Esittävän taiteen tilastot -- teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2019.

11.06.2020

Valtavirta ja kirittäjänsä

Esittävän taiteen tilastot – teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2019 -julkaisu kertoo menestyvästä lajista, jonka moninaisuus pitää sen hengissä ja lähellä ihmisten sydäntä.

Teatteri on voimavara ja aineetonta pääomaa, joka lisää ihmisten hyvinvointia. Elävän esityksen kaipuu tulee esiin poikkeustilanteissa, kuten tänä keväänä. Teatterin tiedotuskeskuksen tuottama ja toimittama julkaisu Esittävän taiteen tilastot – teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2019 läpivalaisee alan toimintavuoden talouden, ohjelmistojen, esityskertojen, katsojamäärien ja henkilöstön näkökulmasta.

Esittävät taiteet, teatteri, tanssi ja sirkus keräsivät tilastovuonna 2019 yhteensä neljän miljoonan yleisön. Vos-teattereissa (draama) ja Suomen Kansallisteatterissa, rahoituslain ulkopuolisissa teattereissa sekä ammatillisissa kesäteattereissa katsojia oli 2,9 miljoonaa.

Valtavirta tarvitsee kirittäjänsä

Ohjelmistotilastoissa kaudella 2018/2019 kotimainen ohjelmisto sai lähes puolitoistamiljoonaisen yleisön (1 388 938 myytyä lippua). Kotimaisen ohjelmiston osuus kaikista myydyistä lipuista oli 53 % vos-teattereilla ja Suomen Kansallisteatterilla, rahoituslain ulkopuolisilla teattereilla 88 %.

Kauteen mahtui useita merkittäviä kotimaisia nykynäytelmän kantaesityksiä:

Aina Bergrothin ja Henna Piirron Tahto, Juha Hurmeen The Making of Lea, Juha Jokelan Esitystalous 3, Heini Junkkaalan ja Elina Snickerin Homoäiti, Sami Keski-Vähälän ja Esa Leskisen Yhdestoista hetki, Elli Salon ja Riko Saatsin Hirvimetsä, Milja Sarkolan Harriet tai esimerkiksi Saara Turusen Medusan huone.

Ulkomaisen ohjelmiston osuus on kasvanut edellisvuodesta ja angloamerikkalaisia teoksia oli teattereiden ohjelmistoissa entistä enemmän: 33 % kaikista myydyistä lipuista ostettiin angloamerikkalaisiin teoksiin. Repertuaariteattereiden ohjelmistotarjonnassa musiikkiteatterilla on perinteiseen tapaan vankka asema. Ohjelmistosuosikkien kärki koostuikin ulkomaisista menestysmusikaaleista, kuten Kinky Boots (Fierstein – Lauper) tai Chess (Rice – Andersson – Ulvaeus). Ulkomaisen ohjelmiston monimuotoisuus on vähentynyt.

Alan ekosysteemissä on tapahtunut kuitenkin liikehdintää. Valtavirran repertuaariteatterit ovat saaneet rahoituslain ulkopuolisista toimijoista itselleen kirittäjiä. Rahoituslain ulkopuolisella kentällä kukoistaa moninaisten esitysmuotojen kirjo: esitystaidetta, uutta nukketeatteria, klovneriaa, äänitaidetta, tuliteatteria, esineteatteria. Turussa on erityinen monimuotoisen teatterin keskittymä, esimerkiksi Grus Grusin, Tehdas Teatterin, Teatteri Kolmannen tilan ja Aura of Puppetsin kaltaisia toimijoita.

Rahoituslain ulkopuoliset toimijat työskentelivät erilaisilla taiteellis-tuotannollisilla alustoilla. Ne ovat luoneet uusia toimintamalleja ja monipuolistaneet esitystarjontaa laajentaen esityskäsityksiä ja yhdessä olemisen tapoja. Kirittäjien kentällä – usein eri taidemuotojen rajapinnoilla tuotettiin ajankohtaisia ilmiöitä kommentoivia tai piilossa olevaa esiin nostaneita teoksia, aiheinaan esimerkiksi pakolaisuus, sukupuolten ja seksuaalisten suuntautumisten moninaisuus, miesten kosketushistoria, ihmislajin menneisyys ja tulevaisuus.

Muodoltaan teokset vaihtelivat installaatioista yhden katsojan teoksiin tai yhteisötaiteesta myös aikuisille suunnattuihin nykynukketeatteriesityksiin, kokeelliseen lastenteatteriin, uuteen musiikkiteatteriin, klovneriaan ja klassikkojen päällekirjoituksiin – toki tehtiin myös perinteisempää draamalähtöistä teatteria. Esityksiä on tehty yhteistyössä eri yhteisöjen kanssa, viety esityksiä hoivalaitoksiin, vankiloihin.

Voimakkaasti volyymiaan kasvattaneet yhteistuotannot ja yleisötyö ovat laajentaneet teattereiden yleisöpohjaa.
 

