08.06.2022
Tutkimus: Luoville aloille myönnettyjen koronatukien summa nousee liki puoleen miljardiin
Valtion luovien alojen toimijoille myöntämät koronatukisummat olivat tyypillisesti pienempiä kuin muiden alojen toimijoille myönnetyt summat, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tekemästä tutkimuksesta. Myös eri taiteenalat erosivat toisistaan tukisummien koon ja taiteenalalle kohdennetun koronatuen määrän suhteen. Kaikkiaan luovien alojen koronatukisumma nousee liki puoleen miljardiin euroon.
Cuporen tutkimuksessa tarkasteltiin valtion suoraan edunsaajille myöntämää koronarahoitusta, jonka tarkoituksena on ollut kompensoida koronapandemian aiheuttamia ongelmia. Vuosien 2020 ja 2021 osalta tutkimuksen tiedot perustuvat yli 100 000 opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiteen edistämiskeskuksen, ELY-keskusten, Business Finlandin ja Valtiokonttorin tekemään rahoituspäätökseen, joiden kokonaissumma ylitti kaksi miljardia euroa.
Tutkimuksessa koko potista tunnistettiin luovien alojen koronatuet, jotka luokiteltiin kymmenelle kulttuurin toimialalle siten, että ne kattavat eri taiteenalat, kulttuuriperinnön, ja myös mainonnan. Kun otetaan huomioon vuoden 2022 osittain vielä jakamaton koronarahoitus, luovien alojen tukisumma nousee arviolta liki puoleen miljardiin euroon.
Eniten tukea esittäville taiteille – ministeriö rahoitti pääosin tavanomaisia tahoja
Eri luovista aloista eniten tukea kohdennettiin esittäville taiteille. Kooltaan luoville aloille myönnetyt tuet ovat tyypillisesti alle puolet muille kuin kulttuurin aloille myönnetystä tuesta. Luovilla aloilla mainosalan ja muuten melko niukasti tuetun arkkitehtuurin mediaanimyöntösummat ovat suurimpia, kulttuuriperinnön, kirjallisuuden, kuvataiteiden ja esittävien taiteiden myönnöt pienimpiä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdensi koronatukea valtaosin aiemminkin rahoittamilleen tahoille. Edunsaajien joukossa on muun muassa kansallisia laitoksia ja vos-laitoksia. Koronapandemian kuluessa tukien kohdennuksia on moitittu vapaalla kentällä toimivien itsensätyöllistäjien ja freelancereiden jättämisestä rahoituskatveeseen. Analyysin perusteella kritiikki ei ole täysin perusteetonta, joskin kulttuurin ja luovien alojen tukilinjauksilla on myös reagoitu koronan yksilötasolla viemiin toimeentulomahdollisuuksiin.
Yhteisten luokittelujen puuttuminen haittaa tiedolla johtamista
Tutkimuksesta ilmeni, että luovat alat ymmärretään eri hallinnonaloilla eri tavoin.
”Luovien alojen tukia ei koordinoida eri hallinnonalojen tunnistaman yhteisen käsitteellisen pohjan perusteella, vaan tukien myöntäjätahoilla on omat käytänteensä ja käsityksensä siitä, miten, miksi, ja kenelle tukia jaetaan”, tutkimusryhmän vastaavana tutkijana toiminut erikoistutkija Sakarias Sokka sanoo.
”Yhteisten luokittelujen puuttuminen tekee tiedolla johtamisesta hankalaa. Luokittelujen rakentaminen olisikin ensimmäinen askel kohti kokonaisvaltaisemman käsityksen luomista luovien alojen toimijakentästä”, erikoistutkija Sokka jatkaa.
Tutkimus on osa Cuporen valtion rahoitusta taiteelle ja kulttuurille kartoittavaa hanketta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa taiteen ja kulttuurin rahoitustietoa läpinäkyvästi ja helposti saataville sekä samalla kehittää julkisen kulttuurirahoituksen pitkittäisseurantaa.
Julkaisu Luovien alojen koronatuet vuosina 2021 ja 2022. Kohdennukset ja kokonaiskuva on luettavissa PDF-muodossa Cuporen verkkosivuilla osoitteessa https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/luovien-alojen-koronatuet-vuosina-2020-ja-2021
Sokka, Sakarias, Oksanen-Särelä, Katja, Kurlin-Niiniaho, Ari, Lefever, Nathalie, Leppänen Aino & Jakonen, Olli (2022). Luovien alojen koronatuet vuosina 2021 ja 2022. Kohdennukset ja kokonaiskuva. Cuporen työpapereita 19. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Lisätiedot ja yhteydenotot:
Erikoistutkija Sakarias Sokka, sakarias.sokka@cupore.fi, p. 050 387 2728
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on kulttuuripolitiikan alan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio. Tutkimuskeskus tuottaa monipuolisesti taide- ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa tietoa sekä toimii tiedonvälittäjänä ja keskustelun avaajana. Cuporessa työskentelee vuosittain noin 20 henkilöä, joista suurin osa toimii tutkijoina. Tutkimuskeskus sijaitsee Helsingissä, ja sen toimintaa ylläpitää vuonna 2002 perustettu, yksityisoikeudellinen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.