Vuosi joka keskeytyi
Ohjelmistotilastot 2019/2020 ovat valmistuneet vos-teatterien, Suomen Kansallisteatterin ja Suomen Kansallisoopperan osalta. Näytäntövuoden katkeaminen maaliskuussa peruutti erityisesti kotimaisia kantaesityksiä.
Suomalaisen esittävän taiteen ohjelmistot rakentuvat kansallisten taidelaitosten, repertuaariteattereina toimivien vos-teattereiden sekä rahoituslain ulkopuolisten teatteritoimijoiden monimuotoisesta tarjonnasta. Teatterin tiedotuskeskus TINFO tilastoi vos-teattereiden (sekä Suomen Kansallisteatterin ja Suomen Kansallisoopperan) ja rahoituslain ulkopuolisten toimijoiden tilastot erikseen. Nyt julkaistaan ohjelmistotilastot ensiksi mainittujen osalta, ja jälkimmäisten, rahoituslain ulkopuolisten toimijoiden tilastot valmistuvat kesäkuuksi 2021.
Esittävien taiteiden kentän näytäntövuosi 2019–2020 päättyi Covid-19 pandemian vuoksi kesken kauden. Hallitus kielsi muun muassa yli 10 hengen kokoontumiset ottaessaan valmiuslain käyttöön 17.3.2020. Rajoitukset jatkuivat 15.6.2020 asti. Näin ollen näytäntövuodet 2019/2020 ja 2018/2019 poikkeavat toisistaan huomattavasti myös tilastojen valossa.
Puheteattereiden ja Kansallisteatterin esityskertoja oli 30 % vähemmän ja myytyjä lippuja 28 % vähemmän edeltävään näytäntövuoteen nähden. Tanssiryhmien ja -tuotantokeskusten esityskertoja oli 27 % vähemmän ja Kansallisoopperan 37 % vähemmän verrattuna edeltävään näytäntövuoteen.
Kantaesitykset kannattelevat teatteria
Vos-puheteattereiden ja Suomen Kansallisteatterin tuotantoja oli näytäntövuonna 2019/2020 yhteensä 424, joista kantaesityksiä 127. Peruuntuneiden ensi-iltojen määrä oli 54, joista yli puolet (32 kpl) olisi ollut kantaesityksiä (peruuntuneiden tuotantojen määrä yhteensä oli 61). Kantaesityksiä olisi kauden aikana ollut puheteattereissa lähes saman verran kuin edellisenä näytäntövuonna, eli 159 kpl (2018/2019: 162 kpl). Tämän lisäksi kantaesityksiä tuotetaan huomattava määrä rahoituslain ulkopuolisella kentällä. Peruutetut kantaesitykset ovat lisänneet muun muassa näytelmäkirjailijoiden ahdinkoa, sillä näytelmäkirjailijat saavat valtaosan tuloistaan vasta esityskauden alettua tekijänoikeuskorvauksina.
Keskeytyneeseen näytäntövuoteen mahtui kuitenkin useita merkittäviä kotimaisia nykynäytelmän kantaesityksiä kuten Anna-Mari Karvosen Asennot, Juha Hurmeen Making of Lea, Leea Klemolan ja Klaus Klemolan Arktiset leikit, Melli Maikkulan Pelle, Sirkku Peltolan Koiran morsiamet, Paula Salmisen Ilmasilta, Elli Salon Alina, Milja Sarkolan Pääomani tai esimerkiksi Okko Leon Onnellisten saari. Peruutettujen joukosta löytyy odotettuja uutuuksia kuten Maria Turtschaninoffin ja Anna Simbergin Månskensprinsen (jota ehdittiin esittää kerran) ja Jussi Moilan Isän maa.
Top 10 -listan kärkeen esityskertojen mukaan valikoituivat lastennäytelmät Tatu ja Patu syömään!, Viiru ja Pesonen ja Tarinoita Muumilaaksosta, kaikki dramatisointeja. Kotimaisista teatteriteksteistä ja näytelmistä 59 oli dramatisointeja, kun teatterien ohjelmistoissa nähtiin yhteensä 277 eri tekstin pohjalta 288 esitystuotantoa.
