20.08.2018

Hyde blogi Kannaksella

Umpihangesta: Sattumille sijaa

Miltä tuntuu näytellä kielellä, jota ei osaa eikä ymmärrä? Jos Todellisen Taiteen Yhdistyksen (OBERIU) perustajajäseniin kuulunut Aleksandr Vvedenski (1904–1941) olisi vielä vastaamassa, saattaisimme kuulla luennon siitä miten juuri tällaiset tavanomaisuudesta poikkeavat epäsopivuudet saavat aikaan yllätyksellisiä törmäyksiä, joista voi syntyä taiteen tarvitsemia kipinöitä. Tampereen yliopiston Nätyn lehtori Tiina Syrjä on havainnut väitöskirjassaan, että kun näyttelijä ei ymmärrä puhumiensa sanojen merkityksiä, fyysisen ilmaisun taso korostuu ja puhetekniikka vahvistuu. Lisäksi tilanne synnyttää tilaa, jossa on sijaa sattumille.

Nätyn 12 näyttelijäopiskelijaa harjoittelee puolentoista viikon ajan Vvedenskin ”Joitakin keskusteluja” -teosta oppaanaan pietarilainen teatteriohjaaja Boris Pavlovitsh. Hän tuntee Vvedenskin tuotannon erittäin hyvin, mutta huomauttelee tuon tuosta, että saattoihan Vvedenski tarkoittaa teksteillään ja ajatuksillaan ihan jotain muutakin. Myös näyttelijät ovat alkaneet löytää Vvedenskinsä. Joillekin se on pihapiirin vanha arvokkaasti tepasteleva harakka. Joku kertoo kuulleensa yöllä kummaa matalaa puhetta. Iltanuotion varjoissakin Vvedenski on vilahdellut.

Olemme Venäjän Karjalan Metsäkylässä, jonka venäjänkielisen nimen voisi suomentaa Nuorisolaksi. Asumme Venäjän Teatteriliiton lomakeskuksessa eläköityneiden teatteritaiteilijoiden kanssa. Teatterileirimme päättyy elokuun 23. päivänä kahteen julkiseen esitykseen Dostojevski-museon teatterissa Pietarissa. Neljännen harjoituspäivän iltana ohjaaja pudottaa uutispommin: tätä teosta ei ole koskaan aiemmin esitetty kokonaisena venäläisteatterissa! Tieto luo lisäjännitettä.

Miltä Vvedenskin runollinen teksti ja suomalaisten venäjän kieli kuulostaa paikallisten katsojien korvissa? Toivottavasti asiasta käydään joitakin keskusteluja. Siihen asti antakaamme otteen OBERIUn manifestistä (1928) johdattaa meitä eteenpäin:

”Kun tulette luoksemme, unohtakaa kaikki, mitä olette tottuneet näkemään teatterissa. Moni asia saattaa teistä vaikuttaa järjettömältä. Me käymme dramaturgisen juonen kimppuun. Aluksi se kehittyy normaalisti, sitten sen yhtäkkiä keskeyttävät aivan ulkopuoliset, selvästi järjettömät hetket. Olette kummissanne. Te tahdotte löytää totunnaisen loogisen säännönmukaisuuden, jollaisen uskotte näkevänne elämässä. Mutta tässä sitä ei olekaan! Miksei? Juuri siksi, että elämästä näyttämölle siirrettyinä asia ja ilmiö menettävät ”elämällisen” säännönmukaisuutensa, jonka tilalle astuu toinen, teatraalinen. Emme aio selitellä tätä.” (suomennos: Mika Rassi)

 

Jukka Hyde Hytti

Kirjoittaja on teatterituottaja vuodesta 1992 ja Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) kansainvälisten asioiden päällikkö. Umpihangesta-sarja on kuin kirjoittajansa, avarakatseinen ja maailmasta utelias. 

 

Kuva: Hyde Hytti

Lue muut TINFO-blogissa julkaistut kirjoitukset