15.08.2024
Työn tukemista, ei almuja
Ei ole tehokasta julkisten menojen sopeuttamista vähentää rahoitusta alalta, joka käyttää valtion budjetista vain 0,2 % ja joka menee lähes yksinomaan ihmisten työllistämiseen. Vuonna 2023 esittävän taiteen julkinen tuki tuotti takaisin 42 % omina tuloina, puhumattakaan siitä elinvoimasta, jota kulttuuri säteilee ympärilleen paikkakunnilla. Esitykset eivät saa pelkästään katsojia, vaan myös talouden liikkeelle.
30. toimintavuottaan työn merkeissä viettävä TINFO on tänään julkaissut 80. teatteritilastot – nykyisin näissä esittävän taiteen tilastoissa on mukana myös tanssi ja sirkus.
Ohjelmistotietojen keruun aloitti vuonna 1943 Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kanslisti, myöhemmin toimisto- ja talouspäällikkö, varanotaari Ilona Tainio. Tästä kolmen vuoden päästä liiton vuosikertomuksessa kerrotaan opetusministeriölle ja eduskunnan tietoon tehdystä teatterien taloudellisen tilanteen selvityksestä, samalla kun liiton toimisto kantoi huolta liian pienistä resursseistaan “riittävän tuloksellisesti hoitaa suuret tehtävänsä”.
Tainio kehitti aktiivisesti teatterialan tietopalveluja ja toimi liitossa lähes neljäkymmentä vuotta, viimeisiin päiviinsä asti. Kiitos Tainion ja hänen jälkeensä Keskusliitossa ja myöhemmin TINFOssa alan tietopalveluita ylläpitäneiden ja edelleen kehittäneiden työntekijöiden, meillä on muun muassa kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja alati päivittyvä Ilona-esitystietokanta, josta löytyy lähes 40 000 tuotannon teostiedot 1800-luvulta lähtien, maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen laajat teatteritilastot, sekä tämä käsissäsi oleva, teatterialan oma uutiskirje, joka on lähetetty tuhansille tilaajille, esittävän taiteen alan ammattilaisille, toimittajille, tutkijoille sekä teatterista ylipäänsä kiinnostuneille.
TINFO on vuosien varrella kehittynyt tietoa yhtäältä kerääväksi ja jalostavaksi, toisaalta sitä vapaaseen käyttöön jakavaksi yhteisöksi, taiteilijoiden sparraajaksi ja mentoriksi sekä välittäjäksi. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Tainion kaltaisia taiteeseen intohimoisesti suhtautuvia ns. toimistotyömyyriä.
Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Tainion kaltaisia taiteeseen intohimoisesti suhtautuvia ns. toimistotyömyyriä.
Ajat ovat nopeasti muuttuneet, ja meno on kylmäävää.
Tänä vuonna valtion noin 88 miljardin budjetista opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on noin kahdeksan miljardia euroa, jolla rahoitetaan koulutusta, tutkimusta, taidetta ja kulttuuria, liikuntaa sekä nuorisotyötä. Tästä taiteelle ja kulttuurille on ohjattu noin 556 miljoonaa euroa – noin 0,8 % valtion budjetista – josta esittäville taiteille noin 137 miljoonaa eli 0,2 % valtion budjetista, joka taas menee lähes yksinomaan ihmisten, kenttiemme rautaisten ammattilaisten työllistämiseen.
Jo keväällä taiteen ja kulttuurin rahoituksesta leikattiin hieman yli kahdeksan miljoonaa euroa. Vos-teattereiden henkilötyövuoden yksikköhinnan indeksiä pienennettiin, Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) avustuksesta lähti kertaheitolla historiallisen suuri määrä (-5 %), ja muun muassa alan järjestöjen yleisavustuksia leikattiin lähtien muutamasta prosentista 50 prosenttiin saakka.
Mutta ei tämä näytä tähän jäävän. Taiteen ja kulttuurin rahoitukseen kohdistuu näillä näkymin toimialan kokoon ja nykyiseen tukeen nähden valtavia lisäleikkauksia 2025–2026. Ensi vuoden leikkausten kohdennuksista päätetään syyskuun alun budjettiriihessä.
Viimeisen viikon aikana esittävän taiteen kenttä onkin ärähtänyt voimakkaasti. Näyttelijäliitto kirjoitti kannanotossaan (9.8.), että leikkaukset johtavat pahimmillaan “teattereiden konkursseihin” sekä muun muassa massiiviseen aivovuotoon.
Esittävän taiteen vapaat yhteisöt ry (ent. Teatterikeskus) kirjoitti omassa kannanotossaan (12.8.), että valtiovarainministeriön ehdotetut 40 miljoonan euron leikkaukset vuonna 2025 johtaisivat siihen että ”esittävän taiteen vapaa kenttä menettäisi n. 40 % vakiintuneista työnantajistaan, kentällä työskentelevistä n. 800 ammattilaista menettäisi työmahdollisuutensa ja yli satatuhatta katsojaa jäisi vaille taidekokemusta”.
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton Karoliina Huovila ilmaisi omassa blogissaan (14.8.) niin ikään huolensa leikkausten työttömyyttä lisäävästä vaikutuksesta työvoimaisella kentällä, tilanteessa, jossa työttömyysturvaa on merkittävästi kiristetty.
Esitykset eivät saa pelkästään katsojia, vaan myös talouden liikkeelle.
Kuten Esittävän taiteen tilastot 2023 -julkaisun Tulevaisuus-luvussa kirjoitan, ei ole tehokasta julkisten menojen sopeuttamista vähentää rahoitusta alalta, joka käyttää valtion budjetista vain 0,2 % ja joka menee lähes yksinomaan ihmisten työllistämiseen. Vuonna 2023 esittävän taiteen julkinen tuki tuotti takaisin 42 % omina tuloina. Lisäksi esimerkiksi pelkästään Savonlinnan oopperajuhlien taloudellinen vaikutus seudulle oli vuonna 2023 noin 20 miljoonaa euroa (Itä-Savo 17.10.2023) – ennen pandemiaa arviolta jopa 43 miljoonaa. Esitykset eivät saa pelkästään katsojia, vaan myös talouden liikkeelle.
Kulttuuriala on elinkeinoala muiden joukossa, joka työllistää enemmän suomalaisia kuin metsä-, kemian- tai sähkö- ja elektroniikkateollisuus, joten tukemalla toimialan työllisyyttä vahvistetaan Suomen taloutta. Siksi on irvokasta lukea, miten pääministeri Orpo puhui esimerkiksi 1,2 miljardin (2023) yritystuista tehtävien vähäisten leikkausten haitallisista vaikutuksista työllisyyttä kasvattavaan toimeen (HS 13.5.2024), kun asiantuntijoiden mukaan tukia olisi voinut leikata jopa 300–400 miljoonaa euroa (IL 28.4.2024).
Taide- ja kulttuurialan rahoittamisessa ei ole kyse almuista. Avustuksien kautta tuetaan alan toimijoiden mahdollisuuksia työllistää muita ammattilaisia ja näin luoda teoksia, tai tuotteita, jotka mahdollistavat tekijöilleen monipuolisen ansainnan ja ylläpitävät taidealan ekosysteemiä – mikä tarkoittaa ei sen vähäpätöisempää kuin meitä kaikkia ympäröivää kulttuuriamme. Kun Suomen eri kunnista hiljennetään kertaheitolla teatteri-, tanssi- ja sirkusesitykset, kun festivaalien ohjelmistot kuihtuvat, kirjailijat siirtyvät muille elinkeinoaloille ja nuoret eivät enää näe mitään mahdollisuuksia työllistyä taiteilijoina, on meillä aikamoinen savotta käynnistää kulttuuri- ja taidetuotanto myöhemmin uudestaan.
Kurjistamalla oman taidekenttämme haurasta elonkirjoa tuhotaan nopeammin kuin mitä sitä pystytään kasvattamaan.
Luvut ja prosentit eivät sinänsä saata kuulostaa suurelta, mutta meille – pienillä marginaaleilla toimivalle järjestölle – pudotus on murskaava.
Kuten maaliskuun puolivälissä kerroimme, opetus- ja kulttuuriministeriön TINFOlle myöntämään vuoden 2024 yleisavustukseen tehtiin 2,6 %:n leikkaus. Luvut ja prosentit eivät sinänsä saata kuulostaa suurelta, mutta meille – pienillä marginaaleilla toimivalle järjestölle – pudotus on murskaava. Vuoteen 2013 verrattuna, rahoitustamme on nyt leikattu 26 % eikä yleisavustus enää kata edes työtämme.
Olemme rahoituksen leikkausten takia menettämässä korvaamattoman ”tainiolaisen” toimistotyömyyrän, minkä takia joudumme karsimaan palvelujamme syksyn aikana. Alamme tuttu sähköinen ilmoitustaulu – TINFO-tiedote – ilmestyy tästä viikosta lähtien enää joka toinen viikko. Alkusyksyn aikana arvioimme jäljellä olevia resurssejamme suhteessa muihin palveluihimme ja ilmoitamme niiden jatkosta myöhemmin.
Linnea Stara
Johtaja
Teatterin tiedotuskeskus TINFO