Suomen eniten esitetyt kirjailijat ja näytelmäkirjailijat tuotantojen määrällä mitattuna olivat jälleen Mauri Kunnas (7), Mika Waltari (5), Satu Rasila (5), Hella Wuolijoki (5), Petja Lähde (4), Anna Krogerus (4), Timo Parvela (3) ja Sirkku Peltola (3).
Kotimainen ja ulkomainen ohjelmisto
Kotimaisen ohjelmiston osuus väheni hieman suhteessa ulkomaalaiseen. Kotimaisen ohjelmiston osuus oli keskeytyneenä näytäntövuonna 50 % tai 713 014 kaikista myydyistä lipuista (edellinen näytäntövuosi: 53 %). On kuitenkin huomioitava, että kotimaisten kantaesitysten osuus peruuntuneista ensi-illoista oli merkittävä.
Ulkomaisen ohjelmiston tuotantojen määrä oli alle puolet kotimaisista, mutta ne keräsivät lähes yhtä paljon yleisöä: 711 619 myytyä lippua. Keskeytyneen näytäntövuoden aikana kaikista myydyistä lipuista 31 % ostettiin angloamerikkalaisiin teoksiin (2018/2019: 33 %).
Repertuaariteattereiden tarjonnassa musiikkiteatterilla on perinteiseen tapaan vankka asema. Ohjelmistosuosikkien top 10 -kärki myytyjen lippujen mukaan koostuikin ulkomaisista menestysmusikaaleista, kuten Pieni merenneito (Andersen – Wright – Menken) ja Notre Damen kellonsoittaja (Hugo – Parnell – Menken – Schwartz). Kolmen kärkeen ylsi kuitenkin myös kotimainen Tatu ja Patu syömään! (Havukainen – Toivonen – Rannila) 37 415 myydyllä lipulla (168 esityskertaa).
Esittävä taide elää
Suomalainen esittävä taide seisoi vankalla pohjalla pandemian keskeyttäessä näytäntökauden. Vos-puheteattereiden ja Suomen Kansallisteatterin ensi-iltojen osuus oli 63 % ohjelmistosta, mikä viittaa siihen, että Suomessa ohjelmistot uudistuvat melko nopealla tahdilla (tanssin ja oopperan kohdalla ohjelmistot rakentuvat eri lähtökohdista). Kotimaisten kantaesitysten osuus kotimaisista ensi-illoista on viimeisenä viitenä vuotena ollut noin 62–67 % – pandemiasta johtuen nyt tarkastelussa olevana näytäntövuonna se oli 60 %.
Nämä tilastoluvut kertovat elävästä esittävän taiteen kulttuurista. Rahoituslain ulkopuolisten teatteritoimijoiden luvut täydentävät näitä tilastoja ensi keväänä.
Tiedustelut:
TINFO / johtaja Linnea Stara, linnea.stara (a) tinfo.fi tai tilastonlaatija Piia Volmari, piia.volmari (a) tinfo.fi
* Ohjelmistotilastot on laadittu näytäntövuodelta 1.7.2019 - 31.7.2020 (näytäntövuosi keskeytyi 17.3.2020). Ohjelmistotilastot on koottu teattereiden ilmoittamista omista esityksistä ja niihin myydyistä lipuista. Ilmaisesitykset ja näytöksiin myönnetyt täysin vapaat liput eivät ole mukana luvuissa. Myöskään teattereiden ostamia vierailijaesityksiä ei lukuihin sisälly. Tanssiryhmien ja -tuotantokeskusten ja Suomen Kansallisoopperan lukuja ei ole otettu kaikissa taulukoissa ja kuvioissa mukaan.
Ohjelmistoluettelot sisältävät näytäntövuoden ohjelmistossa olleet teokset. Ohjelmistoluettelojen tietoa täydentää Ilona-esitystietokanta tekijätietoineen. Esitystietokannan yksityiskohtaiset tiedot esityksistä perustuvat teattereiden käsiohjelmatietoihin sekä teattereiden toimittamiin myytyjen ja ilmaislippujen määriin.
Teatterikentän sukupuolirakenteen tilastot julkaistaan Minna Canthin päivänä 19.3.2021.
Ohjelmistotilastot kokonaisuudessaan (mukaan lukien rahoituslain ulkopuolisten toimijoiden tiedot) julkaistaan Esittävän taiteen tilastot: Teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2020 -julkaisussa kesäkuussa 2021.
Lue myös: