastoinnin lähtökohdat eroavat useista muista aloista. Lisäksi puheteatterin alalla on kasvava joukko yksityisiä ohjelma-, esitys- ja palvelutuotantoa sekä tilatoimijoita toistaiseksi teatteritilastoinnin ulkopuolella. Performanssi- ja esitystaiteen tilastointi koko laajuudessaan ei toistaiseksi ole yrityksistä huolimatta edennyt.

Tietojen saatavuus

Tilastoista ilmestyy vuosittain painetun julkaisun rinnalla myös perusjulkaisu digitaalisessa muodossa. 

Tilastotietoja julkaistaan Teatterin tiedotuskeskuksen verkkosivuilla (www.tinfo.fi) pitkin vuotta aiheittain. Edellisvuoden tilastot julkaistaan kesäkuussa teattereiden kuluneen vuoden tilinpäätösten valmistuttua, kun taloustiedot teattereilta ovat saatavissa ja taloustilastot näin laadittavissa.

Teattereiden tilastotietoja täydentävät Ilona-esitystietokannan teoskohtaiset tekijä- ja katsojatiedot, jotka laaditaan teattereiden ilmoittamien ohjelmistotietojen pohjalta.

Teatterin tiedotuskeskuksen verkkosivuilla on teatteritilastojen pitkiä aikasarjoja avoimena datana. TINFOn avoimen datan käyttäjät voivat antaa palautetta tietoaineistoista, käydä keskustelua tietoaineistoista ja esittää toiveita uusien aineistojen julkaisemiseksi avoimena datana.

Tietojen vertailukelpoisuus

Teatteritilastoja on laadittu vuodesta 1942 lähtien ja laajemmassa muodossa vuodesta 1985 alkaen. Tilastot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia, koska tilastoitavat sisällöt ovat osittain vaihtuneet ja joitain osin tilastointikriteerejä on muutettu. Aikasarjojen laadintamahdollisuus vaihtelee kysymyksittäin. Suurimmasta osasta perustietoja aikasarjat ovat laadittavissa viimeistään vuodesta 1992 lähtien.
Teatterin, tanssin ja sirkuksen tilastotiedot ovat jokseenkin yhteismitallisia ja vertailukelpoisia: kenttien erityispiirteet piirtyvät tilastoista esiin vain osittain.

Tilastoinnin tietokatveita 

Tilastojen rajallisuus tulee ilmi tuotantorakenteiden ja esittämisen murroksessa, jossa taiteilijuus, tekijyys ja esittäjyys ovat saaneet uusia muotoja ja jossa työn tekemisen tavat ovat kirjavoituneet entisestään. Vos-teattereiden palkkatilastoinnista ei käy vierailijatehtävissä työskentelevien palkkaus, ei työn vaativuuden tai työkentän laajeneminen tai se, kuinka paljon työtä tehdään toimeksiantosopimuksilla. Rahoituslain ulkopuolisella kentällä tehtävän työn määrästä ja ansioista ei ole tietoa. 

Tietoaukkoja on siinä, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toimialalla toteutuvat. Suomessa työskentelee myös yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita. Tietoa ei ole siitä, miten he ovat esittävän taiteen kentälle integroituneet.

Esittävän taiteen tilastoista ei käy ilmi teatterin laadullinen vaikuttavuus: esitysten, toimijoiden erityishankkeiden ja esityslähtöisen merkitys yleisöillensä ja yhteisöissänsä. Ongelma ei ole tilastoissa sinänsä, vaan esitystoiminnan yksipuolisessa mittaamisessa ja arvioinnissa määrällisin mittarein. Laadulliset mittarit ovat puutteellisia, ja toimialalla tai taide- ja kulttuuripoliittisessa päätöksenteossa niitä hyödynnetään vain vähän.