31.10.2019

Hanna uusi blogikuva

Vastuullisuutta pelaajille – pelihaittoja suitsimaan

Merkittävä arvon- ja asennemuutos ravistelee Veikkausta. Tämän vuoden kuluessa Veikkauksen toiminnan oikeutusta on kyseenalaistettu yhä vahvemmin. Nyt Veikkaus tuli ulos ja selvitti tiedotustilaisuudessaan, mitä se on viime aikoina tehnyt ja miten se aikoo muuttaa strategiaansa, toimintakäytäntöjään ja prosessejaan.

Veikkauksen vastuu ja vastuullisuus on vastuuta pelaajille, ei yhteiskunnalle. Näin Veikkauksen toimitusjohtaja asian kiteytti ja myönsi, ettei Veikkaus ole pystynyt tekemään riittävästi peliongelmien vähentämiseksi. Paine tuloutustason ylläpitämiseen on ollut kova. Nyt linjauksia ja painotuksia muutetaan. Kaikkea tätä tiedotustilaisuudessa valotettiin.

Veikkauksessa markkinoinnin auditoinnin teki Tekir, mutta ei vastannut Veikkauksen tiedotustilaisuuden käsikirjoituksesta. Markkinoinnin auditoinnin hintalappua ei kerrottu. Tekir on ”liikkeenjohdon vaativan viestinnän kumppani ja konsultti”, jonka tärkein palvelu on sen omien sanojen mukaan ajattelu.

Työskentelemme uteliaasti, kriittisesti ja tinkimättömällä asenteella. Uskomme brutaaliin totuudellisuuteen. Tärkein tarjoamamme palvelu on ajattelu.” Tekirillä on 24/7 päivystys ja se kehottaa soittamaan, kun maine on vaarass a – tai jo ennen sitä. Tekirin mukaan ”entistä monimutkaisemmassa ja hälyisemmässä maailmassa tarvitsemme kipeästi selittämisen ammattilaisia”.

Vastuullisuuden hintalappu on 150-200 miljoonaa vuodessa. Miten poliitikot varautuvat Veikkauksen tuottojen vähenemiseen?

Vaikuta verkkoriihessä – osallistu vos-uudistukseen

Miltei marraskuun loppuun (28.11.) saakka on aikaa vaikuttaa. Miten ratkaista uudistuksen ongelmakohdat? Tästä pääset esittämään näkemyksesi. 

Mistä on näyttelijän tulot tehty?

Suomen Näyttelijäliiton Ämyri-lehdessä on kiintoisaa tietoa siitä, mistä näyttelijöiden ansiot tulevat. Aivan ensiksi perustieto. Liittoon kuuluu 1350 työikäistä näyttelijää, joista 69 % on freelancereita. Kiinnitettyjen näyttelijöiden osuus on vain vajaa kolmannes. Teatteri pitää leivässä kiinni, ja vos-teatterit ovat se tulontuoja numero yksi: liki 62 % (61,9%) tuloista tulee vos-teattereilta, vierailut ryhmissä muodostavat 4 % tuloista, teatterista näyttelijät saavat tuloistaan yhteensä siis 66 %.

AV-sektorilta tuloja tulee vain 19 %. Artikkelin kirjoittaja, Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko kiinnittää huomiota elokuva- ja tv-työn tulojen ja tekijänoikeustulojen vähäiseen osuuteen. Tällä sektorilla on alikehittyneet tekijänoikeusmarkkinat ja hidas palkkakehitys. Markkinoilta tekijänoikeustuloja heruu vähän, elokuvista maksettujen tekijänoikeuksien päämaksaja on Suomen Elokuvasäätiö, siis käytännössä valtio. Kiinnostava vertailukohta on Tanska, jossa näyttelijöiden yhteenlaskettu tekijänoikeustulo on 20 miljoonaa, Suomessa 3,8 miljoonaa.

Teatteri-TES työkaluna suvauksessa ja ekologisessa jälleenrakennuksessa

Temen Metelissä ohjaaja Piia Peltola pohdiskelee kirjoituksessaan  tavoitteita tulevalle työehtosopimuskierrokselle. Yksi konkreettisimmista tavoitteista ovat sukupuolineutraalit ammattinimikkeet. Tavoitteena on käynnistää sukupuolivaikutusten arviointi -ja korjausprosessi (suvaus).

Miten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutukset voidaan TESissä huomioida ja arvioida? Entä miten TES voisi toimia työkaluna helpottaa työssäjaksamista ja freelancereiden asemaa? Miten teatterissa edistettäisiin etätyöskentelyä ja siirtymistä lyhennetylle työajalle. Vielä vaikeampi ratkaistava kysymys koskee työtä ekologisen jälleenrakennuksen ajassa.

Teatteri-TESin matkustussääntöjen osalta tilanne muistuttaa valtion matkustussääntöä: systeemi pakottaa lentämiseen. Kestävyys, kierrätys ja materiaalien uudelleenkäyttö eivät ole ongelmattomia lavastajien ja pukusuunnittelijoiden tekijänoikeuksien näkökulmasta.

Teatteri-TES ja vos ovat kimpassa keskenään. Julkisen rahoituksen ja siis valtion ja kuntien politiikan toimia tarvitaan. Toki teattereiden ja meidän yksilöiden toimet ovat tärkeitä, mutta kyse on ennen kaikkea politiikkatoimista.