Yhdessä vaikuttavampaa

Repertuaariteattereiden ohjelmistot ovat moninaistuneet yhteistuotannoissa rahoituslain ulkopuolisen kentän kanssa – nykysirkuksen, nykytanssin, esitystaiteen kohdatessa draamateatterin. Nykymuotoja on tehty saavutettavammiksi erilaisille yleisöille ja eri puolilla Suomea. Teatterit tekivät huomattavasti enemmän yhteistuotantoja, niihin teoksiin myytyjen lippujen osuus oli lähes 5 %, 145 684 kappaletta.

Yhteistuotannot rikastuttivat ohjelmistotarjontaa, tuovat uusia esitysmuotoja ja terveellistä ristiinpölytystä kuten esimerkiksi Red Nose Companyn Don Quijote, jonka tuotantotahoina oli Kuopion, Lahden ja Turun kaupunginteatterit ja Tampereen Työväen Teatteri sekä Teatteri Quo Vadis. Miehen kylkiluu ponnistivat puolestaan yhdessä seitsemän teatteria: Vapaa Teatteri, Riihimäen ja Kouvolan Teatterit, Teatteri Eurooppa Neljä, Kotkan kaupunginteatteri ja Tanssiteatteri Minimi. Thalia-palkittu esitys Marat/Sade syntyi Klockriketeaterin, Sirius Teaternin ja Teater Mestolan yhteistyönä. Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä nähty Sapiens toteutui yhdessä Zodiakin ja W A U H A U Sin kanssa.

Turussa kaupunginteatteri on kunnostautunut tiiviissä yhteistyössä kaupungin nykynukketeatteritoimijoiden kanssa. Tilastokaudella syntyi myös The Lion yhdessä Circo Aereon, Tampereen Työväen Teatterin ja Suomen Kansallisteatterin sekä lastenesitys Molli ja kumma Kurnuttavan sammakon kanssa. Kajaanin kaupunginteatterin vuosien mittainen yhteistoiminta paikallisen Vaara-kollektiivin kanssa tuottaa esityksiä, kuten Tänään koulun jälkeen, Miehen kosketus ja Vieraat. Jalostamo puolestaan teki Narrien laiva -yhteistuotannon tallinnalaisen ja kansainvälisen NO99:n kanssa ja Klockriketeatern Aniaran yhdysvaltalaisen The Crossing -kuoron kanssa.

Tervetuloa teatteriin

Yleisötyö löytää myös vuosi vuodelta uusia muotoja ja siten tavoittaa uutta yleisöä. Teattereiden taidelähtöinen muu toiminta ja yleisötyö ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti rahoituslain ulkopuolisella kentällä. Yleisötyöhön osallistui 462 351 henkilöä, mikä on yli 20 % enemmän kuin vuonna 2018. Esittävän taiteen kokijoista 15 % muodostui yleisötyön osallistujista.

Yleisötyön muotoja voivat olla erilaiset työpajat ja kurssit, tekijätapaamiset, avoimien harjoitusten seuraaminen, opastetut kierrokset teatterissa tai kouluihin tehdyt vierailut. Yleisötyön ansiosta moni pääsee tutustumaan teatteriin kenties ensimmäistä kertaa tai aktiivinen lajin seuraaja syventämään suhdettaan siihen. Tarjoamalla mitä moninaisempia yleisötyön tapahtumia teatterit kutsuvat ylittämään mahdolliset kynnykset saapua esityksiin.

Siitä puhe mistä tilasto

Tilastot kertovat siitä mitä tilastoidaan. Tilastoituna on 142 teatteria, 7 oopperaa, 67 tanssiryhmää ja yksittäisiä koreografeja, 43 sirkusryhmää, mikä kattaa alan kentän toiminnasta suuren osan.   

Tilastot eivät kerro kaikkea: esimerkiksi millä tavoin alalla on sitouduttu työvoiman moninaisuuden edistämiseen ja kuinka paljon rakenne työllistää eritaustaisia, eri kieltä puhuvia tai vammaisia ihmisiä. Tiedonkatveista huolimatta tilastojen data on ensiarvoisen tärkeätä, kun kulttuuripoliittisia päätöksiä taustoitetaan.

TINFO on tuottanut Esittävän taiteen tilastot – teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2019 –julkaisun yhdessä Tanssin tiedotuskeskuksen ja Sirkuksen tiedotuskeskuksen kanssa.

 

Esittävän taiteen tilastot – teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2019 löytyy tilastosivuilta.

 

Tiedustelut:
TINFO / johtaja Hanna Helavuori, 044 363 1722, hanna.helavuori (a) tinfo.fi
 


Esittävän taiteen tilastot sisältävät seuraavat osiot:

Vos-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera

·      Taloustilastot

·      Henkilöstötilastot

·      Palkkatilastot (Vos-teatterit, Suomen Kansallisteatteri)

·      Esityskerta- ja katsojatilastot

·      Ohjelmistotilastot 2018/2019

Rahoituslain ulkopuoliset teatterit

·      Esityskerta- ja katsojatilastot

·      Taloustilastot

·      Ohjelmistotilastot 2018/2019

Tanssiryhmät ja tuotantokeskukset

·      Esityskerta- ja katsojatilastot

·      Taloustilastot

·      Kantaesityslistat

Sirkusryhmät

·      Esityskerta- ja katsojatilastot

·      Taloustilastot

·      Ohjelmistolistat
 

Sinua voisi kiinnostaa

Tilastot Uutiset