Viiden vuoden 2019-2023 katsojat jpg

Vaiherikkaiden vuosien tilastovertailu 
TINFO julkaisee viiden vuoden 2019–2023 tilastovertailun, jossa näkyy Covid-19 -pandemian vaikutus 138–143 esittävän taiteen toimijan esityskertoihin ja katsojamääriin. Vos-toimijat näyttävät palautuneen koronavuosista rahoituslain ulkopuolisia paremmin. Niiden katsojamäärät ovat uusimmassa, vuoden 2023 tilastossa prosentuaalisesti (90 %) huomattavasti vähemmän jäljessä vuotta 2019 kuin ne, jotka eivät ole valtionosuusjärjestelmän piirissä (65 %). 
 
Miten esitystoimijat ovat selvinneet pandemian pakkokuopasta? Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) tilastoimien 1 138–143 2 toimijan katsojamäärät ja esityskertojen määrät on nyt asetettu viideltä vuodelta 2019–2023 rinnakkain. Onko katsojia saman verran nyt kuin ennen Covid-19:ää? Kuinka paljon teatteria, tanssia, sirkusta, esitystaidetta ja oopperaa oli tarjolla yleisölle ennen koronaa, entä sen jälkeen? Mitä esittämisvilkkaudelle on tapahtunut näiden vaiheikkaiden vuosien aikana, jolloin laajalle levinnyt tautiepidemia ei ole ollut ainut maailman kriisi? 
 
Nyt tarkastelussa on joukko toimijoita, joista osa saa valtionosuutta 3 ja osa toimii valtion ja/tai kunnan toiminta-avustuksella tai kokonaan ilman julkista tukea, korkeintaan tekijöiden henkilökohtaisen apurahojen turvin. Lipunmyynnistä tulee viidennes toimijoiden rahoista, joten mahdollisuus esittää yleisölle on paitsi näiden tahojen olennainen toiminta-ajatus, myös elinehto. Koronasulkujen aikana pelättiin, ettei yleisösuhteen katkeaminen jäisi väliaikaiseksi. Tilastot osoittavat, että katsojien suhde taidemuotojen kanssa on kyllin tiivis, esityksiin tullaan, kun taas voidaan. Silti vuoden 2023 tilastoluvut ovat jäljessä vuotta 2019: katsojia on 397 232 vähemmän (3 041 078 / 2 643 846) ja esityskertoja 1 367 pienempi määrä (17 780 / 16 413).  
 
Vos-toimijat näyttävät palautuneen rahoituslain ulkopuolisia paremmin. Niiden katsojamäärät ovat vuoden 2023 tilastoissa prosentuaalisesti (90 %) huomattavasti vähemmän jäljessä vuotta 2019 kuin ne, jotka eivät ole valtionosuusjärjestelmän piirissä (65 %). Vosseilta “puuttuu” katsojia noin 270 000, muilta tilastoiduilta toimijoilta 160 000. Tätä tietysti selittää se, että rahoituslain ulkopuolisten teatteri- ja esitystaidetoimijoiden esityskertojen määrä on kauempana (80 %) koronaa edeltävän ajan tasosta kuin vos-toimijoilla, joiden näytäntökalenteri on 97 prosenttisesti elpynyt. Vossit lähestyvät pandemia-aikaa edeltänyttä esitystiheyttä (2023: 12 562; 2019: 12 981). 
 
Huomionarvoista on se, että koronavuosista “pahin” oli osin eri vuosi vosseilla kuin rahoituslain ulkopuolisilla. Katsojamäärissä pohja oli 2020, jolloin maaliskuussa tautiaalto alkoi vyöryä myös Suomeen. Kuitenkaan esityskerrat eivät suinkaan olleet harvimmillaan ensimmäisenä koronavuonna, vaan vos-toimijoilla oli vielä esityksiä 7 210, kun seuraavana vuonna 2021, vain 6 850. Sen sijaan rahoituslain ulkopuoliset teatterit ja esitystaiteen toimijat esittivät vuonna 2021 selkeästi (50 % eli 3 126 -> 4 698) edellisvuotta enemmän.  
 
Mikä tähän rahoituslain ulkopuolisten teatteri- ja esitystaidetoimijoiden esityskertojen määrän pomppaukseen kesken syvimmän pandemian on selityksenä? On mahdollista, että erilaisille organisaatioille jaossa olleet, menetyksiä paikkaamaan tarkoitetut koronatuet 4 vaikuttivat. Myös vos-toimijat hakivat ja saivat näitä opetus- ja kulttuuriministeriön poikkeustukia, mutta niissä tällä hätäavulla paikattiin juoksevia palkka- ja tilakustannusten tekemiä rahareikiä. Kun taas, usein pienillä, monesti tilattomilla ja ilman vakituista henkilökuntaa toimivilla rahoituslain ulkopuolisilla korona-avustukset ovat voineet vaikuttaa suoraan siihen, että pystyttiin esittämään.  
 
Ylipäätään Covid-19:n kurittaessa ihmisiä, nimenomaan isojen teatteritalojen ei ollut kannattavaa pitää oviaan auki hyvin rajoitetunkokoiselle yleisölle, silloinkaan kun poikkeuslaki ei kokonaan sulkenut kaikkea toimintaa. Pienempien toimijoiden katsomot ovat monesti lähtökohtaisesti rajatummat, joten niiden esitystoiminta saattoi pyöriä normaalimmin, jopa koronavuonna 2021.    
 
Viiden vuoden vertailumme alkupää on vuosi 2019, joka katsoja- ja esityskertatilastojen luvuiltaan samaa tasoa 5 kuin sitä edeltävinä vuosina ja sikäli pätevä vuosi rinnastamiseen uusimman tilaston eli 2023 kanssa.  
 
TINFO / Sari Havukainen 5.6.2024 
 
 
1Esittävien taiteiden tilastojen tuottajan ja laatijan, Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) ohella myös Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus kerää tilastolukuja omilta rahoituslain ulkopuoliselta toimijakentiltään. Tähän viiden vuoden tilastovertailuun käytössä on ollut data vain toimijoilta, joilta TINFO pyytää luvut. 
 
2Tilastoihin saadaan rahoituslain ulkopuolisilta toimijoilta niiden toiminnan lukuja vaihtelevasti. Tästä johtuu, että toimijoiden yhteislukumäärä hieman vaihtelee vuosittain. 
 
3Valtionosuuden (vos) piiriin hyväksyttiin vuoden 2022 alusta 12 uutta toimijaa, joista osa (seitsemän) oli aiemmin mukana näissä tilastoissa rahoituslain ulkopuolisena.  
 
4Korona-avustuksista on koontitaulukko Esittävän taiteen tilastot 2021 -kirjan sivulla 35. https://www.tinfo.fi//documents/ett_2021_web.pdf  
 
5Vuosi 2019 vertailussa kahteen sitä edeltäneeseen tilastovuoteen. Katsojaluvut ja esityskerrat, 2019: 3 097 476 ja 18 098; 2018: 3 116 354 ja 18 643; 2017: 3 049 836 ja 18 108. 
 

 
 
 
Esittävän taiteen tilastot – teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2023 ilmestyy sähköisenä tiedostona ja kirjana elokuun puolivälissä. 
 
Tutustu esittävän taiteen tilastointiin ja selaa tilastokirjastoa verkkosivustollamme

Sinua voisi kiinnostaa

Tilastot Korona Uutiset