Hybridihommia

Yritämme parhaillaan TINFOssa päästä käsiksi yhä yleistyvään hybridityöhön. Erilaisten tehtävien tekemisessä, työnkuvan laajentamisessa ja oman osaamisen käytössä ei ole mitään pahaa. Reilua vain on, että jos tehtäväkenttää laajennetaan, niin siitä myös maksetaan. TINFOn tilastoinnin näkökulmasta yhden ongelman muodostaa se, ettei tosiasiassa tehtäviltään monialainen ja laajennettu työ välttämättä käy ilmi tehtävänimikkeessä.

Sukupuoli- ja tasa-arvosanastoa jakoon

THL:n sivuilta löytyy pähkinänkuoressa erinomaisen hyvä ja ohittamaton sanasto. Jokaisen yleissivistykseen kuuluu oikeasti tietää.

Taidetyö työelämän tutkimuspäivillä

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen ja Työelämän tutkimusyhdistyksen työelämän tutkimuspäivien teemana on ”reilu, toimeentuloon riittävä ja palkitseva työ kaikille”. Tuo ”kaikille” tarkoittaa myös taidetyötä eri muodoissaan. On jännittävää pohtia tuon yhteisön kesken kriittisesti ja avoimesti teatteritilastoja, sitä, mistä ne tuottavat tietoa ja millaisia ovat tiedonkatveet.

Tilastot ovat yksi työkalu, josta voisi tulla myös hyvä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ja reilun työn työkalu. Tavoitteena voisi olla myös yhteistyö TINFOn ja työelämän tutkijoiden kesken. Meillä on TINFOssa dataa, jota työelämäntutkijat voisivat hyödyntää.

Kausikortteja otteluihin kirjastosta – Kaikukorteilla kulttuuriin

Kirjastosta voi lainata kausikortteja koripallo- ja muihin matseihin. Koripalloseura Seagulls keksi ekana lahjoittaa kausikortteja lainattavaksi kirjastoista. Hyvä idea leviää, ja nyt kausikorttejaan ovat lahjoittaneet lainattaviksi useat muutkin joukkueet. Tämä on mielettömän hieno idea.

Kulttuurissa osallisuudesta huolehtii yhdeltä osaltaan Kulttuuria kaikille -verkoston lanseeraama mainio Kaikukortti. Henkilökohtaisella maksuttomalla Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kulttuurikohteisiin. Kaikukorttiin ovat oikeutettuja tiukassa rahatilanteessa olevat ihmiset. Kaikukortti-toiminnassa mukana on sosiaali- ja terveysalan toimijoilta. Nyt mukana on jo useita kuntia. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Kaikukortti-toimintaa olisi kaikkialla Suomessa.

Luovuudelle ja luovalle ajattelulle tilaa

Brexit-prosessin varjoon voi Briteistä jäädä monia asia, kuten esimerkiksi Durham-komission raportti siitä, miten koulu voisi edistää lasten ja nuorten luovuutta ja luovaa ajattelua, joiden ei pitäisi jäädä vain joidenkin yksinoikeudeksi.

Raportin suositukset ovat pitkän aikajänteen tavoitteita, mutta jo nyt Arts Council on laittanut puoli miljoona puntaa yhteistyöhön, jossa koulut kehittäisivät parhaita käytäntöjään luovuuden edistämiseksi.

Tarkoituksena on perustaa kansallinen 19 koulujen muodostamaa luovuusyhteistyöverkostoa ja käynnistää luovuusyhteistyön kokeiluja. Koulujen tulisi arvostaa ja tunnistaa luovuus nykyistä paremmin ja ottaa se opetussuunnitelmissa huomioon. Luovuus ja ”akateeminen kurinalaisuus” eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Tarvittaisiin myös tutkimusta, joka tuottaisi tietoa siitä, miten luovuutta voidaan arvioida ja miten sen vaikutukset voitaisiin nykyistä paremmin tunnistaa.

Taiteen ja kulttuurin tulisi olla olennainen osa koulutusta ja jotta tämä toteutuisi koulujen arjen käytännöissä: tarvitaan kulttuurikasvatussuunnitelma eikä pidä unohtaa myöskään varhaiskasvatusta.

BBC ja muut tv- ja mediayhtiöt velvoitetaan luomaan korkealaatuisia sisältöjä lapsille. Arts Councilin tehtäväksi annetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa rakentaa koulun ulkopuoliselle taiteen ja kulttuurin harrastustoiminnan mahdollisuuksia. Muuttuva työelämä edellyttää luovuutta (toivottavasti se ei tarkoita ainoastaan joustavuutta ja mukautuvuutta). Luovuus tulisi tunnistaa myös oppisopimuskoulutuksessa.

Hyvä tilauutinen Kajaanista

Kajaanin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 29.10. esittää valtuustolle toisenlaista vaihtoehtoa kuin mitä alun perin oli ajatuksissa 

Nyt tavoitteena on peruskorjata nykyinen teatteritalo ja Sissilinna. Teatterinjohtaja Helka-Maria Kinnunen on helpottunut. Tuskin valtuusto tätä esitystä tulee vastustamaan. Ensi viikolla tiedetään enemmän.

 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät