05.11.2020
Valoisia huomioita
Taidealalle kuuluu oma vähintään kaksi prosenttiaan, kun EU-elpymisrahojen suuntaamisesta päätetään. Nukketeatteri-ilmiö ruumiillistuu TIP-Festissä. Turussa nähdään, kuinka valo siirtää yleisöä. Linnea Staran Huomioita tällä viikolla.
TINFO tällä viikolla
Tilastot syyniin
Olemme saaneet kaikilta vos-teattereilta kevään 2020 esitys- ja katsojatiedot sekä esityskauden 2019–2020 ohjelmistotiedot! Kiitos niistä. Nyt alkaa taulukoiden ja kuvien laatiminen ja lukujen analysoiminen. Onneksi TINFOssa on Piia Volmari, Excel-taulukoihin ja kaikkeen dataan intohimoisesti suhtautuva tilastonlaatija.
Emme panttaa kaikkia tilastoja ensi kesäkuuhun asti, jolloin TINFO julkaisee Esittävän taiteen tilastot - Teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2020 painettuna kirjana ja digitaalisena julkaisuna. Tulemme jakamaan kevään esitys- ja katsojalukuja jo marraskuussa ja ohjelmistotietoja joulukuussa. Esittävän taiteen tilastot vahvistavat toimialan tietoperustaa, ja etenkin näinä epävarmoina aikoina pyrimme siihen, että TINFOn tilastot antaisivat tietoa käyttöön mahdollisimman pian, luotettavuudesta tinkimättä.
Taidepolitiikkaa!
Kaksi prosenttia kulttuurille ja taiteelle
EU:n 750 miljardin elpymisrahoituksesta käydään kädenvääntöä. Suomelle myönnetään arviolta 2,3 miljardin euron tuki, ja sen lisäksi 0,7 miljardin verran lisärahoitusta muihin EU-ohjelmiin. Mitä tällä elpymisrahoituksella tehdään? Suomessa hallitus valmistelee kestävän kasvun ohjelmaa, jonka painopisteet ovat 1) koulutuksessa ja tutkimuksessa, 2) “vihreässä siirtymässä”, 3) kansainvälisessä kilpailukyvyssä, 4) kestävässä infrastruktuurissa ja digitalisaation vahvistamisessa, 5) työmarkkinoiden toiminnassa, ja 6) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistamisessa.
Ohjelman alustavaa suunnitelmaa valmistellaan nyt loppuvuodesta, ja ensi vuoden alussa Euroopan komissiolle toimitetaan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma. Mihin kestävän kasvun painopisteisiin kulttuuri ja taide sisältyvät?
Vaikka pandemialla on ollut tuhoisa vaikutus kulttuuri- ja taidealoille, kulttuuria ei viime kesän neuvotteluissa käsitelty lainkaan osana elpymisrahoituskeskusteluja, myöskään EU:n tasolla. Tästä syystä EU:n jäsenmaita – jotka parhaillaan kirjoittavat elpymissuunnitelmiaan – kehotetaan sisällyttämään niihin myös kulttuuri. Euroopan parlamentti on antanut tukensa sille, että ainakin 2 % maiden elpymisrahoituksesta tulisi korvamerkitä kulttuurille. Ranska on ensimmäisenä maana jo kirjoittanut oman ohjelmansa kulttuurille ja varaa kulttuurille 2 miljardia euroa sadasta.
Kansainvälinen esittävien taiteiden verkosto IETM jakaa nyt lukuisten järjestöjen allekirjoittamaa avointa kirjettä kansallisille hallituksille. Kirjeessä kehotetaan hallituksia huomioimaan kulttuurisektori suunnitelmiensa ytimessä. 4,2 % EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta tulee kulttuurisektorilta (Suomessa luku oli 3,3 % vuonna 2018), joka työllistää yhteensä 7,4 miljoonaa ihmistä. Luovan talouden kannattajien luulisi sijoittavan tälle kasvualalle elpymisvaroja. Vielä ehtii.
Viikon nosto
Nukketeatteria Turussa
Lähden tänään torstaina Turkuun todistamaan omilla silmilläni turkulaista nukketeatteri-ilmiötä (kirjoitin tästä englanninkieliseen uutiskirjeeseemme). Turkulainen nukketeatterifestivaali TIP-Fest käynnistyi keskiviikkona. Luvassa on muun muassa niin Ishmael Falken ja kumppaneiden kovin odotetun Väistämättömän ja Maiju Tainion ja co:n Holló Erzébet ensi-illat. Torstaina ja perjantaina on mahdollista myös seurata Chaliwaté & Focus ryhmien Dimanche-esityksen tallennetta, joka jo pelkän trailerinsa perusteella näyttää uskomattoman hienolta.
