12.06.2026
Vapaan kentän päivä 2026: Yhdessä kohti kestävämpää esittävän taiteen ekosysteemiä
Torstaina 4.6.2026 Cirkon tiloihin Suvilahteen kokoontui iso joukko esittävän taiteen vapaan kentän toimijoita, tukijoita ja VOS-kentän edustajia keskustelemaan alan ekosysteemistä ja sen rakenteista. Toista kertaa järjestetty Vapaan kentän päivä toi yhteen toimijoita pohtimaan, miten esittävien taiteiden kenttää ylläpidetään ja kehitetään niin, että se pystyy tarjoamaan merkityksellisiä sisältöjä myös muuttuvalle yleisöpohjalle tulevaisuudessa.
Tällä kertaa kutsu oli kohdistettu erityisesti Taide- ja kulttuuriviraston yleisavustusta saaville esittävän taiteen vapaan kentän ryhmille, keskeisille sidosryhmille sekä rahoittajille. Päivän fasilitaattorina toimi Satu Silvanto.
Aamupäivän alustukset pohjana keskusteluille
Aamupäivän puheenvuorot loivat vahvan pohjan päivän keskusteluille. Eeva Bergroth ja Jarkko Lehmus kertasivat vuoden 2025 Vapaan kentän päivän keskeiset huomiot, jolloin keskustelu pääsi luonnollisesti jatkumaan edellisvuoden teemoista. Kuvin Henri Terho tarjosi tärkeän rahoittajan näkökulman alan tilanteeseen. Lisäksi Oskar Korkman ja Saara Rautavuoma pitivät ajatuksia herättävät puheenvuorot esittävän taiteen nykytilasta ja ekosysteemistä.
Oskar Korkmanin selvitys ruotsinkielisen teatterikentän ekosysteemistä
Oskar Korkman on yhdessä Birgitta Englinin ja Maria Säkön kanssa kirjoittanut Magma-ajatuspajan raportin Scenkonstens ekosystem. Möjligheter för teater på svenska i Finland, joka julkistettiin maaliskuussa 2026 Kiasmassa. Raportti tarkastelee suomenruotsalaista teatterikenttää kokonaisuutena.
Selvityksen mukaan ruotsinkielisellä teatterikentällä on korkeaa taiteellista osaamista ja vahva institutionaalinen infrastruktuuri, mutta kokonaisuutta leimaa selvä jähmeys – resurssit, ideat, osaaminen ja yleisösuhteet eivät liiku järjestelmän sisällä. Kehittämistoimia tehdään usein hankekohtaisesti, mutta yhteinen suunta ja pitkäjänteinen uudistuminen jäävät puuttumaan – kenttää ylläpidetään enemmän kuin kehitetään.
Raportissa tunnistetaan yhdeksän mahdollisuutta, joissa kohdennetuilla toimilla voidaan saada aikaan suuri vaikutus – avoimemmista tiloista ja selkeämmistä institutionaalisista rooleista toimiviin skaalautumismekanismeihin, vahvempiin osaamisvirtoihin, syvempään yleisörelevanssiin ja pitkäjänteistä vaikuttavuutta tukeviin rahoitusmalleihin. Näiden pohjalta esitetään viisi suositusta, joiden tavoitteena on käynnistää muutos sisäisestä kilpailusta yhteiseen vastuuseen ja yksittäisistä toimista pitkäjänteiseen elinvoimaisuuteen.
Vaikka selvitys keskittyy ruotsinkieliseen teatterikenttään, sen ekosysteemiajattelu – siirtymä siiloutuneesta, projektikohtaisesta toiminnasta kohti yhteistä vastuuta ja pitkäjänteistä elinvoimaisuutta – kytkeytyi luonnollisesti Vapaan kentän päivän teemoihin.
Saara Rautavuoman ekosysteemikaavio
Saara Rautavuoman puheenvuoron pohjana toiminut kaavio havainnollisti esittävän taiteen kenttää metsän ekosysteeminä. Kuvassa taide kasvaa puina ja taimina, joiden juuret ammentavat ravinteita maaperästä (asiantuntijat, sääntelijät, möyhentäjät/kuohkeuttajat, tiedontuottajat, välittäjät) ja koko järjestelmää kannattelee perustana julkinen rahoitus. Puiden ja taimien yllä kuvataan eri toimijaroolit – mm. skaalaajat, paikalliset, verkottajat, kehittäjät, kokeilijat, erikoistuneet, moniosaajat, ristiinpölyttäjät ja orkestroijat – jotka kaikki tarvitaan, jotta ekosysteemi pysyy elinvoimaisena ja monimuotoisena.
Auringosta (legitimiteetti, taiteen tarve – tekijät ja kokijat) tulvii valoa ja sateena toiminnan tuotot (esim. lipputulot) ja yksityinen rahoitus, jotka molemmat ravitsevat kasvua. Kaavion oikeassa reunassa muistutetaan, että taide(kenttä) on osa muuttuvaa yhteiskuntaa – siihen vaikuttavat esimerkiksi digitalisaatio, geopolitiikka, demografia, aluepolitiikka, yhdenvertaisuus ja julkinen talous.
Kaavio toimi visuaalisena yhteenvetona siitä, miten moninainen ja keskinäisriippuvainen esittävän taiteen kenttä on – ja kuinka jokainen rooli, "lajisuhde" mukaan lukien rahoitus, tieto ja yhteistyö, on tarpeen ekosysteemin elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.
Yhteistyö ja kestävä tulevaisuus työryhmien keskiössä
Päivän työryhmissä pohdittiin, millaista on toimiva yhteistyö esittävän taiteen kentällä ja miten ekosysteemiä voitaisiin vahvistaa yhteistyötä kehittämällä. Keskusteluissa katsottiin myös pidemmälle tulevaisuuteen: miltä näyttäisi kestävällä pohjalla toimiva esittävän taiteen vapaa kenttä vuonna 2035, jos lisääntynyt yhteistyö olisi siihen mennessä vahvistanut sekä taiteen tekemistä että yleisö- ja yhteistyösuhteita.
Keskusteluissa korostui vahvasti myös yhteentulemisen merkitys ja tarve – tiivistettynä iskulauseeseen "Takaisin baariin!" Kasvokkaiset kohtaamiset ja ajatustenvaihto koettiin tärkeäksi osaksi kentän yhteisöllisyyttä ja toimivaa vuorovaikutusta.
Keskustelut jatkuvat
Moni kentän toimija pääsi tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan ajatuksia kasvokkain. Keskustelut jatkuvat vuoden 2027 Vapaan kentän päivässä. Sitä ennen tarkoitus järjestää yhteiskeskustelu VOS-toimijoiden kanssa sekä työnantajuuteen vapaalla kentällä paneutuva tilaisuus. Myös keskustelut rahoittajien kanssa jatkuvat.
Tapahtumaa olivat järjestämässä Circus & Dance Finland, Cirko, Esittävän taiteen vapaat yhteisöt, Esitystaiteen Keskus ja TINFO.
Kiitos kaikille osallistujille!
TINFO 12.6.2026
Kuva: Antti Suniala