Toinen ääni
Jarkko Forsman, valosuunnittelija
TIP-Festin teema on tänä vuonna valo, ja valaistuksesta puhutaan myös torstain Light the Puppet -seminaarissa. Seminaarissa esittelee työtään muun muassa valosuunnittelija Jarkko Forsman. Forsman on toiminut nukkeatterikentällä pitkään, niin TEHDAS Teatterin kuin myös Grus Grus Teatterin valosuunnittelijana. Torstaina saa ensi-iltansa Grus Grus Teatterin Väistämätön - Oundviklig -esitys, jonka valosuunnittelusta vastaa Forsman. Tavoitin Forsmanin kesken festivaalijärjestelyjen ja kysyin häneltä, missä valossa hänen viikkonsa on alkanut.
Jarkko Forsman: Täällä on ensi-iltaviikko meneillään, joten on miljoona asiaa, jotka täytyy vielä muistaa tehdä. Olen myös TIP-Festin tekninen tuottaja – oman ensi-illan ja seminaaripuheenvuoron lisäksi. Seminaarin aiheena on valosuunnittelun mahdollisuudet nukketeatterissa. Itse tulen puhumaan nukketeatterin valaistuksen perusasioista, mitä se on verrattuna ihmisteatteriin, jossa ihminen on fokuksessa. Eli miten valosuunnittelu poikkeaa elävän henkilön valaisemisesta, kun on kyse nukesta, tai esineestä. Valosuunnittelussa on kyse katseen suuntaamisesta. Nukketeatterissa näyttämöllä on nukke tai esine, jota ihminen liikuttaa. Näin ollen fokus saattaa siirtyä nukesta nukettajaan. Valosuunnittelun kannalta onkin tärkeää määritellä, kumpi kulloinkin on valon fokuksessa vai molemmat.
Väistämätön, joka saa ensi-iltansa torstaina, on ollut valosuunnittelijalle mielenkiintoinen projekti, sillä me olemme tehneet esityksen Forum Marinumissa sijaitsevaan yli 1000 neliön tilaan. Valollisesti on kiva, kun on paljon tilaa, toisaalta rajaamme sitä vahvasti eri aikakausien mukaan. Esityksessä kuljemme 1920-luvusta kymmenen vuoden jaksoissa eteenpäin aina 2010-luvulle asti. Siirrämme yleisöä tilassa esityksen aikana, joten valosuunnittelulla on ollut funktionaalinen haaste: mitä yleisölle näytetään ja miten? Yleisölle tulisi myös valojen kautta näyttää, milloin heidän tulisi liikkua, ja mihin. Näin ollen valo siirtää yleisöä. Heitä ei opasteta, vaan valon kautta syntyy liike,ja huomion tarkentaminen. Ja sen myötä rytmi.
Olen tehnyt Grus Grus Teatterin kanssa useamman produktion jo, joten meillä on ollut hyvä keskustelukulttuuri, kaikki osallistuvat taiteelliseen suunnitteluun ja työhön alusta asti. Ohjaaja Ishmael Falkella oli idea ja konsepti, mutta olemme yhdessä viime vuodesta lähtien lähteneet kokeilemaan eri mahdollisuuksia. Perehdyin tämän prosessin myötä syvemmin valonlähteiden historiaan ja siihen minkä tyylistä valoa sadan vuoden aikana on ollut. Tässä esityksessä valolla on käytännönläheinen funktio, mutta rivien välissä on viitteitä eri valolähteistä ja tyylisuunnista. Suurimmat kehitykset valonlähteiden ja valotekniikan saralta on kuitenkin 2000-luvun alusta.
Nykyään valo voi olla itsessään esittävä, sillä on oma esittävä luonne, ja sen ympärille voidaan rakentaa esitys. Valonhan on perinteisesti mielletty palvelevan teosta, mutta kokeilevamman valosuunnittelun kautta voidaan liikkua funktionaalisesta valosta poispäin ja rakentaa valolle oma kaarensa, ja koko esitys voi näin rakentua valosta.